Kuinka pahaksi teillä muilla on tuo olo mennyt pahimmillaan. Nyt on pariin kertaan ollut sitä luokkaa että olen ollut varma että sekoan tai jotain.
Minulla epätodellinen olo on kestänyt jo kuukauden, alkoi kovasta ahdistuskohtauksesta.
Alussa olin niin poissa tolaltani että en pystynyt poistumaan kämpästä viiteen päivään, tässä välillä olo oli "tasaisen epätodellinen", mutta nyt on ollut taas todella vaikeaa.
En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, olo on koko ajan kuin eläisin unessa ja välillä toivon että kohta herään ja toteankin että kaikki on ollut vain pahaa unta.
Minulla epätodellinen olo on kestänyt jo kuukauden, alkoi kovasta ahdistuskohtauksesta.
Alussa olin niin poissa tolaltani että en pystynyt poistumaan kämpästä viiteen päivään, tässä välillä olo oli "tasaisen epätodellinen", mutta nyt on ollut taas todella vaikeaa.
En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, olo on koko ajan kuin eläisin unessa ja välillä toivon että kohta herään ja toteankin että kaikki on ollut vain pahaa unta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"epätodellisuuden" ja valtavia ahdistuneisuus
kohtauksia mulla nyt ollut parin viikon ajan.
Itsellä kait tää kevät laukaissut kun paniikin lisäksi tai sen seurauksena olen myös masentunut
ja yksinäinen. Lääkityksellä selvinnyt aina
joten kuten, kun muuta hoitoa ei tällä hetkellä
saa. Kait Sullakin jotain lääkitystä? Jos ei niin
kannattaa hakea muutakin hoitoa/terapiaa,
mikäli paikkakunnallasi sellasia on?
Itsellä ollut tää sairaus jo pitkään ja melko
hyvin hallinnassa, mutta nyt vaan jonkin tiedostomattoman syyn takia tuli näin voimakkaasti
taas esille.
Myös fyysisiä oireita kuten rintakipua ollut ja
varmaan kohta vatsahaava, kun tää paniikki olo
tullut kokopäivää haittaavaksi olotilaksi.
Mulla myös tollasia kotiin "eristäytymis"-päiviä
ollut ja sehän vaan pahentaa oireita!
Kyllä noista lääkkeistä ollut paljon apua. Ilman
en varmaan pystyisi edes kaupassa nykysellään
käymään.
Kyllä tämä sairaus syö voimavaroja ja invalidisoi
ihmistä, joten kannattaa hakea apua kun vielä
kykenee!
minulla on hyviä kokemuksia "siedätyshoidosta"
hyvin vaikeaan masennukseen ja paniikkeihin.
Totesin ettei pidä jäädä tuleen makaamaan ja lähdin
ulos harjoittelemaan liikkumista ulkona vaikka
oli kuinka epätodellinen olo. Ensin pihalle ja kun rupesi hirvittämään niin sisälle takaisin ja taas
uudestaan. Keskittämällä ajatuksia tai laulelemalla
estin kohtauksia menestyksellä ja reviiri laajeni
pikkuhiljaa jne.