Tiedän, että pinnoitemateriaalista riippuen betonin suhteellisen kosteuden alaraja-arvo on 80-90%. Ostamaamme rivitalo-osakkeeseen tehtiin kosteusmittaus rakenteista ja yhdellä seinällä tulos oli 98%. Tarkoittaako tämä jo vakavaa kosteusongelmaa vai voinko olla huoletta, kuten mittaaja sanoi? Betoniseinän päällä on kunnossa oleva vesieriste ja laatat eli kosteus on ilmeisesti ulkoapäin tulevaa.
betonin suhteellisen kosteuden raja-arvoja
Tietääkö kukaan
91993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos kyseessä on pintakosteusmittarilla päältä mitattu kosteus, ei ole syytä huoleen. Oikeita tuloksia saadaan vain kunnollisilla kosteusmittareilla joissa kosteusanturi porataan rakenteeseen.
Ilmeisesti kyseessä oli pesuhuoneen seinä josta tuo mainitsemasi 98%?
Kyseessä oli kosteuden mittaus poratusta reiästä...
Pitäisi tietää myös mittaushetkellä huokosilman lämpötila. 98% kyllä tarkoittaa tiivistyvää kosteutta. Eli usvaa reiässä.
Mittauksia tehdään miten sattuu. Oliko asiallinen mittaustapahtuma? Porauksen jälkeen muutaman päivän tauko ja teippi reiän päällä?
Onko mittauspiste lähellä lattiaa vai korkeammalla?
Onko ko. seninä mahdolisesti kattoporrastuksen alla? Tarkoitan huoneistojen rajapintaa.
Onko kyseessä ulkoseinä?
Mittauspiste oli 15 cm lattiasta ylöspäin, huoneistojen välisessä seinässä. Seinän toisella puolella on myös pesuhuone.
Ja kyllä, seinä on kattoporrastuksen kohdalla.
Jos kosteutta on mitattu suihkunurkkauksessa ei mielestänipitäisi olla mitään syytä huoleen koska parin alimman laatan takana kuuluu ollakin kosteutta. Se on imeytynyt sinne laattasaumoista ja koska se ei pysty haihtumaan pois vaan alkaa painua alaspäin ja lattian rajassa oleva silikoni estää sen poistumisen. Pitää olla tosi kauan käyttämättä pesutilaa jos haluaa laatan tausta kuivuvan joskus ei koskaan. Jos kosteutta on mitattu muualta kuin suihkunurkkauksessa on syytä hakea kosteuslähde. 98 on jo sellainen kosteus että siellä täytyy olla jotakin. Suihkunurkkaukseen ei kuitenkaan saisi koskaan mennä poraamaan vesieristeen läpi reikää, koska sen paikkaaminen vettä pitäväksi on tosi vaikeaa.
Tiedän tapauksia jossa on käynyt juuri näin kun rakenne on selainen kuin kuvailit. Kattoporrastus on näiden Arkitehti per.....den puumerkkejä. Arkkitehdeille yksinkertainen ja turvallinen rakenne ei sovi, koska siihen ei tarviita arkkitehteja (pahoittelen jos joku Arkkitehti ottaa itseensä. Näin vain on). Kattoporrastuksissa käy helposti niin, että lumi pääsee tuiskumaan paikkoihin joihin vesi ei välttämättä pääse sateella lainkaan. Ovat yleensä vielä ahtaita ja vaikeasti pellitettäviä kohteita, joten niissä voi olla "fuskutyötä"
Nyt käy usein niin, että tuiskulumi tuulee joka koloon (myös ylöspäin), sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, jolloin rakenteet halkeavat. Työkaverini huomasi tällaisen vaurion kun olohuoneen tapetti värjäyty ruskeaksi ja rupesi irtoilemaan.
Tapauksessasi (jos olettamukseni on oikea) vesi, joka pääsee rakenteeseen voi kerääntyä seinän ala-osaan, koska vesimäärä ei välttämättä ole kovinkaan suuri. On mielestäni paha asia, jos seinän takana on toinen pesuhuone jossa oletettavasti myös on ehjä tiivis vesieristys. Tässä on taas tehty sellainen "rakennevirhe", että materiaalia on jätetty kahden ilma- ja vesitiiviin eristeen väliin. Tiedän monesta konkreettisesta esimerkistä, että jos esim. lastulevyn tai kipsilevyn alla on muovinen höyrysulku (joka on välttämätön mineraali- ja lasivilla eriskyksessä) ja pintaan laitetaan muovitapetti niin talo mene varmasti pilalle. Sitä hajua, mikä syntyy kahden ilmatiiviin aineen välillä, kun orgaaninen prosessi tekee tehtävänsä, ei tahdo saada pois vaikka koko seinä purettaisiin.
Kysynkin vielä: aistitko tilassa jotain vierasta hajua?
Ehdotan, että mittaisitte pintamittarilla arvoja alhaalta ylöspäin kummassakin asunnossa eli teillä ja siellä seinän takaa. Mittaustapa ei riko mitään ja indikoi mielestäni riittävällä tarkuudella kosteuden. Vertailkaa arvoja. Saattavat olla samankaltaisia. Toivottavasti muut asukkaat eivät laita hanttiin, koska todettua kosteusvauriota ei saisi salata kun asuntoa myydään. Tällainen asia pitäisi olla taloyhtiön asia ja myös etu. Asia tulee yleensä ennemmin tai myöhemmin esille. Jos vesi jää pitkäksi aikaa kahden vesieristyksen väliin syntyy yleensä näissäkin tapauksissa "paha" haju jota ei sitten tahdo saada millään pois. Tuuletus ei yleensä auta. Syy täytyy siis selvittää ja seinää mahdollisesti kuivattaa. Pidempiaikainen altistus esim. homeille tai itiöille, tai pelkälle hajulle, jos sellaisia esintyy, saatta johtaa parantumattomaan yliherkkyyteen (astmaan ja allergiaan). Minulla on valitettavasti näistä omakohtaisia kokemuksia.
Kerro palaute jos löydät syyn. Et ole ainoa joka miettii näitä asioita.
Kylpyhuoneessa ei haise homeelle, tai muullekkaan vieraalle. Koska huoneistojen välinen seinä on betonia, se ei ole käsittääkseni kovin herkkä homehtumaan. Ulkoseinässä on puurakenteita, jotka olivat myös kostuneita, mutta nekään eivät ainakaan vielä haise sisälle asti.
Betonissa viihtyy hyvin esim. myrkyllinen Aspergillus -homesieni. Sen sijaan lahottajasienet eivät betoniin pysty ja siitä lienee syntynyt käsitys, että vain puu- yms. pehmeät rakenteet homehtuisivat.