Ikää on kertynyt jo 33 vuotta ja nyt olen harkinnut vakavasti lähteä vielä opiskelemaan yliopistoon.
Lähinnä kiinnostaa saksan kieli(germaaninen filologia tai käännöstiede,koska olen asunut Saksassa pari vuotta ja maa on minulle hyvin tuttu.Haaveena olisi ehkä toimia freelancerina,konsulttina tai ehkä opettajana tulevaisuudessa,mutta nyt mietin miten onnistuu työn ja opiskelun yhdistäminen aikuisiässä?
Motivaatio on kyllä korkealla,koska olen ollut jo jonkin aikaa työttömänä ja näillä yo-merkonomin papereilla ei tee mitään. Muutenkin elämä pitäisi alkaa uudestaan alusta,joten muuttaisin toiselle paikkakunnallekin opiskelemaan
Lähinnä kiinnostaa saksan kieli(germaaninen filologia tai käännöstiede,koska olen asunut Saksassa pari vuotta ja maa on minulle hyvin tuttu.Haaveena olisi ehkä toimia freelancerina,konsulttina tai ehkä opettajana tulevaisuudessa,mutta nyt mietin miten onnistuu työn ja opiskelun yhdistäminen aikuisiässä?
Motivaatio on kyllä korkealla,koska olen ollut jo jonkin aikaa työttömänä ja näillä yo-merkonomin papereilla ei tee mitään. Muutenkin elämä pitäisi alkaa uudestaan alusta,joten muuttaisin toiselle paikkakunnallekin opiskelemaan
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei. Liian vanha et tokikaan ole. Jos opiskelet tavoiteajassa (FMksi n. 5-6 vuotta), valmistut ennen kuin täytät 40. Eli sitten on vielä päälle 20 v. työuraa jäljellä.
Työn ja opiskelun yhdistäminen voi olla vaikeata - etenkin kun olet ajatellut kieltä pääaineeksesi. Kielten opinnoissa on nimittäin erittäin paljon läsnäoloa vaativia kursseja.
Onnea kuitenkin matkaan!
Olen itse 29 ja opiskellut vuoden, tosin päätoimisesti. Tiedän ainakin yhden vanhemman opiskelijan joka on 40 ja käy ilmeisesti tekemässä oman ammattinsa töitä samalla (en tiedä tarkemmin onko hänestä rankkaa). Yliopisto-opinnot vaativat kyllä mielestäni paneutumista eli riippuu töistäsi ja miten ne pystyt järjestämään, miten yhdistäminen onnistuu. Ehkä voit kokeilla avoimen yliopiston kursseja niin näet minkä verran opiskelu vaatii.
...vaikka edelliset vastaajat sen niin hyvin jo sanoivatkin: et todellakaan ole liian vanha!
Päinvastoin: suunnitelmasi kuulostaa oikein hyvältä.
Rohkeutta vain.
hyvältä tuo sinun suunnitelmasi! kannattaa ehdottomasti lähteä opiskelemaan jos siltä tuntuu.
Jos todella töitä haluat tehdä, niin enpä tiedä, onko saksan kielen pääaineopintoihin satsaaminen järkevää nykyään... hae ennemminkin lukemaan englantia pääaineena ja saksaa sivuaineena. Nimittäin itse olen työtön saksanopettaja. Saksan kielellä ei nykyään ainakaan opetusalalla pitkälle pötkitä varsinkaan, jos ei ole englantia tai ruotsia lisäksi, eikä oikein sittenkään. Syitä siihen on monia. Kääntämistä olen myös harkinnut, mutta enpä tiedä, työllistääkö sekään esim. saksan kielen osalta kovin hyvin. Itse asiassa tuntuu vaan, että meitä kielten ammattilaisia on nykyään ihan liikaa ja tosiasia on, että meille kaikille ei riitä nykyään alan töitä. Jos opiskeluintoa riittää lähtisin opiskelemaan, mutta jotain ihan muuta ainetta. En halua murskata haaveitasi, mutta kerroin vain realistesen näkökulman asiaan. Yliopistossa voi toteuttaa itseään ja opiskella kaikkea ihanaa ja kivaa, mutta työllistääkö ne kivat opinnot tulevaisuudessa on asia erikseen. Ja kun ottaa huomioon, että aikaakin niihin kuluu ja kielten opiskelussa ainakin on aika paljon pakko olla läsnä. Mutta jokainenhan itse päättää mitä haluaa tehdä. Tässä oli vain yksi näkökulma asiaan.
Englanti ei tule kysymykseen,koska englantini ei ole enää niin vahva,että selviäisin pääsykokeesta. Saksa sen takia,koska minulla on takana takavuosilta keskeytetyt opinnot saksalaisesta yliopistosta(kansantaloustiede),jonka jälkeen olin maassa vielä pari vuotta töissä.
Tiedätkö vielä vanhoilta kommilitoneiltasi,millaisia sivuaineita he olivat ottaneet? Saako humanistisesta tiedekunnasta sivuaineoikeutta esim.Kauppakorkeakouluun?
Muistaakseni lähes kaikki opiskelukaverini lukivat kieliä sivuaineina (englani tai ruotsi) tai viestintätieteitä. Itse luin enkkua ja kauppatieteitä. Ja kokemuksen perusteella kaupallisilla sivuaineillakaan en saanut töitä yrityspuolelta, kyllästyin hakemaan ja suuntasin opetusalalle. Joten painotan, että pelkällä saksalla sijoittuu nykyään todella huonosti opetusalalle, jos et valitse sivuaineeksesi toista kieltä, jos sittenkään, ellei halua lyhyiden pätkien varassa roikkua. Jos yrityssektorille havittelet, niin kokemukseni perusteella sanoisin, että jos kaupallinen ala yhtään kiinnostaa enää, niin ehdottomasti hae opiskelemaan pääaineena kauppatieteitä ja ota sivuaineeksi saksa. Silloin todennäköisemmin työllistyt näistä vaihtoehdoista parhaiten. Niin tekisin nyt, jos harkitsisin tällä hetkellä yliopisto-opintoja. Kaupallisia voi lukea sivuaineina, riippuu tietysti yliopistostakin. Käsittääksi sivuaineita voi valita myös eri yliopistoista. Ota selvää esim. yliopistojen nettisivuilta.
Niistä kääntäjän työstä vielä, että harkitsen niitä, mutta se melkein edellyttäisi toiminimen perustamista, eikä työnsaanti sittenkään ole varmaa ja turvattua. Joten harkitse tarkkaan. Ikä ei ole este opiskelulle, mutta yli kolmekymppisenä harkitsisin erityisen tarkkaan mihin aikaani ja rahaakin satsaan, jotta se olisi kannattava sijoitus. Itse en enää lähtisi lukemaan saksaa pääaineena.
Itse asiassa juuri tuo yrittäjyys ehkä toiminimen muodossa kiinnostaisi minua tulevaisuudessa. Toinen syy opiskelujen aloittamiseen olisi,että voisi edes joskus tulevaisuudessa tehdä jotain muuta kuin näitä viime vuosien hanttihommia. Na,die Hoffnung stirbt zuletzt..
niin silloin olisi syytä harkita myös toisen kielen opiskelua. Pelkällä saksalla ei kyllä itseään elätä kääntäjänä eikä enää opettajanakaan, vaikka olisi kuinka hyvää. Tai ainakaan sen varaan ei kannata laskea, jos ei siis työttömänä halua koko ajan olla. Kääntäjän on lisäksi osattava erittäin hyvin äidinkieltään. Ja erikoisalojen tuntemus on suotavaa tai suuri etu. Esimerkiksi kauppatieteitä voi lukea sivuaineina.
tutkintonsa. Ei muuten ole ihan pätevä kääntäjä, vaikka kieltä muuten tosi hyvin osaiskin. Kääntäminen on oma taitolajinsa!