Suvussa on puolitoistavuotias joka puree ja lujasti, siis toisia lapsia ja jopa aikuisia.
Tilanne on yleensä jotenkin hänelle epäedullinen, joko häntä kielletään tai komennetaan jotenkin, silloin on kalusto käytössä.
Huomionhakua kai se osittain on ja omaa tahtoa , mutta varsin hankalaa kuitenkin , kuinka sen saisi loppumaan, mummokin on jo ihan ruvella, puhuminen ei auta.
Tilanne on yleensä jotenkin hänelle epäedullinen, joko häntä kielletään tai komennetaan jotenkin, silloin on kalusto käytössä.
Huomionhakua kai se osittain on ja omaa tahtoa , mutta varsin hankalaa kuitenkin , kuinka sen saisi loppumaan, mummokin on jo ihan ruvella, puhuminen ei auta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pitää kieltää ja estää puremasta. Äkkiä se ohi menee
Kun lapseni meni aikanaan puistotädille, nauroin ilmoitusta, jonka oli naulannut ilmoitustauluun: "Ei purevia lapsia puistotädille".
Täti sanoi kuitenlkin, että lapsi voi purra elinikäiset arvet, ja hän ei jouda vahtimaan sellaista lasta, jolla on tämä taipumus.
Se on ihan vakavasti otettava asia ja kitkettävä pois lapsen tavoista.
Lapsi pois lähettyviltä, ainakin 2 m päähän, tiukka ei, ja sitten ei olla pitkään aikaan, ei ainakaan 2 minuuttiin missään tekemisissä lapsen kanssa.
Heti kun lapsen asento osoittaa, että aikoo haukata lähimmäistä, pane hänen oma kätensä eteen, jotta haukkaakin omasta kädestään. Pari sellaista haukkausta, ja tapa on ohi.
- ja siihen loppui.
Kun omat lapseni olivat pieniä niin vanhin pojista oli myös kova puremaan. Kerran sitten kun puri minua tosi kovaa...purinkin takasin. Siihen loppu pureminen kun tajusi miltä se tuntuu. Ei hän ole siitä traumoja saanut.Mutta kun kaikki muu oli ihan yhtä tyhjän kanssa niin tuo keino oli ainut joka auttoi,eikä tarvinnut tehdä kuin kerran.
Onnea vaan yritykseen :)