Jengissä oli toistakymmentä skidiäkin. Muuan Holger, faijan duunikaveri, viihdytti skidejä kertomalla mitä kummallisempia juttuja.
Mieleen on jäänyt kissajuttu sen takia ku kagrut spiidas liikuttuneina ku stoori päätty hyvin. Se meni näin.
Ku Holger oli ihan snadi skidi, sai niiden kotikissa Viiru viisi pentua. Yhellä ei ollu toista etutassua ollenkaan ja Holgerin faija oli määrännyt sen lopetettavaks. Holgeri oli saanut niin hillittömän itkukohtauksen, että faija oli perunu tuomion.
Holger kertoi skideille, että faija oli tehny sille puujalan ja kun se juoksi kuului aina kop, ku jalka osui lattiaan.
Pentu kasvo buliksi ja oppi käyttämään puujalkaa rottajahdissa hyväkseen. Se tsittas ja kyttäs rotankolon ääressä ja ku rotta tuli tsiigaamaan, niin se sai puujalasta päähänsä ja se pökräs siihen. Kissan nimeksi oli annettu Hemppa ja siitä tuli maailman paras rottakissa.
Mieleen on jäänyt kissajuttu sen takia ku kagrut spiidas liikuttuneina ku stoori päätty hyvin. Se meni näin.
Ku Holger oli ihan snadi skidi, sai niiden kotikissa Viiru viisi pentua. Yhellä ei ollu toista etutassua ollenkaan ja Holgerin faija oli määrännyt sen lopetettavaks. Holgeri oli saanut niin hillittömän itkukohtauksen, että faija oli perunu tuomion.
Holger kertoi skideille, että faija oli tehny sille puujalan ja kun se juoksi kuului aina kop, ku jalka osui lattiaan.
Pentu kasvo buliksi ja oppi käyttämään puujalkaa rottajahdissa hyväkseen. Se tsittas ja kyttäs rotankolon ääressä ja ku rotta tuli tsiigaamaan, niin se sai puujalasta päähänsä ja se pökräs siihen. Kissan nimeksi oli annettu Hemppa ja siitä tuli maailman paras rottakissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aivan ihana tarinoitsija se Holger! Piti oikein hakea kämppäkaverikin kuuntelemaan.
Ei ihme, että lapsilla oli kyyneleet silmissä.
Olen nähnyt kissan, joka tuli toimeen kolmella jalalla.Välimeren maissa kuljeksii kulkukoiria, jotka saavat osakseen sääliä liikkaamalla. Varmaan usealla on todellinen syy, mutta on myös koiria, jota välillä unohtavat liikata tai liikkaavat väärää jalkaa.
Enoni menetti sodassa toisen jalkansa ja hänellä oli useita puujalkoja, jotka olivat valmiina erilaisten housujen sisällä, vähän niin kuin palomiesten housut.Hänellä oli aavesärkyjä varsinkin öisin. Työhousut saappaineen "istuivat" tuvan penkillä, puvun housut patiineineen ja mustine sukkineen roikkuivat vaatekaapissa.
Kuljin usein isän mukana hänen työmatkoillaan syrjäkylillä ja näin vanhoja,rakkaita lemmikkejä. Monet olivat vanhuuttaan sokeita ja kuuroja.Erään pkkupojan rakas vaari oli kuollut ,ja poika otti unilelukseen vaarin karvalakin, jossa vaarin ominaistuoksu viipyi lohduttavana.