Minulla löydettiin mammografiassa 2-3 cm kokoinen kyhmy rinnssa. Rinnasta on otettu paksuneulanäyte ja kainalosta ohutneulanäyte. Rinnan lausunto oli duktaalinen karsinooma vähintään in situ sopiva löydös, luokka V.Kainalon lausunto oli relatiivisia muutoksia, luokka II. Lääkäri sanoi minulle, että rintasyöpä on ja olin niin "shokissa" tämän kuultuani että en pysytnyt kysymään mitään. Tietääkö kukaan mitä nämä tarkoittaa. Leikkaus on vasta kuukauden päästä ja olen tosi "maassa", ennättääkö levitä kuukauden aikana paljonkin. En ole pystynyt puhumaan asista vielä juuri kenellekkään.
Ahdistaa tieto rintasyövästä
Tietääkö kukaan
61358
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
siinä on kuin sumussa.Ei paljoa ymmärrä mitä lääkäri sanoo.Kuukausi siinä yleensä menee,ennenkuin pääsee leikkaukseen.Ei kerkiä kuukaudessa paljoa leviämään.Ajattele nyt olet hoidon piirissä,ja siitä se lähtee menemään.Voimia sinulle.
Duktaalinen karsinooma on se kaikkein yleisin rintasyövän muoto. In Situ tarkoittaa että kasvain on vielä solukalvon sisällä eikä ole lähtenyt leviämään mihinkään. Papa-luokka V tarkoittaa vain että syövästä on kysymys, luokka II ei välttämättä ole syöpää lainkaan.
Kuukaudessa ei vielä paljoa ehdi tapahtua. Tilanteesi ei ole kovinkaan paha, paljon suuremmat ja pahasti levinneetkin syövät pystytään ueimmiten parantamaan täysin.
hei. Yli 70-vuotiaalta äidiltäni leikattiin noin 1,5 sitten rintasyöpä (radikaali poisto) joka oli levinnyt kainaloon. Hän kävi läpi sytostaatin ja sädetyksen, nyt lenkkeilee kuin mitään ei olisi tapahtunut ja uusia löydöksiä ei ole ilmaantuntut. Sinulla on vain pieni löydös, paranet varmasti. Ei hätää.
Kun tyttäreni oli sairaalassa vuosi sitten ja tutkittiin syövän mahdollisuutta, soitin lääkärille työpaikaltani tuloksia. Jouduin soittamaan moneen kertaan, ja epäilin, että hän välttelee puheluani huonojen uutisten takia. Muistan tosi helpotuksen,kun hän viimein vastasi. Sitten en muistakkaan juuri mitään. Muistan vain, että päätin tehdä tarkat muistiinpanot, kun olo oli sellainen, että en ymmärrä mitään. Edelleen ihmettelen tarkkoja monen sivun muistiinpanoja, tosi yksityiskohtaista selvitystä. Samassa sekavassa mielentilassa olen ajanut töistä kotiin ja mieheni kanssa sairaalaan lääkäriä tapaamaan. Kun lääkäri sitten selitti koko perheelle tilannetta, ihmettelin, miksi syöpädiagnoosi kerrottiin minulle puhelimessa eikä tässä naamakkain. Olin kuulemma vaatinut vastausta ja kysellyt tosi paljon. En muistanut silloin, enkä muista nytkään kun syvän ahdistuksen. Ensimmäinen viikko diagnoosin jälkeen oli varmasti pahin. Siitä on sitten päivä ja viikko kerrallaan toivuttu. Tyttärenikin sanoi, että jälkeenpäin ajatellen epävarmuuden aika oli kuitenkin pahin. Hoitojen loppumisesta on puoli vuotta, seurannoissa kaikki on ollut hyvin. Joinakin päivinä ei enää edes ajattele, että lapsellani on ollut syöpä.
Varmasti olet shokissa tiedosta. Niin olin minäkin viime syksynä ja hengissä ollaan. Sädehoidot meneillään. Reippaasti vaan syöpäyhdistykseen tai sairaanhoitajaan yhteyttä ja yksin et saa jäädä tuon asian kanssa. Sitten kirjoittelet tänne pälstalle tai cancer.fi. Sun pitää saada tukiverkko ympärillesi ja johan meitä tässä jo pörrää sinun ympärilläsi.
Meitä on kuule paljon. Selviät! :)))
Ensimmäiset hetket tiedon saamisen jälkeen ovat ne pahimmat. Kun pääset leikkaukseen ja hoitoputkeen, tilanne helpottaa. Odottelu on se pahin vaihe!
Kun menet lääkäriin seuraavan kerran, ota joku mukaan. Oma pää on niin sekaisin, että kaikkia asioita ei millään pysty käsittelemään. Kirjoita ylös kysymyksiä ja jos mahdollista, kirjoita vastauksetkin muistiin.
Jos asut pääkaupunkiseudulla, tule mukaan rintasyöpäyhdistyksen vertaistapaamisiin. Tiedot löydät www.rintasyopayhdistys.fi, ja sieltä löytyy myös paljon kohtalotovereita.
Lopulliset tiedot kasvaimen laadusta saat vasta pari viikkoa leikkauksen jälkeen, kun patologin lausunto on saatu. Siinä yhteydessä päätetään myös, tarvitaanko jatkohoitoa.
Kuljeta koko ajan kaveria mukana lääkärissä, jos suinkin mahdollista. Neljä korvaa kuulee paremmin kuin kaksi ja ne omat pelot saattavat aiheuttaa sen, että jotkut asiat vain katoavat mielestä, vaikka lääkäri olisi ne moneen kertaan sanonutkin.
Tsemppiä! Et ole yksin ja se riiviö on löytynyt, eikä enää pääse piileksimään! Nyt se voidaan nitistää!