Sain tietää eilen, että olen raskaana, viikkoja kasassa nyt 4 3. Lasta yritetty puoli vuotta ilman mitään tulosta, lisäksi kiusana monirakkulainen munasarja toisella puolella, mikä saattaa hidastaa raskaaksi tuloa.
Ei miehen kanssa ajateltu, että ihan lähiaikoina tärppää, joten varattiin viime viikolla Hulluilta päiviltä halvat lennot Intiaan. Lähtö olisi tasan kahden viikon päästä. Tarkoitus oli olla Delhissä ja sitten Keralassa yhteensä 2,5 viikkoa.
Mutta: ei kai alkuraskauden aikana uskalla matkustaa, ainakaan Intiaan?? Malaria, huono hygienia, monet siellä tarttuvat sairaudet, turistiripuli jne. pelottaa, samoin se, jos pahoinvointi alkaa juuri matkan aikana tai tulee vuotoja tai mulla onkin kohdun ulkopuolinen raskaus, joka siellä sitten repeää... Kauheimmalta tuntuu ajatella, jos matkan vuoksi tuleekin keskenmeno tai vauvasta tulee vammainen...
Itse olen tosi paniikissa ja olisin valmis perumaan matkan, mutta miehellä kauhea hinku päästä matkalle ja ottaa homman tosi rennosti ja rauhoittelee, että kyllä raskaana ollessa voi tehdä lähes kaikkia samoja asioita kuin muutenkin..(Miehellä teini-ikäisiä lapsia edellisestä liitosta, ja ajattelee siksi tietävänsä enemmän.)
Sen tosin tiedän, että riski saada malaria on Intiassa tosi pieni, mutta silti... se on olemassa. Ja malaria tosi vaarallinen sekä äidille että sikiölle.
Rahoja ei tietenkään saada takaisin, ollaan varattu jo monenlaisia Intian sisäisiä lentoja, hotellit maksettu jo luottokortilla ja niitä intialaiset tuskin rupeaa palauttelemaan, on niin sekava maa. Eli rahallisesti tulisi takkiin, mutta se nyt on pienin murhe... Uskaltaako lähteä? Vai ei? Mitä itse tekisitte??
Ei miehen kanssa ajateltu, että ihan lähiaikoina tärppää, joten varattiin viime viikolla Hulluilta päiviltä halvat lennot Intiaan. Lähtö olisi tasan kahden viikon päästä. Tarkoitus oli olla Delhissä ja sitten Keralassa yhteensä 2,5 viikkoa.
Mutta: ei kai alkuraskauden aikana uskalla matkustaa, ainakaan Intiaan?? Malaria, huono hygienia, monet siellä tarttuvat sairaudet, turistiripuli jne. pelottaa, samoin se, jos pahoinvointi alkaa juuri matkan aikana tai tulee vuotoja tai mulla onkin kohdun ulkopuolinen raskaus, joka siellä sitten repeää... Kauheimmalta tuntuu ajatella, jos matkan vuoksi tuleekin keskenmeno tai vauvasta tulee vammainen...
Itse olen tosi paniikissa ja olisin valmis perumaan matkan, mutta miehellä kauhea hinku päästä matkalle ja ottaa homman tosi rennosti ja rauhoittelee, että kyllä raskaana ollessa voi tehdä lähes kaikkia samoja asioita kuin muutenkin..(Miehellä teini-ikäisiä lapsia edellisestä liitosta, ja ajattelee siksi tietävänsä enemmän.)
Sen tosin tiedän, että riski saada malaria on Intiassa tosi pieni, mutta silti... se on olemassa. Ja malaria tosi vaarallinen sekä äidille että sikiölle.
Rahoja ei tietenkään saada takaisin, ollaan varattu jo monenlaisia Intian sisäisiä lentoja, hotellit maksettu jo luottokortilla ja niitä intialaiset tuskin rupeaa palauttelemaan, on niin sekava maa. Eli rahallisesti tulisi takkiin, mutta se nyt on pienin murhe... Uskaltaako lähteä? Vai ei? Mitä itse tekisitte??
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinuna soittaisin neuvolaan ja kysyisin sieltä neuvoa. itse kyllä olen sen verran arkajalka etten lähtisi ja kun on omakohtaista kokemusta alkuraskauden vaikeuksista...mutta toisaalta et voi tietää mitä tuleman pitää eikä raskaus ole este tehdä asioita. ja tunnen kyllä monia jotka on raskaana matkustelleet ja kaikki on menny hyvin.
Varaa aika varhaisultraan just ennen lähtöä. Siinä pystyy käsittääkseni ainakin poissulkemaan kohdun ulkopuolisen raskauden. Ja jos vaan matkasta pystyt nauttimaan niin sinne vaan. Hygieniasta voi pitää huolta kun ottaa mukaan desinfiointiaineita, joilla pesee kätensä ja pitää muutenkin itsensä puhtaana, ja syö järkevästi ravintolassa hyvin kypsennettyä ruokaa, eikä mistään katukojusta. Kyllä muutkin vaavit on mammansa mahassa matkustaneet vaikka missä, ja ihan hyviä muksuja niistäkin on tullut. :)
vaikka oon reissannu paljon ja rakastan matkustamista, niin ite en uskaltas intiaan lähtee.
voi tosin turvottaa. Väsymys saattaa iskeä ja et välttämättä jaksa nauttia kaikesta tai tehdä kaikkea mitä olit ajatellut, mutta tavallisella maalaisjärjellä pärjää kyllä. Jos raskaus on mennäkseen kesken, se menee. Sitä ei mikään reissaaminen muuta. Itse lentelin paljon alkuraskaudesta Puolassa, Tanskassa ja Englannissa. viikolla 19-20 olin Kiinasssa, Vietnamissa ja Thaimaassa. Nyt viikko 27 menossa ja kaikki kunnossa. Jos peset käsiä hyvin, et syö katukeittiöstä, rokotukset on kunnossa ja et mene rinkkareissulle tai yövy taivasalla, on asiasi kunnossa. Ei se malaria iske, vaikka et voikaan estolääkitystä ottaa.
Malarialääkitys on kyllä raskaana ollessa erityisen oleellinen. Tiettyjä lääkkeitä, kuten Malaronea tai Lariamin raskaana ei kuitenkaan voi syödä.
Heips!
Tuskailin itse aivan samalla tavalla ennen reissua. Mekin oli varattu matka ennen kuin sain tietää olevani onnellisesti raskaana. Itsekin mietin, että uskaltaako vai ei. Uskalsin ja kannatti. Normaalit rokotukset mulla oli kunnossa jo ennen raskautta. Hepatiittirokotetta en voinut ottaa, mutta neuvolasta sanottiin, että kun huolehdin käsihygieniasta tosi hyvin, juon vain pullotettuja juomia ja vain kypsennettyjä ruokia (ei leikkeleitä, salaatteja tai mitään tämmösiä) niin riski saada hepatiitti on suunnilleen sama kuin Suomessakin. Kun syö vain siistimmän näköisissä ravintoloissa ja ei lähde "syvimpään viidakkoon" seikkailemaan, niin ihan turvassa sitä on. Erityisesti turistikohteet on yleensä aivan länsimaista tasoa. Tunisiankin toinen puoli kerjäläisineen ym. näkyi vasta kun käveli keskuksista syrjemmälle. Ei muuta kuin tsemppiä! Kysele neuvolasta neuvoja ja yritä päästä tarkastukseen ennen reissua. Ultraan pääset varmaankin ainakin yksityisen kautta? Ja kun huolehtii, että matkavakuutus on voimassa niin hoito kyllä pelaa ulkomaillakin. En usko, että matka sinällään aiheuttaa mitään keskenmenoja, se voi tulla samalla tavalla suomessakin, jos niin on tarkoitettu..Mutta soita neuvolaan, se varmasti rauhoittaa mieltä. Itsekin kysyin varmaan neljältä asiantuntijalta ennen kuin uskalsin lähteä..=) se on kai niitä äidinvaistoja....=)
Myös itse olen panikoinut saman aiheen kanssa eli Intian matka tuli varatuksi, kun Finnairilla oli huipputarjous eräänä viikonloppuna helmikuussa. Matkaa varatessa oli jo mielessä, entä jos tärppääkin... Murphyn laki siis kävi jälleen toteen eli kun vähiten odottaa (ja myös tekee raskautumisen eteen...), niin tuuri käy. Olemme tosiaan lähdössä vasta kesällä kesä-heinäkuussa reppureissulle Intiaan. Silloin on onneksi jo viikkoja 17-20. Keskenmenoja on itsellä takana useita, jotka ovat menneet viikoilla 4-10, joten sitä tuskaa en halua lähteä noin kauas kokemaan. Se siis helpottaa, että itselläni on matkalle lähtiessä alkuraskaus jo sivuutettu, muita murheita saattaa tietnkin tulloinkin tulla eteen.
Olen tosiaan kanssa menettänyt yöuniani jo hieman matkan takia. JA pohtinut myös matkan perumistakin, kuten ekan viestin kysyjäkin. Alkuperäinen tarkoitus oli kaikenlisäksi lentää vielä Himalayalla trekkaamaan. Tämän saamme joltain osin unohtaa, mitä mies ei ehkä vielä oikein sisäistä. Emme ole kuitenkaan vielä päättäneet, että josko kuitenkin lennämme sinne ja teemme kylästä vain päivämatkoja. Tosin se pitää selvittää, onko mailla & halmeilla sairaalaa mikäli jotain sattuisi. Muutoin en sinne tosiaankaan lähde. Tietääkö joku miten korkeus vaikuttaa raskaana oleviin, varmaankin pahemmin...? Kylät sijaitsevat 3,500 metrissä. Ja aiemmin olen trekannut muualla päin maailmaa 3500-4200 metrissä, joten hapeton ilmanala on normaali-olotilassa koettu.
Kovin suurisuuntaisia ovat siis tämän raskaanaolevan suunnitelmat. Ekä neuvola on vasta ensi viikolla (rv 9 ), joten saa nähdä miten neuvolan täti suhtautuu suunnitelmiimme... Paluttaakohan maanpinnalle? Mitä mieltä itse olette rinkkaselässä matkustamisesta tuollaisilla raskausviikoilla, onko vielä ok? Itsellä on kohtuullinen peruskunto.