Aiomme rakentaa Kuopioon 135m2 11/2 kerroksiseen talon johon tulee suorasähkö. Talon tekniikka mahduttava khh:seen. Lisälämmönlähteeksi ajateltu varaava takka. Alakerrassa keittiö, oh,wc,khh,ph ja sauna. Yläkerrassa aula, 3 mh ja wc. Tarkoitus olisi pistää lattialämmitys mutta miten, vesikiertoisena esim. pilpillä vai lämpökaapeleilla/pattereilla ja lto laitteella? Mikä järkevintä perustuskustannuksiltaan ja käyttökustannuksiltaan?
Miten toteuttaisit lämmityksen?
niitti
152347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
alakertaan lattisähkökaapelit, ja jos halutaan niin yösähköllä laattaan varattuna (laittaisin). Mikäli ei pidä lämpimästä lattiasta sitten sähköpatterit ja yläkertaan ne pitää laittaa jokatapauksessa.
Meillä on tuo poistoilmalämpöpumppu ja sekä ala-ja yläkerran lattioissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Toimii hyvin, sama kone lämmittää myös käyttöveden. Mahtuu hyvin kodinhoitohuoneeseen. Tosin jos nyt alkaisin rakentaa, niin miettisin tuota yhdistelmä pumppua (maa- ja poistoilma).
Oma rakennusprojekti kohta käsillä ja lämmitykseen liittyvät asiat tuottavat päänvaivaa. Taloon tulossa suorasähkö ja haluaisin toteuttaa lattialämmityksen vesikiertoisena. Tekn.tilaa ei tule joten tuo pilppi taitais olla "ainoa" vaihtoehto. Minua kiinnostaakin että miten kyseinen laite on teillä toiminut ja miten pilpin kapasiteetti on riittänyt varsinkin näin talvipakkasilla? Minkä merkkinen laite jne... Voisitko laittaa sähköpostia?
minuakin kiinnostaisi lisätiedot pilpistä.
Meillä 163m2 ja 550m3. Talo 2 krs. Nibe 410p Fighter pilp. Toimii hyvin ja lämmintä vettä riittää yllin kyllin. 2 aikuista ja 2 pinetä lasta. Sähkö vaan menee pirusti, kun ulkolämpötila menee alle 0:n.
Mikä on sähkön vuosikulutus? Itsellä on sellainen tuntuma että lämpimässä käyttövedessä säästää hyvin kesällä, mutta talvikulutus ei juuri poikkea "tavallisesta" sähkölämmityksestä.
Vuosikulutuksesta en osaa vielä. Ollaan asuttu niin vähän aikaa. Fortum kuitenkin laskee arvion suoransähkön mukaan ja vähentelee siitä sitten jonkin verran.
Talvella pilppi ei eroa suorasta sähköstä mitenkään. Kun lämpötila nousee yli nollan ja vielä yli 10, niin silloin alkaa kertyä säästöä.
Laske ihmeessä tarkasti kannattaako investoida PILP:iin ja vesikiertoiseen lämmitykseen. Osittain varaavan sähkölämmityksen (kaapelit alakerr, patterit yläkerr) ja lämminvesivaraajan saa selvästi alle 30000 mk:n investoinnilla ja minua ainakin epäilyttää noiden PILP:in kestoikä. Tuolla ensimmäisellä ratkaisulla kun ei huoltokuluja oikein tarvitse ajatellakkaan (lämminvesivaraajakin hyvin pitkäikäinen). Jos tuolla investoinilla säästää vuodessa energiakuluissa esim. 1500-2000 mk, niin kauonko laitteiston investoinnin kuoletus vie kun vielä lainarahalla yleensä tehdään kuitenkin ??
Kyllähän teho riittää, jos siinä on tarpeeksi tehokkaat sähkövastukset (yli 10kW). Laskeskeltiin tuolla aikaisemmassa keskustelussa vähän poistoilman energiakapasiteettia ja todettiin että PILPin tehosta riittää talon lämmittämiseen vasta kun on lämpimämpää kuin plus 10 astetta. Plus kymmenessä koneella lämmittää käyttöveden ja korvausilman. Plus 5 asteeseen asti sillä lämmittää korvausilma ja tätä kylmemmällä ilmalla tarvitaan sähköä jo siihenkin.
Eli pilpistä on eniten hyötyä kesällä ja silloin se riittääkin ainoaksi lämmön lähteeksi, talvella talo on suoran sähkölämmityksen varassa.
Eli kannattaa tosiaan miettiä että kannattaako satsata lainkaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen, jos sitä kuitenkin lämmitetään pääsääntöisesti sähköllä.
Rakennan parasta aikaa taloa. alakerta 124 m2, yläkerta 66 m2. Olen rarekennellut pari vuotta koska teemme kaiken itse. Yhden asian olen kantapään kautta oppinut. Sähköllä lämmittäminen on älyttömän kallista. Vaihdoin juuri sähköntoimittajaa mutta vaikka nyt ostan sähköä n .25 % halvemmalla maksaa se silti maltaita.
Jos perustat lämmityksen suoraan sähköön tutustu ensin kokonaiskustannuksiin ettet mene halpaan niinkuin itse menin. Sähkön hinta on vain 40% laskun loppusummasta. Siirtokustannukset ovat suorastaan sikamaiset toisilla paikkakunnilla. Kaiken päälle tulee vielä ALVi sähköverosta puhumattakaan. Ainoa tapa säästä sähkökustannuksissa on vähemntää sähkön kulutusta.
Hanki tunnetun valmistajan kaksoskiertotakkaa ja sijoita takka siten että lämpöä pääse helposti myös yläkertaan (portaiden läheisyyteen). Takan pintalämpö on korkea ja soveltuu hyvin suuriin avotiloihin ja lämmönsiirtoon.
Itselläni on nyt takka ja puuhella, sekä ilman-kaappaukset kummankin yläpuolelta talteenottokojeseen. Lisäksi rakennan siirtojärjestelmän erillisellä runkoputkella jolla siirrän lämpöä takan päältä suoraan makuuhuoneisiin erillisellä tyristoriohjatulla puhaltimella. Sähköä säästyy roimasti.
Älä laita "vesilämpöä" jos et voi hyödyntää maalämpöä tai lämmittää puukattilalla. Unohda tyystin pelkästään sähköllä lämmitettävää vesilämpöä. Menet konkurssiin kustannustesi kanssa.
Omat sähkökukutukseni putosivat n. 20.000 kwh / vuosi alle 10.000 kwh näillä toimenpiteillä. Putoavat vielä enemmän kun muutamme asumaan ja olemme paikalla lämmittämässä.
Minkäslaiset termostaatit sinulla on sähkölämmitystäsi ohjaamassa? Niiden laadulla kun on merkittävä vaikutus sähkönkulutukseen. Yhtäältä tarkkuus vaikuttaa hyvin paljon (mekaaninen termostaatti on halvasta hankintahinnastaan huolimatta erittäin kallis - käyttää). Toisaalta merkitystä on myös sillä, voiko termostaattiin ohjelmoida viikko-ohjelman alaslaskuilla.
Koska energiankulutus rakennuksessa on yksinkertaistetusti yhtä kuin
Phäviö = A x K x deltaT
jossa A on sen ala, K lämmönjohtavuus (häviökerroin) ja deltaT sisä- ja ulkolämpötilojen erotus, energiankulutus on suoraan verrainnollinen sisä- ja ulkolämpötilojen väliseen erotukseen. Sisälämpötilaa voi hieman pudottaa - siihen tottuu yllättävän nopeasti - ja voi myös miettiä mitä syytä on lämmittää keittiötä, olohuonetta, saunaa, pesutiloja yms... öisin kun nukutaan? Tai yleensä koko rakennusta kun ollaan töissä?? Keskimääräistä deltaT:tä saadaan viikko-ohjelmoidulla termostaatilla pudotettua, joten säästöpotentiaali on mahtava. 30% ei ole vielä mitään, 50% on aivan mahdollista saavuttaa.
Sähkön kilpailuttaminen on ihan oikein, muulla sen hinta ei pysy aisoissa. Mutta hinnan lisäksi kannattaa yhtä hyvin miettiä, mihin kalliilla hinnalla ostettu energia käytetään.
Paremmassa termostaatissahan on pienempi hysteriisi, eli lämpötila pysy koko ajan lähempänä asetusarvoa, kun taas huonommassa hystereesi on suurempi.
Eli jos parmmassa saavutettaan lämpötila 20 astetta plus/miinus 0.2 astetta ja huonommalla 20 astetta plus/miinus 2 astetta, niin kummassakin energiaa kuluu täsmälleen saman verran.
Eli jos keskilämpötila on sama niin energiaa kuluu saman verran.
Entäs käytännössä, jos lämpötila sahaa kovin paljon? Mitä asukas tekee? Vääntää termostaatista lisää lämpöä, sillä hän tuntee kämpän olevan yhtä kylmä kuin mitä se on kylmimmillään. Kysymyksessä on siis pikemminkin psykologinen kuin fysikaalinen ilmiö; Edelleen täsmälleen 20-asteinen huone, jossa lämpötila on putoamassa tuntuu kylmemmältä kuin täsmälleen 20-asteinen huone, jossa lämpötila on nousemassa.
Kysymys on aivan samasta asiasta kuin siinä että kesän jälkeen 15-asteinen ulkoilma tuntuu pirun viileältä - ja talven jälkeen pirun lämpimältä.
En ala kinaamaan ihmisen käyttäytymisestä. Vähän vaikea uskoa että tuolla olisi merkittävä rooli siihen että mihin asentoon se termari asetetaan.
Mutta jos lämpötila on keskimäärin saman, niin energiaa kuluu saman verran...
Eli sitä ei tule ajatelleeksi, tietoisesti kukaan ei edes kehtaa myöntää mutta näin se vaan vaikuttaa jokaisen käyttäytymiseen. Lisäksi heittelehtivä lämpötila aiheuttaa lisääntyvää vetoa aina kun lämpötila on putoamisvaiheessa.
Kysymyshän on vähän samasta kun äijät kehuu kännissä baaritiskillä miten hieno heidän auto on. Niin kauan kun ei ole päässyt kokeilemaan parempaa, vanha Lattarauta on toden totta Maailman paras auto!