Televisiossa olisi joillakin miksaajilla parantamisen varaa. Sen voi huomata siitä, että saadakseen volyymin siedettävälle tasolle, on katsojan säädettävä sitä itse musiikin ja puheen vuorotellessa. Käytännössä tämä toimii siten, että musiikin alkaessa ääntä on säädettävä hiljemmalle, ja puheen kuulemiseksi musiikin loppumisen jälkeen on jälleen laitettava kovemmalle. Erityisen vastenmielisiä ovat äkilliset kovat äänet.
Liekö kyse nimenomaan AS-oireesta, yksilöviasta vaiko ihan yleisestä ongelmasta?
Liekö kyse nimenomaan AS-oireesta, yksilöviasta vaiko ihan yleisestä ongelmasta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihmisten kuuloaisti on huonontumassa korvalappuseteroita soitetaan liian kovaa. Monilla miksaajilla on jo kuulo vaurioitununut liian kovista desibeleistä.
Tämä on myös tyylikysymys. Aiemmin musiikin piti tulla katsojan sitä huomaamatta. Nyt musiikki on noussut pääosaan. Elokuvaohjaaja ovat pitkään käyttäneet musiikkia pelastamaan tylsän elokuvan. Kun ohjelmat ovat mitäänsanomattomia yritetään musiikilla "parantaa" asia.
Juuri noin on käynyt. Ja aiemmin musiikin tarkoituksena oli kantaa elokuvan juonta - ja kuten sanoit, olla huomaamatonta tunnelman luojaa, mutta nykyisiä elokuvia on suorastaan ärsyttävää "katsella" tai pitäisikö sanoa "kuunnella" juuri sen vuoksi, että musiikki pauhaa lujaa ja sitä käytetään tyhjäkäynti-efektinä ja etenkin kun ko. musiikki ei millään lailla liity elokuvan juoneen!
voimakkaat äänet ovat niin tuttuja. Näin kevään edetessä alkaa pian taas se kaamea moottoripyörän kiihdyttämisestä lähtevä ääni. Ajatus siitä hirvittää jo nyt.
kun tuulikin ulvoo korvissa?
Wikipedian AS-artikkelissa sanotaan aistiyliherkkyyksistä, että joillakin AS-henkilöillä on pelko myös kirkasta auringonvaloa kohtaan. Velipojalla (jolla on diagnosoitu Aspergerin syndrooma) saattaa kesäisin siirtyessä hämärästä paikasta (esim. kirkkorakennukset) auringonvaloon häikäistä niin paljon, että silmiä on hankala pitää auki. Näin on siis myös silloin, kun hän seisoo selin aurinkoon. Minulla ja muilla läsnäolijoilla vastaavaa häikäisyä samassa tilanteessa ollessa ei kuitenkaan esiinny. Mahtaisiko kyseinen ilmiö johtua AS:sta?
Kyllä assius määritellään muuten kuin aistiherkkyyksien avulla, vaikka ne on toki erittäin yleisiä. Olisiko tämä muna-kana syndrooma. Se että "assius" näkyy johtuu juuri poikkeavasta tavasta reakoida ympäristönsä ärsykkeisiin. joihin kuuluu myös sosiaaliset ärsykkeet.
Tapa jolla assit reagoivat aistiyliherkkyyksin voi olla poikkeava ja voimakkaampi kuin muilla. Itsekin olen valolle herkkä - reagointini on tavaton aivastus, jota en pysty pidättelemään. Minua ei ole assiksi diagnosoitu silti reagoin voimakaasti valolle. Kyllä kaikilta ihmisiltä joku assipiirre löytyy - sinultakin. Jos et ole sitä huomannut, se näkyy rivien välistä.
Assin määrittely löytyy mm. wikipediasta
http://www.wikipedia.org/