hei!
olen jo yli puolen vuoden ajan laskenut täsmällisesti juomiani alkoholi annoksia ja merkannut ne kalenteriin yli joka viikko.
Juon keskimäärin 30 annosta viikossa joskus "vain 20-> ja joskus sitten yli 30
Muutamana viikkona kulutus on ollut vajaa 50 annosta ja joinakin n. 15
Näin on mennyt jo n.8kk
Onko oikeasti aihetta huoleen vai onko minulla ainoastaan ylihuolehtiva avopuoliso joka ei itse juo juuri ikinä... ??
Itse en näkisi asiassa mitään aihetta huoleen, vaikka välillä alkoholi vie mukavasti isot huoleni ja murheeni...
olen jo yli puolen vuoden ajan laskenut täsmällisesti juomiani alkoholi annoksia ja merkannut ne kalenteriin yli joka viikko.
Juon keskimäärin 30 annosta viikossa joskus "vain 20-> ja joskus sitten yli 30
Muutamana viikkona kulutus on ollut vajaa 50 annosta ja joinakin n. 15
Näin on mennyt jo n.8kk
Onko oikeasti aihetta huoleen vai onko minulla ainoastaan ylihuolehtiva avopuoliso joka ei itse juo juuri ikinä... ??
Itse en näkisi asiassa mitään aihetta huoleen, vaikka välillä alkoholi vie mukavasti isot huoleni ja murheeni...
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinulle vastaus, että on syytä huoleen ?
luultavasti jos kymmenestä vastauksesta yksi on, että ei huolta niin sinä takerrut siihen ja uskot vain sen.
tai toivottavasti ei sentään.
mutta alkoholista riippuvainen ihminen kun tuppaa löytämään kaikki porsaanreiät ja takaportit todistaakseen itselleenkin ettei ole mitään huolta tai ongelmaa juomisesta vaan silkkaa iloa :
"Itse en näkisi asiassa mitään aihetta huoleen, vaikka välillä alkoholi vie mukavasti isot huoleni ja murheeni... "
ja jatkaa vaikka salaa "itseltään" juomista, sieventelee kirjanpitoa ym.
toivottavasti sinulla on rohkeutta olla rehellinen ja pitää juominen kurissa. nyt normit ylittyy ja määrät tulee kokemuksen mukaan lisääntymään ja todelliset haitat ilmestyy. silloin olet varmasti alkoholisti ja kusessa.
pullo on nyt sinulla nuori(?) nainen. tsemppiä.
kivasti surut ja murheet.
Mutta:
Paska juttu. Myöhemmin se tuo ne vuorenvarmasti takasin ainakin puolta isompina ja
helevetinmoisen läjän muuta surkua ja murhetta.
Niin mäkin ajattelin. ei tässä mitään hätää.
Mutta mitä vittua näin hieno mies tekee liituraita puku päälla spurgujen kanssa täällä putkassa?
On OIKEASTI huolestuttavaa. Isoille huolille ja murheille pitää OIKEASTI tehdä jotain MUUTA eikä lakaista niitä viinamaton alle. Koetapa kysellä tämänkin palsta kirjoittajilta onko viinasta ollut OIKEASTI apua mihinkään.
Voi olla että olet vielä siinä vaiheessa että on mahdollisuus ottaa takaisin (mitä en kylläkään usko) mutta jos sitä et tee niin se vaikeutuu koko ajan. Jossain vaiheessa suuri osa elämän energiasta sitten kuluu siihen että koettaa sinnitellä päivä kerrallaan juomatta. Siitä energiasta jonka muuten voisi suunnata johonkin hyödylliseen.
On se ihme juttu että ihmiset ei usko. Itse pitää päästä sinne pohjalle asti vaikka varoittavia esimerkkejä on miljoonittain. Päinvastaisia hyvin vähän.
Mutta itsehän päätät.
Ei syytä huoleen, siltojen alla on kyllä seuraa. Toisista sellaisista joilla ei omasta mielestään ole alkoholiongelmaa. Tuttavapiirin taso saattaa kyllä laskea nykyisestä mutta mitäs pienistä.
tarkkailemaan juomistasi, kertoo sinun olevan menossa huolestuttavaan, jopa tuhoisaan suuntaan.
Itsekin kävin kakskymppisenä viikon parin välein baanalla ja kyllähän sitä viinaa kului varmaan enemmän kuin suositeltavat annokset. Jossain vaiheessa sitten alkas lipsumaan, korjaussarja heti aamulla ja sama ralli päälle. Aiemmin ajattelin myös aina, en koskaan juo suruun. Mutta senkin tein sitten, kun koko homma karkasi käsistä. Sain aivan kamalia ongelmia juomisen takia. Jos tosiaan olet nyt kakskymppinen, mieti jo oma suhteesi alkoholiin. Tällä tarkoitan myös, älä koskaan juo surujen tai huolien takia. Älä osta viinaa kotiin. Jos haluat juoda, tee se mielummin baarissa ystävien kanssa, älä juo yksin.
Tuntui oudolta kun ilmoitit noin tarkkoja määriä juomisellesi. Alkoholistit eivät ilmoittaisi ikinä todellisia määriä tällaisessa viestissä, sillä muutoinhan sen voisi tulkita kysymykseksi tyyliin "Täytyyhän minun lopettaa juominen, täytyyhän".
Siksi alkoholisti vähättelee aina todellisia määriään ja onkin arvioitu, että hän vähentää noin kolmanneksen niistä. Siksi hän ei myöskään ikinä pidä kirjaa kaikesta juomastaan alkoholista, vaan arvioi sitä jälkeenpäin aina itselleen sopivasti.
Pelko, että joutuisi lopettamaan juomisen on niin paljon suuri.
"Juon keskimäärin 30 annosta viikossa joskus "vain 20-> ja joskus sitten yli 30
Muutamana viikkona kulutus on ollut vajaa 50 annosta ja joinakin n. 15".
Eli noista riveistä voisi hyvinkin päätellä, että et ehkä sittenkään ihan oikeita määriä kerro?
Tai ainakin yrität niitä hiukan vähätellä.
Kun ihmiselle syntyy tarve ryhtyä kontrolloimaan omaa juomistaan, on hän jo menettänyt kontrollin.
Tämä on paikkansa pitävä totuus, jota sinunkin kannattaisi miettiä.
Alkoholismissa eivät juodut määrät ole kuitenkaan ratkaisevia, vaan se miten alkoholi pyörittää mieltä. Alkoholismi on kovin paljon muutakin kuin vain viinan kaatamista suuhun.
Kun omaa juomistaan joutuu vähättelemään, salailemaan ja jopa valehtelemalla peittelemään tai kun iltapäivän jaksaa töissä vain miettimällä pian saatavaa kuohuvaa, ollaan jo melko syvällä suossa.
Tällöinhän aletaan puolisoa ja lapsiakin vetämään samaan suon silmään, eli elämään omaa elämäänsä alkoholistin ehdoilla.
Noihin huoliin ja murheisiin sait jo oikeita vastauksia.
Alkoholi auttaa ongelmiin ihan yhtä paljon kuin hoisuihinsa kuseminen pakkasella. Hetken aikaa lämmittää, mutta pian on entistä kylmempi.