Lopetan seriffinä

Aprillipäivä. Hahaa..tulenko jo vainoharhaiseksi?

Please? Sagi, kerro totuus? =)

Siinä sefumme

Kevät
kirj. Aalea Tynnör

Kevät tuli
Lumi suli
Rapakosta esiin tuli

BATMAAN!

ihania. Onko se karavaani kulkee ja koirat haukkuu saman henkilön tuotantoa?

Vain se on jäänyt päähäni.

Katso auringon kultaa
Ja maan ruskeaa multaa
Puus on silmu pieni
Metrin pääs siit on sieni
Runon tulle tän tein
Huutaa sulle voin kai hein!

   
Jos vain voisin,
Onnen maailmaan toisin
Siis mitä on onni?
Ei ainakaan rahatonni
Eikä mikään ydinpommi.
Sopu on ihmisten onni
Kun sopu ois, leppyis mummonkin sonni

   
Kirjava kana
Ja vihreen veneen vana
Vihkossa jana
Kirjassa sana.
Ne kaik on tässä runossa
Eivät yhtään piilossa

   
Onnea, onnea, onnea vaan
Keskustajohtoinen hallitus
Sulle avaan kukkashaan
Omakses saat koko maan
pääministeri Matti Vanhanen
Kukat sulle, kaikille jaan
ja yhden myös Kapille.

Kapille kirjoitti:

Katso auringon kultaa
Ja maan ruskeaa multaa
Puus on silmu pieni
Metrin pääs siit on sieni
Runon tulle tän tein
Huutaa sulle voin kai hein!

   
Jos vain voisin,
Onnen maailmaan toisin
Siis mitä on onni?
Ei ainakaan rahatonni
Eikä mikään ydinpommi.
Sopu on ihmisten onni
Kun sopu ois, leppyis mummonkin sonni

   
Kirjava kana
Ja vihreen veneen vana
Vihkossa jana
Kirjassa sana.
Ne kaik on tässä runossa
Eivät yhtään piilossa

   
Onnea, onnea, onnea vaan
Keskustajohtoinen hallitus
Sulle avaan kukkashaan
Omakses saat koko maan
pääministeri Matti Vanhanen
Kukat sulle, kaikille jaan
ja yhden myös Kapille.

Lue lisää

Mutta kyllä kai nuo minun edellä edittämäni Omar Khaijamin runot lienevät paremmiksi arvioitavia, kun on käänneetykin yli sadalle kielelle.

Mutta kun tuon oman runosi loppuun halusit politiikkaa, niin sitä kyllä löytyy minunkin runoistani, ehkä hieman tyylikkäämminkin:


- - - - - - - - - -


OODI kesKUSTALLE (omaa tuotantoa)

On ihmeen vetovoimainen kesKUSTA,
se on kuin avaruuden aukko musta;
olkootpa rahat työläisen tai herran,
jos aukon valtapiiriin vain ne kerran
joutuvat, ne menee, eivät palaa,
vaan kyltymätön aukko lisää halaa!
Ja kenet nielaisee tuo aukon nielu,
pimeyteen vajoaa hän, ihmissielu!

Mahtava avaruuden aukko musta
ei silmin näy, mutt` näkyy tuo kesKUSTA
näiltäkin palstoilta se kaikkialta
näyttäen itseänsä suuremmalta.
Mutt` millaisena! Onneksi tuo pitää
sen nähdä, jonka päässä järki itää!
Kuitenkin moni turvaa vain kesKUSTAAN.
Aina on niitä, joiden silmään -----staan!


HYMNI KEPULLE (mukaillen Matti Nummensalon runoa ”Hymni miehille”)
   
”Teitä taitaa pikkuusen tuumoottaa
jotta mistä nyt oikein tuuloo.
Tätä varmaan Härkösen Oivakin
vain koiranjuaneksi luuloo.
Kun ne remarit on sellaasia
että niistä ei koskaan tiärä,
ne saattavat herkkäuskoosia
heleposti höplästä viärä

Mutta minä ny vannon ja vakuutan:
Täm´ on rehtiä ystävyyttä.
Oon teitä niin useen morkannu
ja haukkunu aivan syyttä.
Nyt tahron kaiken mä sovittaa
ja paremman luantoni näyttää.
Kas, osaanhan sentään mä itteni
myös ihmisiksikin käyttää

Kas, mua on alkanu vaivata
vähä sellaane synnintunto.
Miks´ aina vain tarttis marmattaa
mik´ on Kepun kyky ja kunto?
Toista näkökantaa ei useenkaan
oo julkisuutehen tuatu.
Meirän miälestä Kepu on tänne vain
remarien ristiksi luatu.

Me remarit emme Kepulle
kovin häävistä arvua anna.
Ei teille me lauluja laulella
eikä ruusua rintaanne panna.
Ja meitä remareita kun kehutahan
niin aivan me unohretahan
että ilman Kepua meitäkään
ei niin hyviksi huomattaaskaan”


ANNELIN MUISTOLLE I (Kerttu Mustonen ”Tuo suru, jonka sain” – alkuper. Umberto Bertini ”Un giorno ti tiro”)

Sä olit kuin virvatuli lyhyt,
mun elämääni sytyit ja sammuit sä pois –
Juuri kun kauneimmillaan
kukki jo onnemme maa.

Tuo suru jonka sain
on kaunis kantaa –
kun sydämeni vain
sain sulle antaa.
Kun tummeneepi yö
nään sinitaivaan,
niin sydämeni lyö,
lyö sulle vain.


ANNELIN MUISTOLLE II (Omar Khaijam)

"Sinua lemmin ilman häpeää,
joskohta onkin monta räävääjää -
älä siitä välitä: he eivät kuule,
kuin minä, lemmen ääntä väkevää".

"Iloitse, armas, kuuhun katse luo:
se nousee varmasti ja juhlan tuo -
ja uuden aamun koi, jos olet viisas,
sinulle pian uuden ilon suo"


ANNELIN MUISTOLLE III (omaa tuotantoa)

Nyt eron tuska jäytää sydänalaa
kun Anneli on mennyt meiltä pois.
Hän mennyt on, ei koskaan enää palaa.
Sen menetyksen kuinka kestää vois?

Ja onneton nyt Annelikin lienee,
ja yksinäinen, ilman palvontaa.
Ja unohdukseen tiensä pian vienee
kun faksikaan siell` tuskin raksuttaa.

Voi, miksi jätit meidät, kysyn jälleen?
Viehkeän hymysi veit meiltä noin.
Korvissain sulo-äänes kuulen tälleen:
”Puhun niin totta, kuin vain koskaan voin”.

Kapean lantiosi keinahdukset
nyt ilo muiden silmäin on, ei mun!
Voi, miksi menikään niin ristiin sukset
sinulla kanssa sen Paavon kirotun!

Ja kepukin nyt Paavon tahtoon taipuu!
Tietoisuus siitä aivan musertaa!
Pian lailla Sinun unohdukseen vaipuu
myös puolueemme. On se kamalaa!


HIETANIEMESSÄ (runoiltu Emerituksen pyynnöstä)

Korhonen se illan tullen
Hietaniemeen astelee.
Itsestänsä kiinni pitää,
Urkin paaden kastelee.


UNI SUURESTA URKISTA (Eino Leinon runoa ”Hymyilevä Apollo” mukaillen)

Minä suuresta Urkista unta näin,
ja kanssansa keskustelin.
Hän tyynenä katsoi silmiäin,
kun hänelle selittelin:
”Ne sanoo, häpäisen muistoas,
ja rivosti kuseksin haudallas,
kun kerron vain sen, min todeksi nään.
Miten tässä nyt menetellään?”

Näin puhuin mä Urkille arkaillen,
ja Urkki mua ymmärsi heti.
Hän kätensä laski mun olallein
ja mua lähemmäksi veti.
”Ken uskovi toteen, ken unelmaan,
mut totuus on aina arvossaan,
kun uskossa siihen on rehellinen:
Saat pitää sä totuuden!”

Niin mielelläin, kovin mielelläin
vielä luoksensa jäänyt oisin,
luo Tuonen virtojen viileäin,
mut rakkoni päätti toisin:
heräsin tyhjennyskutsuun sen,
ehkä aluksi hieman kiusaantuen,
mutta iloa tuntien rinnassain
siitä luvasta, jonka mä sain.

Nyt tulkaa kaikki te kepulaiset,
niin saatte te vasten suuta!
Nyt raudasta mulla on jänteret,
ja luuni on yhtä luuta!
Kas, minua nyt, mä takaan sen,
jo pelkää Keris, myös Härkönen!
Kun maaginen lupa on taskussain:
sen itseltään Urkilta sain.

Oiva änkkää, Keris se törkeilee,
kun Korhonen saapuu ja hymyy!
Hän lupansa noille nyt esittelee.
Oiva vaikenee, Keris jo lymyy!
Nyt Korhonen hymyllä hallitsee,
ja Urkin luvalla vallitsee.
Se lupa on voimaltaan voittamaton!
Se kepuilla saamatta on!


- - -

Lopuksi vielä pientä Omarin mukailua:


Kepulaiselle

Oi, kepulainen! Sielussas` myrskyää,
ja huutaa rakkaus niin, että pää
sen auvoon päihtyy eikä tahdollesi
sen valvontaan nyt mitään valtaa jää!

"Sinua lemmin, kepu, ilman häpeää"
huudat, vaikk onkin monta räävääjää -
Älä siitä välitä: he eivät kuule,
kuin sinä, lemmen ääntä väkevää!


Itselleni

Pahinta, minkä tiedän täällä, on
omata maine miehen mainion.
En mitään kurjempaa vois kuvitella
kuin taakka kepulaisten suosion!

Kun saat diagnoosin ”psykologien”,
siis noiden, jotka tuntee jokaisen
paremmin kuin itse itses tunnet.
No, siinä kuulethan vain kateuden.

Mut jaksa heille valoasi näyttää,
kun pilkko-pimeys sen joukon täyttää
niin, että muista paitsi törkimyksistä
se törkyilijän nimitystä käyttää!


Taas jälleen kerran mielin palavin
halusin tutustua suuriin viisaihin
ja heitä kuunnella. Mut petyin. Palasin
samasta ovesta kuin meninkin.

Mut muuta hyvää nään, vaikk katson minne.
Te pitäkää puolueenne, temppelinne.
Jos Paratiisin teille kepu tarjoaa, niin suokaa
minulle jokin muu, jos mielin sinne.

Minulle suokaa luonnollinen mainen hyvä:
vain leipä, siinä puhdas nisunjyvä,
karitsan reisi, sitä syödäkseni,
ja juodakseni viiniruukku syvä –

Suon päivieni sarjaa haipuvaa
ilon ja viinin aina virvoittaa –
kas: vaikka aarreaitan omistaisin,
en rahtuakaan Rajan taakse saa!



(

Voi Oiva sen täyttääkin, on se sen verran arvostelukyvytön oman kyvyttömyytensä suhteen.

YYA-Oivaa yksisilmäisempää saa etsiä = ei kelpaa sefuksi.

onko todella noin tyhmä ihminen, että ei lue muuta kuin otsikon????
Avaa nyt helskutissa tuo linkki, jonka sagi oli ITSE laittanut sinne. Siinä ISOLLA kirjoitettu sana APRILLIA on ihan sama suomeksi, jos tajuat.
Sagille tunnustus, osuit tekemään hyvän avauksen, jossa lankaan menee moni. Taitavat olla kepulaisia, muut eivät ole noin tyhmiä.

Nuollaan nyt oikein kunnolla ettei sepustuksiamme poisteta, kun kiireellä läksin kaavaketta täyttämään, hakeakseni vapautuvaa paikkaa, minulta pääsi ääneen nauru, vaimo kysyy mikä noin on jännää, että oikein naurattaa. Oli helppo vastata, Seriffimme on sittenkin huumormiehiä, rankaise edelleen paskanjauhajia,toivoo Uusi-Ukki!!!!!!