Onko kenelläkään faktaa Lammi-talon todellisista lämmityskuluista? Lammilta väittivät että talo on niin tiivis että lämmön talteenottoon panostamalla voidaan päästä tavanomaisilla ala-ja yläpohjaeristyksillä jopa matalaenergiataloa vastaavaan kulutukseen (60-70 w/m2).
Lammin talon energiakulutus
PJH
13872
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä jokainen nykytalo riittävän tiivis on. Outoa väittää sitä joksikin erikoiseksi eduksi. Samanlaisia ovat kuin hirsimökkikauppiaat!
Eihän tuolla mainittu mitää _erityisestä_ edusta, ainoastaan tiiveydestä, jolla on mahdollisuus saavuttaa matalaenergiatalo. Saahan sellaisen tehtyä vaikka siporexista, vaikka sen u-arvo on nykymittapuulla melkoisen onneton (0,35).
En kyllä menisi vertaamaan ainakaan tiiveyden puolesta hirsiseinää ja styroksin molemmin puolin valettua betonikuorta toisiinsa. Se on nyt kyllä melko yksiselitteinen asia, että Lammi on takuulla ilmavuotojen puolesta sieltä tiiveimmästä päästä. Hitsattu teräslevyseinä voisi olla tiiviimpi :)
Lämpötaloudessa u-arvo on peruslähtökohta ja ilmavuodot tekevät oman osansa asiaa. Mutta eiköhän ilmavuotoa voida aina pitää rakenteessa olevana rakennusvirheenä...
Tiivistä taloa pidetään automaattisesti energiataloudeltaan parempana kuin ei-niin-tiivistä, mutta onko asia edes välttämättä niin? Pienentääkö esim. ikkunoiden tiivistäminen automaattisesti lämmityslaskua? Jos huoneisto on alipaineinen, niin kuin sen pitäisi aina olla, vuotokohdissa ilma virtaa ulkoa sisälle. Lämpö karkaa pääasiassa johtumalla rakenteiden läpi ja poistoilman mukana, ja jos ilma virtaa sisäänpäin, ei lämpöä hukkaannu sen enempää kuin tiiviistäkään rakenteesta. Vuotokohta tietenkin kylmenee, mutta samalla rakenteista on siirtynyt lämpöä sisälle virtaavaan ilmaan. LTO-talossa voi olla pieni vaikutus sillä, että osa ilmasta tulee muualta kuin LTO:n kautta, mutta ilman LTO:ta ei ole sitäkään eroa. Osa korvausilmasta vain tulee raoista, ja räppänöistä tulee vastaavasti vähän vähemmän. En siis menisi ainakaan oikopäätä uskomaan väitteitä lämpötalouden oleellisesta paranemisesta, ja ainakin haluaisin nähdä mitä heillä on mustaa valkoisella asiasta.
Mitä enemmän vuotaa sitä enemmän pitää imeä, jotta talo pysyy alipaineisena... Ja tuuli voi puhaltaa talon läpi vaikka se alipaineinen olisikin.
Pienillä vuodoilla ei ole varmaan merkitystä, esimerkiksi talossa jossa on kuitenkin hyvä ilmansulku... mutta hirsitalossa vuotoilmat voivat olla jo kovinkin merkittäviä.
Jos talo on niin harva, että tuuli puhaltaa siitä läpi, sillä on jo takuulla merkitystä lämmityskuluihin. Ei tässä nyt sentään aivan risumajoista ollutkaan kysymys.
Hirsitalojen vuotoilmat voivat olla jo merkittäviä, mutta kumpaan suuntaan? Hirsien raoista tihkuva ilma jäähdyttää seinää, mutta lämpenee samalla itse. Hirret jäähtyvät, jolloin lämpötilaero hirren ja ulkoilman välillä pienenee. Silloin myös lämpövirta ulospäin seinän läpi pienenee, ja vaikutus lämpötalouteen voikin olla päinvastainen kuin luulisi. Jotkut puhuvat hirsiseinän toimimisesta lämmönvaihtimena, ja ainakin itse olen ymmärtänyt sillä tarkoitettavan juuri tätä. Seinien tiivistäminen vaikkapa pinkopahvilla saattaa kyllä parantaa asumisviihtyvyyttä, mutta yllättäen seurauksena voikin olla sähkölaskun kasvaminen.
Jos hirsi jäähtyy niin silloinhan lämpövirta sisäilmasta hirteen kasvaa ja hirsi on jäähtynyt siksi kun siitä on siirtynyt energiaa pois... Energian suunta on aina lämpimämmästä kylmempään.
Lämpö virtaa sisäilmasta hirteen, ja hirrestä edelleen sisään virtaavaan ulkoilmaan. Sehän se hirren alun perin jäähdyttikin. Tämä osa lämmöstä pysyy kuitenkin talon sisällä, ja kokonaan ulos menevä siivu pienenee.
Tuolla tavalla voit perustella sitä että vuotoilmalla ei ole suurta merkitystä energiankulutukseen, mutta ei se kyllä energian kulutusta pienennä!!! Johtumishäviöt eivät ole kadonneet mihinkään.
...mutta pienentyneet. Jos hirren sisäpinta viilenee, lämpötilaero sen ja ulkoilman välillä pienenee, ja lämpövirta ja siis johtumishäviö pienenevät. Näin jo aivan perusfysiikankin mukaan. Ja jos sisäpinnasta poistunut lämpö on saatu vuotoilman mukana takaisin sisätiloihin, kokonaislämpötalous paranee. Asumisviihtyvyyttä kylmät sisäpinnat kylläkään eivät paranna. Tämän ilmiön käytännön merkityksestä en uskalla sanoa mitään varmaa, mutta usein kyllä hirsitaloissa asuvat puhuvat (hirsitaloksi) hämmästyttävän pienistä lämmönkulutuksista. Voisiko näillä asioilla ehkä jopa olla jotakin tekemistä keskenään?
Hämmästyttävän pieni kulutus johtuu aina taloissa siitä, että ilmanvaihto on huono. Ideologisessa rakentamisessa ilmanvaihto on ensimmäinen uhri.
Jos seinä kylmenee, niin lämpövirta sisältä seinää kasvaa. Piste. Ei taatusti ainakaan pienennä energian kulutusta.
Nämä hämmästyttävän pienet "lämmökulutukset" ovat pieniä lämmityskustannuksia päälämmitysjärjestelmän suhteen. Nämä villasukka ihmiset kun eivät laske klapirumbaa tulisijoissaan kuluksi lainkaan, koska se on elämäntapa ja harrastaus.
no jopas on kaverilla ajatusmaailma..
Mietihän nyt noita asioita vielä.
Sitä sisään tulevaa kylmää ilmaahan ei tietysti tarvitse kämmittää, jätä prkle ikkuna auki ja ilmastointi täysille. Ilma virtaa reilusti sisään, eikä varmasti tule vilu.
Tajuatko edes, että ei se talo automaattisesti ole alipaineinen? Jossain on siis imu ulospäin, että se alipaine syntyy.