Hei, tiedän, että tämä on väärä palsta asialleni, mutta tämä nyt sattuu olemaan se vilkkain palsta, eli toiveita vastauksista on enemmän.
Kysymykseni koskee siis opiskelua, eli jatko-opintoja tarkemmin sanottuna. Minulla on lähestulkoon valmis tutkimussuunnitelma, mutta ongelma on se, etten uskalla lähettää sitä laitoksen professorille, koska hän tunnetusti ei ole mikään maailman ystävällisin ihminen. Olen toipumassa masennuksesta, enkä kestä enää yhtäkään runttausta tai henkistä nuijaniskua. Olen tehnyt tutkimussuunnitelmaa kohta vuoden, haaveena tulevaisuudessa suorittaa lisensiaatintutkinto, mutta olen hieman epävarma aiheen kysymyksenasettelusta ja metodologiasta. En siis uskalla ottaa yhteyttä tähän ihmiseen, koska pelkään hänen runttaavan vuoden työni yhdellä lauseella. Mitä tekisin? Harmittaa jos opiskeluhaaveet kariutuvat yhden vihaisen kotkan takia.
Kysymykseni koskee siis opiskelua, eli jatko-opintoja tarkemmin sanottuna. Minulla on lähestulkoon valmis tutkimussuunnitelma, mutta ongelma on se, etten uskalla lähettää sitä laitoksen professorille, koska hän tunnetusti ei ole mikään maailman ystävällisin ihminen. Olen toipumassa masennuksesta, enkä kestä enää yhtäkään runttausta tai henkistä nuijaniskua. Olen tehnyt tutkimussuunnitelmaa kohta vuoden, haaveena tulevaisuudessa suorittaa lisensiaatintutkinto, mutta olen hieman epävarma aiheen kysymyksenasettelusta ja metodologiasta. En siis uskalla ottaa yhteyttä tähän ihmiseen, koska pelkään hänen runttaavan vuoden työni yhdellä lauseella. Mitä tekisin? Harmittaa jos opiskeluhaaveet kariutuvat yhden vihaisen kotkan takia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
lähestynyt erillisellä kirjeellä ja saanut "vastaanottoajan", vaikka ko. proffalla oli hirviön maine, hän käyttäytyi ihan ok ja jopa neuvoi miten asiassa edetään noin virallisesti.
Älä herran tähären vaa käytä sähköpostia!
Mene mieluummin vaikka itse henk. koht. mutta
varaa se aika.
juuri sähköpostilla olen ajatellut lähestyä tätä proffaa. Kokemukssia on nimittäin on gradun kirjoittamiseen liittyvistä tapaamisista hänen kanssaan. Välillä proffa saattoi raivota ja lähes itkeä, välillä oli kuin sydänystävä. Koskaan ei tiedä, millä tuulella hän on. Joka tapauksessa, silloin kun hän oli vihainen, menetin puhekykyni jokseenkin ja vaikutin varmaan idiootilta. Pelkään että nyt käy samoin ja hän sanoo, ettei noin surkean tapauksen pidä suunnitella jatko-opintoja. Olen hyvin epävarma tutkimussuunnitelmastani, joten pelkään todella saavani tyrmäävän vastaanoton. Kuten sanoin, olen sairastanut masennuksen ja uupumuksen, syön masennuslääkettä. Yritän välttää tyrmäyksiä ja hiekkasäkkinä olemista... Kiitos vastauksestasi. T. ketjun aloittaja
Moi !
Ei kannata ottaa riskiä. Hoida masennus ensin kuntoon ja tee vasta sitten jatko-opintoja. Totuus on se, että jokainen jatko-opiskelija saa mahdollisesti noita iskuja koko opiskeluprosessin aikana, ei se lopu tutkimussuunnitelman esittämiseen.
Jatko-opintoja kerkeää tekemään myöhemminkin. Sinun terveytesi on nyt huomattavasti tärkeämpi asia kuin mitkään opinnot.
johtuu juuri elämäntilanteestani. Olen lääkkeiden avulla saanut itseni sen verran hyvään kuntoon, että on voimia suunnitella tulevaisuutta ja yrittää elämässä eteen päin. Tällä hetkellä olen työssä, joka aiheuttaa masennuksen jatkumista. Jatko-opinnot ovat olleet haaveena useita vuosia jo. Sen takia haluaisin nyt päästä kiinni jatko-opintoihin.