Eipä sillä, yhtä kalliiksi muutkin puolueet tulevat, samoilla linjoilla ollessaan.
Kuinka kalliiksi tulevat ehdotukset kun henkilöt viedään keskuksiin pois työmarkkinoilta ja heidän työhalunsa tuhotaan pakoilla ?
Sosiaalitantoille annetaan tehtäväksi määrätä kuka saa käydä ja mitä koulua eikä itse saa valita työpaikkaansakaan valtion määrätessä siitäkin.
Jo nuorisosta aloitetaan: sinä olet tyhmä ja kuulut tänne amisidiootteja tyhmempien joukkoon, sinä et osaa mitään, sinä tarvitset holhoavaa koulutusta lastentarhatasolla, sinä kuulut palkatonta työtä tekevien joukkoon jne.
Heitetään ulos entiset työntekijät, otetaan palkattomia tilalle. Ja keksitään hatusta uusia töitä työttömille älyttömän kalliiksi tulevissa keskuksissa, joissa pitäminen tulee kalliimmaksi kuin lääkäriksi kouluttaminen.
Tahallaan luodaan harhakuvia etteivät työttömät osaisi mitään, että he kuuluvat palkattomiksi palvelijoiksi herroilleen. Näin ei ole.
Ei ole mitään syytä miksei suurin osa työttömistä voisi käydä yliopistotason kouluja - osa heistä on niitä käynytkin, valiten aloja joilla ei ole töitä. Osalla taas ei ole varaa kouluihin.
Nykyisinhän eri aloille on hankala päästä eikä valtio edes talouden kannalta tärkeille aloille päästä kaikkia halukkaita vaan juuri näille halutuimmille aloille on kiintiöt jotka estävät useimpien kyvykkäiden opiskelun.
Liika verotus murhaa talouden ja Sailas tavanomaisesta iloisesta demarijoukosta lähtevine ehdotuksineen on lisäämässä veroja.
Nykyinen työttömyys on paljolti verojen ansiota: jos ei ole varaa ostaa tavaroita eikä palveluja, ei tarvita väkeä niitä tuottamaan.
Kun koulutus halutaan mahdollisimman alhaiselle tasolle eikä parantaa sitä, globaali talous vie suomea arvoasteikossa alemmas ja alemmas, ehkä suurena herrana itsenään pitävä harva huonosti koulutettu korkea-asteen tutkinnon omaava on onnellinen kun muihin nähden on käynyt paljon kouluja, mutta ulkomaiset eivät silti pidä häntä minään - köyhän maan surkean koululaitoksen tuote siinä vaan ylpistelee.
Jotta koulutus paranisi, tulisi opiskelijoiden kesken olla kilpailua sekä koulussa että työmarkkinoilla eli nykytilanne jossa valtio väittää kouluttavansa tarpeen mukaan on absurdi. Kun tyhminkin jonkun koulun käynyt saa alansa töitä vaivatta maa ajautuu perikatoon - ja Sailaksen tapaiset typerykset pääsevät sitä johtamaan.
Aika on ajanut ammattikoulujen ja muidenkin alle yliopistotason koulujen ohi ajat sitten, silti sata vuotta menneessä elelevät tahtovat juuri tarpeettomia koulutuksia lisätä.
Kuinka kalliiksi tulevat ehdotukset kun henkilöt viedään keskuksiin pois työmarkkinoilta ja heidän työhalunsa tuhotaan pakoilla ?
Sosiaalitantoille annetaan tehtäväksi määrätä kuka saa käydä ja mitä koulua eikä itse saa valita työpaikkaansakaan valtion määrätessä siitäkin.
Jo nuorisosta aloitetaan: sinä olet tyhmä ja kuulut tänne amisidiootteja tyhmempien joukkoon, sinä et osaa mitään, sinä tarvitset holhoavaa koulutusta lastentarhatasolla, sinä kuulut palkatonta työtä tekevien joukkoon jne.
Heitetään ulos entiset työntekijät, otetaan palkattomia tilalle. Ja keksitään hatusta uusia töitä työttömille älyttömän kalliiksi tulevissa keskuksissa, joissa pitäminen tulee kalliimmaksi kuin lääkäriksi kouluttaminen.
Tahallaan luodaan harhakuvia etteivät työttömät osaisi mitään, että he kuuluvat palkattomiksi palvelijoiksi herroilleen. Näin ei ole.
Ei ole mitään syytä miksei suurin osa työttömistä voisi käydä yliopistotason kouluja - osa heistä on niitä käynytkin, valiten aloja joilla ei ole töitä. Osalla taas ei ole varaa kouluihin.
Nykyisinhän eri aloille on hankala päästä eikä valtio edes talouden kannalta tärkeille aloille päästä kaikkia halukkaita vaan juuri näille halutuimmille aloille on kiintiöt jotka estävät useimpien kyvykkäiden opiskelun.
Liika verotus murhaa talouden ja Sailas tavanomaisesta iloisesta demarijoukosta lähtevine ehdotuksineen on lisäämässä veroja.
Nykyinen työttömyys on paljolti verojen ansiota: jos ei ole varaa ostaa tavaroita eikä palveluja, ei tarvita väkeä niitä tuottamaan.
Kun koulutus halutaan mahdollisimman alhaiselle tasolle eikä parantaa sitä, globaali talous vie suomea arvoasteikossa alemmas ja alemmas, ehkä suurena herrana itsenään pitävä harva huonosti koulutettu korkea-asteen tutkinnon omaava on onnellinen kun muihin nähden on käynyt paljon kouluja, mutta ulkomaiset eivät silti pidä häntä minään - köyhän maan surkean koululaitoksen tuote siinä vaan ylpistelee.
Jotta koulutus paranisi, tulisi opiskelijoiden kesken olla kilpailua sekä koulussa että työmarkkinoilla eli nykytilanne jossa valtio väittää kouluttavansa tarpeen mukaan on absurdi. Kun tyhminkin jonkun koulun käynyt saa alansa töitä vaivatta maa ajautuu perikatoon - ja Sailaksen tapaiset typerykset pääsevät sitä johtamaan.
Aika on ajanut ammattikoulujen ja muidenkin alle yliopistotason koulujen ohi ajat sitten, silti sata vuotta menneessä elelevät tahtovat juuri tarpeettomia koulutuksia lisätä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.