En saa itseäni niskasta kiinni niin että uskaltaisin myöntää sukulaisille ja tutuille etten halua olla "uskomassa" kuten muut. Roikun mukana ja se ahdistaa.
En pääse irti
lestadiolaisuudesta
9226405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Hyvä lähimmäinen. Älä hätäile. Anna itsellesi aikaa. Irrottautumisprosessi on toiselle nope äkkitapaus, ja sitten alkaa prosessi. Toinen prosessoi ensin ja irrottautuu sitten julkisesti. Jokaiselle se on omanlaisensa. Useimmiten se vaatii pitkän ajan sisäisen työstämisen. Helpottaa, kun saa sanotuksi. Nimittäin, se ratkaisu lähtee sitten ikään kuin liikkeelle myös omassa mielessä.
Hyvää pääsiäistä sinulle - ja rohkeutta elää omaa elämääsi ihan itse!
Tsemppiä sinulle!!! En oo minäkää puhunu kotona.Vielä!!! Miten sisarukset sen ottaa. Puhumattakaa vanhemmist. Jos ne suree ittensä sairaaksi...sitä on huoli.En tiä millon saa sanotuksi!!!Pääsiäistä sulle.
Spiritkid kertoi omista kokemuksistaan ja vaaroista joihin voi joutua kun etsii vapautta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000007703850
Se oli oikeeasti rankin asia mikä elämäs oli tullu vastaan.Kun kerroin isälle. Ja se otti sen hyvin.Nyt oikeestaan tullaan paremmin toimeen ku ennen. Vanhemmat ei oo mull purkaneet pettymystään. En tiä onko muuanne.Nyt välit on kunnossa.
Meillä ei muuttunu paljon mikään. Ei ollut ennen kieltämistä puhuttu kotona mistään. Niin ei siitäkään sitten puhuttu. Vahvasti on semmonen kuva tullut, että Vl perheissä muutenkaan ei puhuta uskosta.
Jos ei olla muutenkaa puhuttu, saattaa olla helpompaa kertoo heille ettei halua enää uskoo samalla tavalla. Mutta jos on ollu tapana että jutellaan paljon uskonasioista ja on eletty kotonaki "uskon kautta", on paljon rankempaa (luulen) sanoo tämä että lopettaa. Mulle se oli vaikea! Hain ulkopuolista apua ja sain.
Mitä tarkoitat että ulkopuolista apua? Tarkoitatko jotai mielenterveystoimisto? Mistä vois apua saada?...
Erityisen vaiettu asia on hoitokokouksissa harjoitettu julkinen ihmisten nöyryyttäminen, uhkailu ja kiristäminen. Nämä tapahtumat on salattu kokonaan nuoremmalta polvelta.
Mikä muuten oli syynä siihen, ettei Suomen kirkko puuttunut vanhoillislestdioalisuuden raakaan hengelliseen väkivaltaan? Lestadiolaisethan ovat kirkon herätysliike. Kirkko on viime kädessä vastuussa siitä mitä sen helmassa tehdään.
Tässä selitys kirkon vaikenemiseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025306310
Olet valitettavasti yksi miljoonien uskontojen uhrien joukossa.
Sulla on onneks mahdollisuus vaikuttaa, kerro tuosta perheelle, mutta pehmein sanoin. Sano, että te voitte tuomita tai rakastaa, kumpaan teidän usko kehottaa. Sano vaikka, että uskot, mutta kaipaat omaa tietä totuuksien pohtimiseen ja puntarointiin, et pakonomasta palvomista
hengellisestä väkivallasta on määrittely täällä:
On tärkeää oivaltaa, että "hengellistä väkivaltaa voi olla myös perheissä. Vanhemmat saattavat estää lasten terveen uskonnollisen kehityksen ahdasmielisellä kasvatuksella, jolloin lapsen kyky saada aikuisena uskonnosta tukea elämälleen voi heikentyä."
http://www.evl.fi/sanasto/selitysH.htm#HENGELLINEN
Uskontojen Uhrien Tuki ry:n sivustossa on paljon yleistä asiaa hengellisestä väkivallasta ja myös erikseen artikkeli vanhoillislestadiolaisuudesta:
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/laestad2.html
Miten viisaat neuvot! Kaikki perheet ei ala painostaa.
Sitä taustaa vasten että teillä vl-uskovaisilla on hengellisen painostuksen leimaama koti ja lapsuus, alkaa ymmrätää että niin monista teistä kasvaa toisten ihmisten kiusaajia.
Itse tunnen ihmisiä kolmesta eri lestadiolaissuunnasta. Huonoiten minua ovat kohdelleet eräät vanhoillislestadiolaiset. Muista suunnista tulevien lestadiolaisten osalta en ole kokenut kiusaamista lapsena koulussa tai aikuisena työpaikalla. Mutta vanhoillisten joukosta on nämä tyypit löytyneet.
Vanhoillislestadiolaisuudessa on kaikki nämä hengellisen väkivallan piirteet.
Hengellinen väkivalta, uhkailu ja ihmisten kontrollointi on osa vanhoillislestadiolaisen liikkeen toimintakulttuuria. Tähän liikkeessä kasvatetaan ihmiset jo lapsesta saakka.Vanhempien hyväksyntä ja rakakus on ehdollista, sillä lapsilt avaaditan hengellistä sitoutumista tähän oppiin jo alle kouluiässä.
Terve uskonnollisuus tukee ihmisen hyvinvointia ja antaa elämäniloa, epäterve uskonnollisuus toimii päinvastaisesti. Epäterve uskonnollisuus aiheuttaa mm. mielenterveysongelmia, koska uskonnolla on yhteys ihmisen syvimpiin arvoihin ja identiteetin rakennuspuihin.
Vl-kodeissa kasvaneilla on todettu vaikeuksia itsenäistymisessä, sillä aikuistumisprosessi häiriintyy uskonnollisen painostuksen ja siihen syntyneen riippuvuuden tähden. Lapsuuskodissa ei ole ollut ehdotonta hyväksymistä ja rakkautta. Lapsen kyky saada aikuisena uskonnosta terveellä tavalla tukea elämälleen voi heikentyä.
Ymmärrän, olen käynyt läpi saman. Minkä ikäinen mahdat olla?Minulla oli selvä jo 11-vuotiaana että en kuulu vl-uskoon. Vasta aikuisena osasin kuitenkin lopullisesti lähteä. Perheen siteet olivat lujat ja hylkääminen ahdisti. Ei kaikki vanhemmat kuitenkaan hylkää. ja joka tapauksessa sitä on turha jäädä miettimään. Jos hylkäävät, siitä itse vastuun kantavat.
Moni vl-uskosta eronnut on kirjoittanut kokemuksistaan tänne Hakomajaan:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/keskustelu/post.php?cat=10&fid=1&pid=28&page=1
Tässä yksi mielenkiintoinen "psalmi" Suoomi24-palstalta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000012379457
Tiesitkö että S24ssa on myös uskontojen uhrien osasto. Siellä on joskus entiset v-lestadiolaiset kertoneet kokemuksistaan.
Kisun avaus tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000006906778
Alisan tarina tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000007580461
mutta en ole tohtinut "jättää" Jumalan valtakuntaa
Joo, tuttua on.
Arveletko että kadotat ystävät ja tutut hylkää? Ei ne kaikki niin tee. Ei ainkaaan mulle. osa jätti,mutta sanon niille mielessä goodbye.
Tervehdys sinulle nuori!
Olen entinen v.lestadiolainen ja nuori nainen. Minulla eroaminen alkoi tunteesta. Siitä harmaudesta, ankeudesta, surullisuudesta, alistuneisuudesta ja alakuloisuudesta jonka alla piti elää. Kaikki nämä vuodet. Melankoliasta. Synkkämielisyydestä. Alkuaan se lähti jo ennen kouluikää ja lapsuudessa, kun kotona oli ahdistavaa ja pelottavaa. Äiti oli aina niin väsynyt ja huolissaan. Seuroissa ei saanut kokea turvaa vaan siellä pelko vain lisääntyi. Se pelottava ja ahdistava tunne tuli saarnoista, että korostettiin jatkuvasti ihmisen huonoutta ja syntisyyttä. Koskaan ei saanut tuntea tervettä iloista ylpeyttä ja vilpitöntä onnea saavutuksistaan. Turvallisuutta. Synnintuntoa oikein herkistetään kaikenmaailman kirjoittamattomilla säännöillä, joista käytännössä oli kuitenkin pidettävä kiinni. Vaikka niitä ei edes ole lainkaan Raamatussa! Kaikkea piti varoa ja kaikesta kieltäytyä. Seuroissa korostettiin aina, että jokainen ihminen syntinen, ei juuri lainkaan, että jokainen ihminen on Luojan kuva ja armahdettu! Että jokainen on sellaisena täydellinen ja oikeutettu nauttimaan Luojan lupauksista ja Luojan lahjoittamasta kauniista maailmasta. Sen mahdollisuuksista ja omista lahjoistaan. Että olisi voinut nuorena ihmisenä aidosti iloita omasta tulevaisuudestaan ja luottaa tulevaisuuteen. Päinvastoin tulevaisuutta oppi ajattelemaan harmaana ja ahdistavana, täynnä jo ennalta määriteltyjä pakkoja. Usein puhuja myös aloitti tai lopetti puheensa korostamalla omaa huonouttaan ja mitättömyyttään.
Ainoa hyvä asia oli ”me”, Jumalan valtakunta. Kuinka ihana on Siion muka. Suviseuroissa suuret nuorten joukot muka ihanaa. kaikkea vielä. Mutta omasta porukasta sai sanoa vain ylistystä eikä mahtailevilla sanoilla ollut rajaa. Se on ihan kuin jossain Pohjois-koreassa missä omaa puoluetta ylistetään jumalana. VL-liikkeessä oma porukka on jumaloinnin kohde.
Sama synkkämielisyys ilmenee myös usein Päivämiehen kirjoituksissa. Kuka muistaa joitakin aikoja sitten lehdessä ilmestyneen artikkelin, jossa sanottiin mahtipontisesti ja tuomitsevasti, että "Isä, joka ei pysty huolehtimaan perheestään on pakanaakin pahempi ja uskonsa kieltänyt". Päivämies lyö hyvin usein lyötyä: ei tee mielenterveysongelmaisella isälle tai lapsilaumansa ja masennuksensa kanssa voimiensa rajoilla kamppailevalle äidille hyvää lukea Päivämiestä. Päivämiestä muuten silti luetaan v.lestadiolaisissa perheissä paljon enemmän kuin Raamattua tai Lutherin tai Laestadiuksen kirjoituksia ja puheita. Raamatun todellisesta sisällöstä on harvalla v.lestadiolaisella mitään tajua!
Perheessäni on ollut myös paljon masennusta. Äidin pyynnöillä isälleni ei ollut mitään arvoa. Äiti oli täysin alistettu surullinen ihminen. Isäni väheksyi äitiä avoimesti ja myös löi meitä lapsia. Nuorempien kohdalla tilanne on onneksi ollut parempi, kun vanhemmille oli tullut ikää ja kypsyyttä. he saivat liian monta lasta liian nuorena. Käsitteeksi lastenkasvatukseen vanhoillislestadiolaisuudessa tarjottiin Raamatun opetuksen mukaan "Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa". Isällä ja äidillä on kummallakin epätasa-arvoinen asenne lapsiin. Pojat ovat saaneet elää vapaasti ja saivat kohdalleen kunnioitusta. Mutta me tytöt oltiin palkattomia orjia, viikonloput ja lomat täynnä valmista työleiri-ohjelmaa. Meitä myös kontrolloitiin paljon tiukemmin kuin poikia.
Oma tilanteeni ei ilmeisesti ollut kuitenkaan niin paha kuin olisi voinut olla, sillä selvästi sittenkin ulos mieleltäni kohtalaisen terveenä. Minua auttoi paljon lukiovuosien ei-lestadiolaiset kaverit ja heidän kotiväkensä. Olen sydämestäni kiitollinen ystävilleni heidän tuestaan. Se pelasti minut.
Kaikkea hyvää jokaiselle irti pyristelevälle lestadiolaisnuorelle.
Toivoo ”Katja”
Tässä minä 26 v nainen,joka pääsi irti. :-))Ihan rauhassa oon saanu elellä. Mua auttoi kirjat, varsinkin tää:
Dyer: Hyväksy itsesi, uskalla elää.
Sitä saa ainakin kirjastoista jos kirjakaupasta on loppu.
on alkanut tehdä työtä sinun sisäisessä maailmassa ja sinun sydämessä. Koet, että nämä opit (= vl-opit ovat vääriä) ja siksi haluat tehdä pesäeron niistä opeista. Tämä on ehdotonta Pyhän Hengen työtä. PH on alkanut kirkastaa sinulle VALHEEN (= vl-opit) VALHEEKSI.
Mutta...
Vl-herätysliike on paljon muuta kuin hengellinen yhteisö. Siitä eroaminen - tai ilmoittaminen, että minä en usko vl-herätysliikkeen Raamatun vastaisiin HARHAOPPEIHIN - ei ole helppoa. Vl-herätysliike on varsin sisäänpäin lämpiävä yhteisö, joka pitää sisällään hengellisyyden (= Raamatun vastaiset VALHEOPIT), sukulaiset, ystävät, hyvin pitkälle omissa porukoissa ja piireissä touhuamisen jne.
Tästä paketista irrottautuminen ei ole helppoa. Tässä ketjussa saat hyviä neuvoja niiltä henkilöiltä, jotka ovat aiemmin tehneet saman ratkaisun, jota sinä nyt pähkäilet.
Sinä olet tällä hetkellä kuin lintu häkissä, Lintu, joka haluaisi pois sieltä häkistä, jotta se voisi lentää vapaasti (ei synneissä vaan vapaana Kristuksessa) ja visertää haluamallaan tavalla. Ei niin kuin SRK ja vl-puhujat yms. määräävät.
Yksi minun ehdottomasti rakkaimmista hengellisistä lauluista on "Oi, katsohan lintua oksalla puun". Kirjoitan sen sanat tähän viestini loppuun.
Saakoon Pyhä Henki ja Jumala auttaa sinua viemään omalla ajallaan päätökseen sen ratkaisun, joka on myös Jumalan mielen mukainen.
Hyvää Pääsiäistä!
OI, KATSOHAN LINTUA OKSALLA PUUN
1. Oi, katsohan lintua oksalla puun.
Se laulaa niin kauniisti aina.
Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun.
Sen mieltä ei huolet ne paina.
Se laulaen Luojaansa kiittää.
2. Ei kylvä, ei niitä, ei myös kokoa.
Se vastaisten päivien ruokaa.
Vaan aina sen mieli on riemuisena.
Ei huomisen huolista huokaa.
Vaan silti ei puutetta kärsi.
3. Se laulaen aamulla alkavi työt.
Ja päättää ne laululla illoin.
Niin rauhassa oksalla nukkuu se yöt.
Kuin vuode ois peitetty villoin.
Ja kattona sillä on taivas.
4. Oi, jospa kuin lintunen päiväni vain.
Myös kiittäen alkaa mä voisin.
Ja murheetta, vaikkakin puuttehissa.
Mä ain Isän hoidossa oisin.
Ei lapsensa tarvitse surra.
Sigismund C. Dick, 1815-1882
Jonas Andersson, 1851-1913
K i i t o s Melperi. Teit tänne pääsiäisen! Kristus on ylösnoussut ja kaikki ahdistus on jo voitettu. Syvää lohdutusta ja viisautta sanoissasi. Lohduttakoon armollinen Jumala ja pääsiäisen ihana aurinko meitä kaikkia jotka haavoja ja painostusta koettuamme, kuitenkin elämänhaluisina ollaan päästy eroon vl-uskosta. Sillä Elämä kantaa, Pyhä Henki tekee työtään. - Kiitos Melperi ja hyvää pääsiäistä!
Osota _edes_ sen verran kunnioitusta ja myötätuntuo, että älä ikinä kirjota mihinkään koskaan enää mitään. Sunlaisten takia tämä avaaja kärsii, koeta ymmärtää.
Miten niin Melperin takia avaaja kärsisi? Avaaja kertoikeräävänsä rohkeutta kertoakseen perheelleen irrottautumisesta.
Itse en kaipaa uskontoa tippaakaan. Erosin heti kirkostakin kun pysstyin.
???
Minä en kans tajunnu tuota kirjoitusta.
varmaan kirjoittelee tänne.
Eikö pelota kuolema?
Pääsiäinen on yli 3000 vuotta vanha juhla ja juutalaisten juhla. Tunnet varmaan asian. ;-)
mutta en vietä varsinaista juutalaista Pääsiäistä.
BASHANAÁ HABAÁ BIRUSALAJIM!
Nimimerkki "Langennut mieli" kirjoitti eräällä palstalla vl-taustastaan:
"Kun on todella kokenut syntymästä saakka vanhoillislaestadiolaisuuden omassa kodissaan, täytyy kyllä sanoa, että siinä on sekä hyvät, että huonot puolensa. Tulee myös muistaa, että vanhoillislaestadiolaisetkin ovat yksilöitä ja vastuussa kukin omasta tekemisestään. Omakohtainen kokemukseni on, että vanhoillislaestadiolaisuus oli vaurauden ja lukeneisuuden ylistämistä ja köyhyyden ja vähemmän lukeneiden ylenkatsomista. Tarkoitan tällä sitä, että mitä rikkaampi sen enemmän vanoillislaestadiolaisen suosiossa vaikkakaan ei itse vanhoillislaestadiolainen ja mitä lukeneempi sen suositumpi. Jopa lapsemme perheessämme luokiteltiin parempiin ja huonoimpiin näiden perusteella. Isäni sanoi minulle, että minä en ole yhtään mitään ja vertasi minua rikkaampaan ja oppineempaan veljeeni. Kiitos siitä sanon hiljaa mitä muutakaan, heidän arvonsa asuvat sisällä mielissä ei niitä voi muuttaa eikä tarvitsekkaan, täytyy vaan poistua alistamisen ja halveksimisen pihasta kauemmaksi. Parantamaan itseään niillä keinoilla, joita on olemassa. Se on vaikea raskas ja pitkä prosessi ja aiheuttaa melkeinpä elinkautisen häpeän, alemmuudentunteen, riittämättömyyden tunteen ynnä muuta, vaikka kuinka ymmärtäisi, että tällainen sortaminen ei kuulu Jumalaa kunnioittavalle ja lähimmäistään rakastavalle ihmiselle. Kuitenkin kamalinta lienee se, että meidän perheessä lähimmäinen oli tinen uskovainen ei "uskoton", siksi vain uskovaisia perheenjäseniä tarvitsi rakastaa ja kunnoittaa. Liekö tämä raamatun mukaista. Uskallan epäillä. Minulla ei ole omanarvon tuntoa laisinkaan, joskus minua kehutaan sen perusteella mitä teen, silti aina tuleen mieleeni ajatus etten voi olla hyvä. Näin tämä varmaan tulee aina olemaan. Tämän tunteen sain kotoani lahjaksi uskovaisen kasvatuksen kautta. Lapsuudessa oli kuitenkin hyviä puoliakin. Lapsuuteni oli turvallinen siihen asti kunnes aloin osata ajatella itsenäisesti kyseenalaistaen."
Edelliseen vastannut nimimerkki "Lestadiolaisesta kodista" kirjoitti:
Itselläni on samansuuntaisia kokemuksia. Kaikki oli rakastavaista ja ymmärtäväistä kotona siihen asti kunnes uskalsin ajatella ääneen. Siihen loppuivat rakkaus ja ymmrätäminen. Tätä toki isäni ja äitini ovat nyt viime aikoina yrittäneet paikakailla. Tiedän kuitenkin, että välittäminen ei ole aitoa ja pyyteetöntä.
Minun pitäisi uskoa ja ajatella kuten he. Itse olen edennyt opiskeluissa ja työelämässä siinä määrin hyvin, että saan jonkinlaista kunnioitusta sen suhteen.
En ole alistunut heidän kohteluunsa, mutta kannan ehkä aina mukanani ristiriitaisia ja epäoikeuden mukaista kohtelua jota kotoani olen saanut.
Tässä syystä koen olleeni tietynlainen uhri...syntyessäni lestadiolaiseen kotiin.
...
Tarkistahan apina kelle vastasin
Hyvä avaaja.
Tiedän tunteesi, vaikka en ole eronnut koskaan VL- liikkeestä selkeästi, mutta olen jättänyt kirkon taakseni lähes samoista syistä, kun sinä olet nyt tekemässä VL- liikkeestä.
Minulla prosessi kesti muutaman vuoden ja vain pain muuttaminen, joka oli minua nuorempi ja hyvä perhetuttu, sai aikaan sen rohkeuden, mitä se vaati.
Miten sitten minulle kävi, nämä entiset Luterilaiset, joiden kanssa oltiin istuttu satoja iltoja samoissa rukouspiireissä ja autettu toisamme, eivät tunne minua kaupoissa, eikä kylällä. Koen, että se on heidän häpeä.
Sitten, miten vaimoni suhtautui, hän suhtautui kuten varmaan isäsikin, huusi ja messusi > että olet jättänyt uskos, olet vaihtanut uskoa????? Vaikka juuri sen vuoksi vaihdoin kirkosta pois, koska siellä ei ollut elävää uskoa Jeesukseen, eikä Raamatun sanaa pidetty auktoriteettina. Vaihdoin vain maallista seurakuntaa, kävin kasteella ja olen nyt juuri sillä tiellä, mitä Raamattu kertoo.
Mutta tämä oli vain minun tarinasi. Asian kuitenkin kokeneena, rohkenen antaa muutaman neuvon. Jätä asia Jeesukselle. Jeesus tekee sen työn, mihin sinä et pysty, ja Jeesus kunnioittaa myös Isän tahtoa ja on tietoinen, mitä hän on sinulle kaavaillut. Jumalan suunnitelma saattaa olla myös se, että sinä jäät koti-Siioniin, ja teet siellä sitä mitä Pyhä Henki sinun käskee tehdä. Ei me ihmiset sitä aina suurella tunnetilalla voi ratkaista, mutta lupaan sinulle sen, että Jeesus voi.
Jos Jeesus on sitten sitä mieltä, että sinun maallinen seurakuntasi on jokin muut, tai vain
kotikammiosi, se kyllä tulee esille Pyhän Hengen kautta, kunhan rukoilet uskossa ja totuudessa. Missään tapauksessa ei itse arvo olla ero SRK;sta, jos Jeesus ei sitä halua, ainoastaan kuuntele omantuntosi ääntä ka koettele Henkiä.
Kun olet jättänyt asiasi Jeesukselle, jo tänä iltana, ei vahvempasikaan voi päätöksellesi mitään, sillä Hän järjestävät kaverillesi ja vahvemmille viisutta, ymmärtää tämä asia.
Juuri tällä mittaat uskosi, Rauhaa ja siunausta sinulle, me palastaliset rukoilemme illalla puolestasi.
Kerron sulle mitä juttuja kelasin itse päässäni.Minulla meni ajatus monta kertaa solmuun kun tein sitä ”uskon kieltämistä” niin pitkään kuin ojankaivua!
Ensiksi aloin pähkäillä sääntöjä. Ihmistekoisia sääntöjä. Ja sitten se että pieni lähinnä pohjoisen Suomen ja Ruotsin alueen paikallinen tulkinta Raamatusta olisi yli 300-miljoonaisessa luterilaisuudessa ainoa oikea? ja muissakin uskonnoissa näytti olevan omia pikku ryhmiä samalla lailla kuin vl-usko. Omat tulkintansa perinteistä ja toimintatavoista. Ja sitten se että eihän meikäläiset monesti itse ymmärrä että kuinka tosissaan pieni ja oikeastaan nimestään huolimatta uusikin tämä herätysliike on. Siis ei niinkään VANHA! Maailmassa elelee kuutisen miljardia ihmistä - ja ainoat tosi uskovaiset noin 100 000 ihmistä löytyisivät Pohjois Suomesta ja Ruotsista (joo joo, onhan pikku määriä USAssa, Kandassa, Venäjällä ja toden totta tietty Togossa mutta se on peanuts). Niin että hassu ajatus sinänsä.
Tsemppiä vaan sinulle! Itse en meinaa päästä irti vihasta. Vaikka meikäläiset aina vaahtoo että tämä ei oo lahko, niin on tämä. Tässä on kaikki lahkon tyypilliset piirteet! Ja lahkossa (lue: tynnyrissä) kasvattaminen ei johda koskaan mihinkään hyvään. Olen vihainen kun en lapsena saanut elää "normaalia" elämää.
Tiedetään, että tyhjiöt täytyy aina. Et voi jäädä tyhjän päälle!
Jumala on tarkoittanut ihmisen uskovien yhteyteen... se, että sinulla on vl-opetus määrää sinua pitkään... vaikka ei kuuluisikaan enää heihin. Oletko valmis uskomaan Raamattuun? Vain Raamatun sana on sinun ainut toivosi päästä vapauteen... sukulaiset voivat jopa painostaa sinut takaisin "ruotuun", mutta jos tunnet Jeesuksen, Hän "tekee sinut vapaaksi"... kaikesta orjuudesta ja johdattaa kaikkeen totuuteen!!!!
Sinut on opetettu väärin karttamaan kuin syntiä ns. "Vapaita suuntia" (Helluntai- Vapaa- ja Baptistiseurakunnat) ja jos heidän seuroihin menetkin on sinulla "vl-tutka" päällä ja näet paljon "syntiä", mutta todellisuudessa asia ei olekaan niin mustavalkoista, mutta ne ovatkin paljon joko luvallisia asioita tai asioita missä jokainen saa itse tehdä Jumalan edessä omat valintansa, siis Jumala ei olekaan pilkunviilaaja.
Mitä yritän sanoa?
Jos et ole uudestisyntynyt tee parannus ja anna kastaa itsesi uskovien upotuskasteella sekä pyydä Jumalaa täyttämään Pyhällä Hengellä.
Jos et silloin pääse irti lestadiolaisuudesta - niin minä syön vanhat kalossini.
Voimaa tulee aina kun teemme Jumalan tahdon mukaan ja vapautta.
Muussa tapauksessa jatkat ikuista roikkumista ja koko elämäsi menee hukkaan... kun elät jopa omaatuntoasi vastaan. Ehkä tiedät jo liikaa Jumalan sanasta ja Jumala on avannut sinut tajuamaan missä mennään. Jos, et lähde liikkeelle sydämesi paatuu ja sama meno jatkuuuuuuuuuu....
Luulen, että sinusta on jotkin toivoa, kun uskallat sentään kysyä neuvoja.
Mikään ei ole suurempaa ja anna suurempaa iloa kuin tehdä Jumalan tahdon mukaan, mikä löytyy Raamatusta.
Jumalan siunausta sinulle.
ratkaisu? Suorittavasta uskosta toiseen samanmoiseen pakkopaitaan!
Itse olen ev.lut -kirkon piiristä löytänyt turvapaikan. Saan voimaa Jumalanpalveluksista ja nautin siitä, kun voin mennä sinne semmoisena kuin olen.
Se täytyy sanoa, että vl-kasvatus "vammauttaa" lopuksi elämää ja monet tuttuni sanovat, että helluntaiusko tekee saman.
Rakas ystävä,
Sinulla on myös väärää tietoa Jeesuksen Kristuksen antamasta vapaudesta ja tunnut olevan kuulopuheiden, ja "mutu" tuntuman varassa.
Mutta, itse tiedän kokemuksesta, mitä on olla ev.lut.kirkon uskovana ja päästä sieltä niistä kirkon perinnäissäännöistä Jeesuksen vapauteen.
Olet valitettavasti väärä henkilö arvostelemaan "vapaiden suuntien" Jumalan sanalle rakennettuja ja UT:n mallin mukaisia seurakuntia. Voidaanko ev.lut. kirkkoa pitää seurakuntana lainkaan? Mielestäni ei, vaikka siellä saa todella olla rauhassa... vaikka eläisit kuin "sika pellossa"... ja uskovat yhdessä jumalattomien kanssa.... viettävät ehtoollista, pappienkin usko saa olla vain tietopuolista (?), liian kaukana UT:n seurakunta mallista.
En väitä, että "vapaiden suuntien" seurakunnat olisivat täydellisiä, koska niihin kuuluu näin vajavaisia ihmisiä kuin "puupappikin". Olen silti Jumalalle kiitollinen, että saan kuulua seurakuntaan, mihin kuuluu vain Jeesukseen uskovia ja missä Raamattu on yli ja ainoa oppikirja. En todellakaan jakaisi tankata professorien lunttilappuja ja ihmisten selityskirjoja.... ei kiitos. Elävä usko on Jumalan ihmeitä täynnä joka päivä... miksi tyytyisin vähempään?
Tiedän, että ev.lut. veljien ja sisarten ongelma on kastelle menon-pelko sekä ihmispelko, kun pitäisi seurata Jeesusta Jordanille...mutta sitten on Raamatussa jäljellä vain yksi lupaus: "niskoittelijat asuvat kuivassa maassa".
Tietysti on vaikeaa uskoa kaikki asiat (Ap.t.2:38-42, 8:35-39,19:1-7, Matt.3:13-17, .... ja vielä vaikeampaa on "pitää kaikki asiat, mitä Jeesus on käskenyt opettaa"... Matt.28:20 Miksi jättäisin kertomatta asiat, kun itse Jeesus on käskyn antanut.
Jumalan siunausta kaikille
helluntai-puupappi, koska Jeesus on ylösnoussut!
Oli ilo löytää samaa kokenut henkilö tästä. Ja hieno asia että ev.lut.kirkko on muödostunut sinulle armolliseksi paikaksi. Sanot osuvasti että vl-usko tosiaan vammauttaa. Vakavalla tavalla. Kirjoitin sattumalta samoin sanoin tänne ennen kuin olin lukenut sinun kirjoitustasi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025221088
Iloa ja rauhaa sinulle elämääsi!
noin nöyrästi oikeassa olevalta uskovalta! Ja miksikähän minä olisin väärä henkilö lausumaan oman mielipiteeni?
Tunnen kyllä "vapaita" suuntia ja mielestäni ovat kyllä kaukana vapaista. Mm. enoni perhe oli adventisti ja helluntaiuskossakin tiedän olevan omat paremmat ja huonommat porukat, vaikket halua myöntääkään. Mutta usko ihan "vapaasti" minun puolesta.
Minä olen löytänyt rauhan ja rakastan tätä parjattua kansankirkkoa (ev.lut) juuri sen vuoksi, että siellä on omantunnon vapaus, josta sinulla ei ole hajuakaan, enkä elä kuin sika pellossa. Ja onneksi minun ei tarvitse kantaa huolta siitä, millaisia uskovaisia kansankirkossamme on! "Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on ..."
Ja Rationalistille kiitos lämpimistä sanoista!
Joskus olisi viisasta olla hiljaa...
Kun rinnastat ja sijoitat adventistit ns. "vapaisiin suuntiin" et ole lukenut läksyjäsi koulussa eitä käytännössä ole perillä asioista. Ja tunnut olevan sitä ikäluokkaa, jolla on omat ennakkoluulonsa ja ovat kykenemättömiä niitä uudelleen tarkastelemaan.
Tunnut hyväksyvän kaiken, mitä kirkon jäsenet tekevät ja kutusut tekstiäni:" kovaksi tekstiksi" kun menenin arvostelemaan. Mitä luulet Jumalan ajattelevan?
Mieti ev.lut. kirkon jäsenet tekevät vuosittain yli 10 000 aborttia ja juovat 10 litraa 100% alkoholia jokaista jäsentä kohden ja ovat samalla maailman johtavia maita itsemurhissa... ja joka viikko 2-4 jäsentä sairastuu Aidsiin ja entä homous ja kymmenet tuhannet sukupuolitauti tapaukset?
.... Sinä laulat vain, että "kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on..." ...laulu ei sovi tähän paikkaan.
Minun Raamattuni mukaan taivaaseen pääsee vain "ne", jotka ovat tehneet parannuksen ja seuraavat Jeesusta henkilökohtaisena pelastajanaan entisinä synninharjoittajina. 1.Kor.6:9-11, Room. 10:9-13.Mark. 1:15, Ap.t.2:38-41
sillä kehtaat väittää:
>>"Ja onneksi minun ei tarvitse kantaa huolta siitä, millaisia uskovaisia kansankirkossamme on! "Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on ..." "
>>Mitä luulet Jumalan ajattelevan?
"Ajatteleeko" Jumala??
tarvitseeko Hän siihen aivosoluja samassa mieelssä kuin meillä on?
Eikö Jumala ole kaikkitietävä, kaikkinäkevä, kaikkivoipa ja kaikkihyvä. OK? Ei Hänen tarvitse ajatella mitään. Ajatteluhan on pohtimista ja tulevaisuuden ratkaisujen miettimistä, analyysia siitä mitä tähän mennessä on tapahtunut ja mitä siitä voidaan päätellä.
Jumala kaikkitietäväisenä tuntee jo kaiken. Jumalalla ei siten ole ajattelutoimintaa.
Ihmisellekin luotiin kyky ajatella...
Ethän pidä Jumalaa "koneena"? Jumala on varmasti paljon enemmän kuin kukaan ihminen pystyy hahmottamaan.
meni kauan ennen ku sain kerrotuksi mutta oli kyllä paljon helpompi olla sen jälkeen ku kerroin.
varmaan vaihtelee melkoisesti. Tärkeää on kuitenkin se, että jokainen kynnelle kykenevä eroaa vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä oman henkisen terveytensä ja raittiin hengellisyytensä vuoksi.
pääsit eroon vl-pakkopaidasta.
Olin samassa tilanteessa vielä n. 4 kk sitten. Luin Raamattua, kuuntelin seurapuheita tarkasti seuroissa ja radiosta, luin SRK:n kirjoja, etsin tietoa vl-liikettä ja Raamattua kriittisesti tarkastelevista lähteistä. Roikuin jatkuvasti tällä palstalla.
Pakkoajatukset vaivasivat minua, en kuullut mitä vaimoni ja lapseni puhuivat, en voinut keskittyä arkiaskareisiin, tuijotin vain seiniä ja olin muissa maailmoissa. Tämä alkoi jo vaivata työelämässäkin, työkaverit joutuivat toisinaan havahduttamaan minut todellisuuteen.
Ehkäpä tällä palstalla tapahtunut moppilais hajaannus oli eräs asia joka sysäsi minut hakeutumaan hoitoon. Menin siis lääkärin puheille, sain lääkityksen ja terapiahoitoja. Nämä terapiat selkiyttivät omia ajatuksia niin, että saatoin puhua niistä vaimolleni, joka sitten ilmoitti lähimmille sukulaisille, etten ole enää uskovainen. Vaimo oli itseasiassa helpottunut, ettei minua vaivannut toinen nainen. :)
Muutamia arkoja puhuttelu yrityksiä olen kohdannut. Kukaan ei ole minua hylännyt. Ainoa ikävä asia oli tuottaa murhetta läheisilleen, mutta sielulla ei ole hätää.
Nykyään olen agnostikko.
varmaan viimeinen, jolta vl-herätysliike harhaoppeineen ja itse keksimine synteineen on vienyt uskon Jumalaan. :((
Kiitos rohkeasta ja rehellisestä kirjoituksesta. Olet päässyt eteenpäin etkä elä jumissa. Rohkaisevaa lukea. Että voi tosiaan päästä irti. Se on mahdollista. Ainkain joillekin. Itse elän jonkinlaisessa jumi-vaiheessa. Ajatukset kiertävät kehää. Ja on rankkaa.
Vie aikansa ennen kuin pääsee irti hyödyttömistä ja haitallisista uskomuksista,joilla ihmiset selittävät itselleen asioita, joita eivät ole voineet muuten ymmärtää.
Mitä enemmän hankkii tietoa ihmisestä ja ympäristöstä, sitä tarpeettomampaa on uskonnollinen selitys. Varsinkaan vanhoillislestadiolaiset uskomukset.
Vanhoillislestadiolaiselle irrottautuminen on siksi erityisen vaikeaa, koska uskomussysteemi on pirullisella tavalla kiedottu tärkeimpiin ihmissuhteisiin: perheeseen, sukuun ja ystäväverkostoon. Sen kaiken menettää jos/kun luopuu harhauskomuksista. Muut leimaavat hänet ilkeästi. Sosiaalinen yhteydestä eristäminen on raskasta. Ihminen on sosiaalinen eläin, eli me tarvitsemme ihmissuhteita pysyäksemme terveenä.
Tästä syystä vanhoillislestadiolaisuus on muita uskontoja haitallisempi: se vammauttaa.
...joskus tosiaan pelkään järkeni menoa...ahdistaa ja pelottaa.Irti pääsy tuntuu toivottomalta.
joskus joutunut tukemaan jopa Rauhanyhdistyksestä irtautuvaa ihmistä. Prosessi on pitkä, mutta saattaa joillekin tuottaa henkilötasolla oivan helpotuksen
tunteen ja vapauden. Toisaalta taas joissain tapauk-
sissa on toisinpäin. Rauhanyhdistyksestä lähteneet kollegani ovat saattanee joskus kokeilla ilon otta-
mista irti elämästä. Seuraukset ovat olleet kirkon-
papinkin mielestä huonot. Jumalattomuuden ihannointi
ja rajattomuus hajoittavat ihmistä.
Ei minua kiinnosta pilata elämääni juoppoudella eikä holtittomalla elämällä. Moni ei-vl näyttää elävän rauhallisesti tarvitsematta ankaraa seurakuntaa ja normistoa ja suistumatta juopoksi rentuksi. Miksi minusta tulisi renttu jos uskallan julksiesti kieltää uskon?
Vl-herätysliikkeestä irrottautumisen helppous/vaikeus riippuu monesta tekijästä. Mitä kauemmin olet kuulunut liikkeeseen ja mitä iäkkäämpi olet, sitä vaikeampi on irrottautua. Mitä nuorempi olet, sitä helpompi on irrottautua.
Isolla paikkakunnalla on helpompi irrottautua kuin pienellä paikkakunnalla. Onko paikkakunnalla jotakin hengellistä yhteisöä, josta voisit löytää uuden hengellisen kodin?
Jotkut jäävät vl-herätysliikkeeseen juuri irrottautumisen vaikeuden vuoksi, vaikka eivät usko todeksi vl-puhujien opetusta. Ei sekään tilanne ole helppo. Joudut kuuntelemaan viikosta toiseen saarnoja, jotka eivät vastaa sinulla henkeen eikä sydämeen.
Jos sinun elämäsi lepää Kristus-kalliolla, niin sinun EI TARVITSE PELÄTÄ MITÄÄN. Jos sinun elämäsi lepää SRK:n ja vl-puhujien harhaopetuksen ja harhaoppien varassa, niin olet hengellisesti hyllyvällä suolla.
Hyvää Pääsiäistä!
>> Jumalattomuuden ihannointi
ja rajattomuus hajoittavat ihmistä.
Oon samaa mieltä kyllä. Mutta ne rajat pitäisi aikuisella ihmisellä olla itsellä omassa sismmässä eikä toisten harjoittamana kontrollina.
Vanhoillislestadiolaisuus on raaka ja vammauttava usko. ja niin vaikea on siitä itsenäisyyteen nousta... Jos sinä pappina olet jotakin auttanut, Jumalan siunausta sinulle. Voisitkohan auttaa meitä ahdistuksissa vielä eläviä...
lapsi (usko Jumalaan) pesuveden (irti vl-herätysliikkeestä) mukana. Näin käy valitettavan monelle. Perusmyyräntyön tässä ilmiössä tekevät SRK ja vl-puhujat.
Oon niin monta vuotta pyörinyt tuossa samassa jumi-vaiheessa, mutta nyt vihdoin olen päässyt irti! Päämärätietoisesti olen yrittänyt kaiken keskellä miettiä omaa elämääni ja sitä kautta selkeyttää itselleni mikä on oikeasti totta ja mikä vl-uskon tuomaa harhaa. Ei pinnallisilla ja ulkoisilla seikoilla oikeasti ole sitä merkitystä mitä vl-yhteisö opettaa.
Ota se rohkea askel ja sano läheisillesi ette halua kuulua yhteisöön vaikka ehkä uskotkin samalla tavalla kuin ennenkin. Jos mietit mitä se todella tarkoittaa, huomaat ehkä että en mene kauas etkä ole matkalla helvettiin vaan sinulla on vapaus uskoa ihan niin kuin sinusta oikealta tuntuu, ilman ahdistusta.
Kun olet ratkaisi tehnyt ja sanonut sen ihmisille, älä välitä ahdistavista puhutteluista, yritä ajatella niiden aikana, ettet tee päätöstä takaisin päin siinä tilanteessa vaan mietit asioita ainakin huomiseen.
Niillä pääset pitkälle ja huomaat päivä päivältä miten olosi helpottuu ja läheisesti alkaa rauhoittumaan ja tilanteeseen tottumaan.
Kerro jos haluat jutella lisää, niin annan yhteystietoni.
mitä eroaminen toisi tullessaan. Menetänkö loputkin sukulaiset, tuttavat ja jopa työpaikan..:(
Uskonnollisen näkemyksen perusteella syrjiminen työpaikalla on vastoin lakia. Ei kai sentään uskolla painostaminen työpaikalle asti ulotu?
Oululaiseen autoliikkeeseen, niin tutustut aiheeseen pohjia myöten!!
Pörhöä?
sinä. Vl-pakkopaidassa on paha elää.
Tsemppiä!
Niin että mitä varten itse täällä palstalla liikut?
liikuskelen.
sinulle avaaja. Vielä koittaa päivä, jolloin sinulla on riittävästi rohkeutta tehdä tärkeä päätös ja erota vl-herätysliikkeestä. Yhä useampi tekee tänä päivänä sen päätöksen.
Otettava vaan tosiasiat huomioon. Mä vaan kirjoitin paperille plussat ja miinukset. Tulos oli että en pysty elämään jatkuvasti valehtelemalla. Siihen olis ry:lle jääminen pakottanu.
elää vastoin omantuntonsa ääntä ja vain muiden pillin mukaan tanssien. Valheessa eläminen on tuskallista.
Niin, eli piti sanoa vielä että kun sen sain tehtyä elikkä puhuttua vanhemmille niin helpotti ja kaikki paine katosi mielestä. Sitä ennen meinas pää seota.Varmuudeks sanon vielä että renttuilla ei ole tarvinnu.En oo muuttanu tapojani muuten mutta päätän ite ja vastaan ite siitä mitä päätän.
Mitä jäi lestadiolaisuudesta ikävä sen jälkeen kun jätit sen? katsotaanko sinua "kieroon" tuntuu vaan että paskan jauhantaa selän takana on varmasti luvassa jos eroaa yhdistyksestä..?
Rehellisyyden, aitouden ja oman elämän avautumisen rinnalla ei ole monta asiaa jota kaipaan v.lestadiolaisuskosta. Ensi alkuun kaipasin lauluhetkiä, yhdessä laulamista. "Tavallisessa" kirkossa vastaavaan elämykseen on harvoin mahdollisuuksia, kun ihmisillä ei ole samanlaista lauluperinnettä. Kyllä niitäkin tilaisuuksia sitten on löytynyt. Kokonaisuutena v.lestadiolaisuskon jättäminen sai aikaanniin paljon hyviä asioita! Omasta Jumala-suhteesta tuli rehellinen.Samoin suhteesta lähisukulaisiin ja ystäviin.
kaikille vl-herätysliikkeestä eroamista harkitseville. Se ei ole huono ratkaisu - pikemminkin päinvastoin. Se on monessa mielessä hyvä ratkaisu.
No olisiko sinulla edes jokin perustelukin väitteellesi?
Vanhoillislestadiolainen herätysliike:
- opettaa monia Raamatun vastaisia valheoppeja
- on itse keksinyt suuren määrän "syntejä"
- ahdistaa vl-herätysliikkeen jäsenet vl-pakkopaitaan ihmiselämälle vierailla säännöillä, jotka on annettu ylemmiltä tahoilta (SRK)
Normaalin vl-ihmisen mieli tekee ahtaasta avaralle.
Tavallinen nuori epävarma ihminen ei mieti mitään "opillisia kysymyksiä" kun vaan sitä miten tavallinen arkinen elämä sujuisi. Miten olisi hyviä kavereita ja elämän muutenkin hyvällä mallilla. Höpiset teennäisiä juttuja! Miksi uskovainen nuori muka haluaisi irti omasta uskostaan. Epäilen ketjun monia mielipiteitä. Se mitä itse ympärisllä rauhanyhdistyksellä neän on suuret onnellisten uskovaisten nuorten joukot! Se on vastaansanomaton todiste siitä että elävä usko antaa turvan myös nuorelle ihmiselle!
suinkaan uskoa jätä, jos hän jättää vl-herätysliikkeen. Usko Jumalaan ei edellytä vl-herätysliikkeen jäsenyyttä.
Onko sinulla asiat ja käsitteet vähän sekaisin?
Puutunpa tähän keskusteluun minäkin, "asioita tuntevana ammattimiehenä". Olen nähnyt läheltä tapauksia. Vaatisi melkomoista hengellistä kypsyyttä ja asiatietoa että nuori ihminen voisi vl-kasvatuksen saaneena oivaltaa kristinuskon syviä asioita tai ylipäätään niistä kiinnostua. Ja alkaa toimia "tavallisena uskovaisena" esimerkiksi kirkon piirissä tai jossain muussa ryhmittymässä.
Harvalla lestadiolaisnuorella on sellaista potentiaalia, koska kotona ja seuroissa on mieleen iskostettu "ainoana oikeana" muut uskovaiset ulossulkeva opetus. Se on niin syvällä omaksuttuna, että kun ihminen siitä luopuu, usein hän luopuu sitten kaikesta hengellisyydestä. Kokonaan. Hän samastaa kristillisen uskon ja vl-opin. Se on tietysti sääli.
pidät? Minäpä sanon, että onneksi väittämäsi ei pidä paikkaansa, ainakaan kaikkien kohdalla. Kyllä vl-nuori on joutunut hyvinkin paljon ajattelemaan uskon asioita kaiken ristiriidan keskellä. Minä ainakin löysin uskon, kun jätin vl-liikkeen. En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitan. Joosua tuosta asiasta kirjoitti aika vasta osuvasti, mutta en nyt muista missä ketjussa se oli.
Kuten olen ennenkin tällä ja muutamalla muulla palstalla kirjoittanut, itselleni avautui todellinen kristinuskon sanoma vasta vl-uskon jätettyäni. Rauhayhdistyksella saamani hengelliset eväät olivat niin heppoisia ja ristiriitaisia, että niiden varassa oli mahdotonta rakentaa tervettä pohjaa elämälle. Janosin vastauksia ja totuutta elämästä, mutta tarjolla oli leivän sijasta vain akanoita. Elämän leipää sain sitten Juamlan armosta maistaa myöhemmin, ns. vapaissa suunnissa.
Yhdyn täysin edellä kirjoittaneen evl-papin kommentteihin siitä aivopesusta, missä moni vl-nuori on. Tuntuu, että monilla ei ollut harmaintakaan käsitystä kristinuskon peruskäsityksistä, Jumalasta, Jeesuksesta ja pelastuksesta.
Minä taas kuuluin aina niin ajatteleviin ja pohtiviin nuoriin, ja näin ollen yhteenotot olivat väistämättömiä. Ymmärsin, etten voi enää elää valheessa ja jatkaa sitä kaksinaamaisuutta, se olisi tappanut minussa kaiken elämän.
Omalle kohdalleni oli tärkeää ottaa sittemmin täysi pesäero Suomen ympyröihin ja elää täysin toisenlaisissa oloissa. Uskoontulo oli vasta alku sille prosessille, jonka aikana vapauduin rauhanyhdistyksellä opetetuista "totuuksista" ja sain tulla tuntemaan Jumalan rakkauden syvyyden omalle kohdalleni.
Kokemukseni mukaan vain täysi ja selkeä pesäero takaa mielen tasapainon, sillä nämä puolittain mukana roikkujat ja taaksepäin katsojat saavat helposti Lootin vaimon kohtalon ja jähmettyvät suolapatsaiksi...
Eräs sukulaiseni on tästä surullinen esimerkki: vaikka hän on koko aikuisikänsä elänyt irrallaan vl-piireistä ja ry:n elämäntavasta, taustalla kummittelee kuitenkin syyllisyydentunto ... lapsena opitut asiat aiheuttavat yhä vieroitusoireita ja pelkoa.
Selkeä ja tietoinen irtisanoutuminen vl-liikkeestä on välttämätön askel matkalla kohti vapautta.
Sen todellisen vapauden antaakin yksin Jeesus Kristus.
KIITOS huippu kirjoituksesta.
Olen täysin samaa mieltä jähmettymisestä kuin Lootin vaimo jos jää jotenkin roikkumaan...
Kannattaa ihan reilusti potkasta vaan vene rannasta vapaille vesille ja lähteä elämän merelle. Taivaan Isä on luvannut auttaa - mutt aihmisen pitää ihan itse soutaa ja kääntää purjeita!
Mahtavan hyvä oli tujo sun kirjoitus.
Kirjoitit:
"En saa itseäni niskasta kiinni niin että uskaltaisin myöntää sukulaisille ja tutuille etten halua olla "uskomassa" kuten muut."
Kerran se vaan kirpasee!
Oman elämän arvo on ykkösasia. Jos ei elä oikeasti itse omaa elämäänsä silloin tuhlaa sen toisten vallankäytön alistamana. Siihen on vaarallista ja tuhoistaa alistua!
Tätä katkerasti katuu kuoleman hetkellä: elämätöntä elämäänsä.
SRK:n ikeestä. Se kannattaa!
Etten vaan itse olisi tämän palstan ikeessä.
..mennä ahtaasta Kristus portista sisään.
Hylkää ihmisopit !
Valitse Kristus ja valitset Elämän !
Jos kerran sydämessäsi olet luopunut uskosta, niin mukana roikkuminen on silkkaa tyhmyyttä tai sitten hyödyt asiasta jotenkin, esimerkiksi taloudellisesti?
jos et vielä ole, niin mieti haluatko tukea liikettä, jonka etiikka ja arvot eivät kohtaa itsesi kanssa.
Minulle viimeinen side katkesi silloin, kun tajusin, että en voi tukea liikettä, joka alistaa ja hyväksikäyttää ihmisiä, jopa pieniä lapsia.
Ainoa tie oli ulospäin ja siitä ratkaisusta olen tyytyväinen, en enää seiso vl-liikkeen takana, jonka sisältä nousee aina uusia ja uusia likaisia asioita esille.