Perälautaa tarvitaan, koska on aina mahdolista, että Vanhanen lypsää valtiota Kokoomuksen kiuluun ja sehän ei käy. Kepupoliitikoille on asetettava raamit sen takia, ettei suuri ja viekas rahakonsultti Kokoomus tärvele Keskustapuolueen aateperintöä. Onneksi puoluessa on terveen arvopohjan vaalijoita ja niiden tulee seurata tarkkaan ja älähtää välittömästi, jos puolue alkaa salavuoteilla Kokoomuksen kanssa.
Perälauta KEPU:n hallituskipeille
Bavda
4219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
salavuoteilusta vihreiden kanssa.
Vihreiden pimppi on niin vehreää vanhan miehen mielestä...:)
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Hallituksen ja Suomen Pankin työnjako heijastui myös julkiseen keskusteluun. Poliitikot ottivat liberalisointiin kantaa vain harvoin. Näkyvä poikkeus oli Paavo Väyrynen, ”Suomessa ei ole koskaan keskusteltu sen paremmin julkisuudessa kuin päätöksentekijöiden keskuudessa siitä, mikä on Suomen etu pääoma- ja rahamarkkinoiden yhdentymistä toteutettaessa ja miten sen vaikutukset on otettava Suomen sisäisessä kehityksessä huomioon”, hän sanoi kesäkuussa 1984 kepun puoluekokouksessa. ”Johtavien läntisten kapitalististen maiden tie ei tarvitse olla Suomen tie.”
Tuo aika, yli 20 vuotta sitten on aivan erilainen, kuin nyt. Silloin Suomi oli vielä Neuvostoliiton kuristusotteessa, josta irrottautuminen rauhanomaisesti ja hyvinvointiyhteiskunnan perusteita lujittaen ei ole aivan yksioikoinen juttu.
Tuohon aikaan käytetty politiikankieli ja terminologia on huomattavasti nykyisestä poikkeavaa. Mutta silloinkin on kysymys kuulunut, millainen on Suomen tie globaalissa maailmassa. Globaali-ilmaisuhan ei ole ollut vielä kovin kauan rahvaan käytössä. Niinpä kussakin ajassa poliitikot ovat pyrkineet puheissaan enemmän kansanomaisiin ilmaisutapoihin.
Berliinin muurin murtuminen, EU:n syntyminen, Baltian maiden vapautuminen ja Neuvotoliiton hajoaminen, kaikki viidentoistavuoden sisällä, muutti Suomen asemaa sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Vuonna 1984 monet mm. Paavo Väyrynen näkivät muutosaallon lähteneen liikeelle.
Suomen tien rakentamisessa ovat innovaatiset luovuudet saaneet arvokasta kehitystä aikaan, jossa keskustapuolue on kantanut arvokasta vastuuta. Keskustapuolueessa alkoi Virolaisen johtajuuden aikana laaja keskustelu, joka jatkui (sisäisesti)vilkaana Paavo Väyrysen aikana. Näiden kahden puoluejohtajan aikana kasvoi puolueen henkinen pääoma ja kasvaa edelleen.
Paavo on juuri se puoluejohtaja, jota vasemmalla ja oikealla härättiin vastustamaan ja kapuloimaan oikein todenteolla. Paavosta pelättiin kasvan uusi Kekkonen, joka on painettava alas. Mutta Virolaisen ja Väyrysen jälkeen ei ole ollut pulueessa erityisempää johtajuustaitoa, mutta puolueen henkinen kasvu on pitänyt yllä hyvää kehitystä. Ja KEPUhan on nyt suurin ja kaunein.