Vesimiehet kovia kostamaan?

juu olen ittekin vesi(mies) äläkostaellet oo varma oon itse huomannut myös oman kostamis piirteen ja virheitä on tullut tehtyä...

täällä.En lähde kostamislinjalle koskaan vaikka joskus ehkä pitäisikin vähän antaa takaisin.Välinpitämättömyys on pahin mitä teen jos toinen tekee minulle pahasti.Onko se sitten jonkinlaista kostamista....

Olen myös vesimies.Luonteeltani erittäin sopuisa.Mutta jos minua kunnolla loukataan,anteeksi ei pyydetä eikä anneta.En koskaan aloita mitään epäsopua.Mutta vittuilua ja epäoikeudenmukaisuutta en siedä!Elikkä lainpuitteissa teen kaikkeni.Enempäänhän ei ole kuin ensimmäinen ja viimeinen mahdollisuus.Ei kannata suotta provosoida.

ei. Minua ei kosto kiinnosta. Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Yleensä rakastan rauhaa, olen värikäs ja iloinen,
monet ei sitä siedä ja joskus piruilua tai juoruilua kuulee, nooo, mää oottelen rauhassa, ja
kun mitta tulee täyteen, annan tuulla kunnolla
pohjoisesta, eli menee pakkasen puolelle takaisin maksu, eli sitä saa mitä tilaa, ja
loputtomasti....

Jos jonkun kanssa ei kerran tule toimeen, niin sitten ei tule. Tää maailma on ihmisiä täynnä, joten uutta putkeen vaan ja kusipäät unholaan..

Ei ole tarvetta kostaa, kyllä ne vääryyden tekijät sitten kumminkin aikanaan saa takaisin ansionsa mukaan. Kostosta saa vaan sydänsairauksia ja verenpainetta.

Olen aina pitänyt kostamista tietyssä muodossa lapsellisena, enkä yleensäkään lähde sille linjalle. Maksan kyllä potut pottuina, mutten ole mieltänyt sitä varsinaisena kostamisena koskaan, liekö sitten aihetta.

Mun ex teki niin mulle ja viel ILMAN SYYTÄ ! Kosti ja nyt hymyilee rauhassa, loukkas mua ihan helkutisti.
Se kuvitteli et menen tuol miesten perässä vaikka asia ei todellakaan ollut niin !
Oli liian mustis...
Nyt hymyilee ja on toisen muijan kanssa ja myönsi viel et haluaa satuttaa mua kunnol !

Mutta ei kaikki ihmiset kumminkaan sellaisia ole joten en halua yleistää :)

Ei ole kypsän ihmisen käytöstä. Itse olen myös veskari,mutta mitä itseäni tunnen en kostamaan ole alkanut. Sanon kyllä suoraan jos alkaa herjaa kuulua. Ja "häivyn" sellaisesta suhteesta joka ei toimi. Molempien etu. En tykkää riitelystä ja kiusaamisesta... Keskustelu asiallisesti auttaa jos on haluja. Elämässä yleensä. (Kliseitä,jotka on päivän selviä asioita.)

ja kylmästi.
En tavalla, millä useat -> suoraan.
Jos minulle vääryyttä tehdään, en siitä heti ole välittävinään, mutta auta Armias! Kun olen jäähdyttänyt mieleni, olen edelleen ns."ystävä" mutta minkälainen!! Viha salamoi jäisinä piikkinä takaisin niin kauan että toinen ymmärtää katua ja pyytää anteeksi.
On kyllä useita tapauksia joissa mieleni ei edes ehdi jäähtyä eikä minkäänlaista kostoa tule jos toinen osaa katua ajoissa. Eli annan anteeksi ja unohdan koston, kun tekoa oikeasti kadutaan. Toisen tekemää vääryyttä en koskaan unohda kokonaan, mutta muistelen sitä vain jos hänen tekonsa toistuu.

...raadollisuudesta ja kypsymättömyydestä toimia muiden kanssa. Mutta mikä on se asia, joka on kostettava kaksinverroin? Eikö riitä hammas hampaasta? Jos nyt yleensä tarvii kostaa, niin mitä hyötyä siitä saa? Kosto on valhetta. Mulle riittää se, että hylkään hänet lopullisesti. Vesimiehet muuten itse ovat kusettajia ja aiheuttavat itse itselleen typeryyksiä.

Minua on naispuoleiset "ystävät" loukanneet muutamaan otteeseen... En näe järkeä varsinaisesti kostaa, vaan pysyttelen hänen kanssaan väleissä jatkossakin... Ja sen voin vain sanoa näistä "väleistä", että ne ei todellakaan ole mitkään lämpimät... Eli olen kylmä ja tunteeton ihminen häntä kohtaan... Oon niinku häntä ei olisi olemassakaan enään yms. (Muut veskarit varmana ymmärtävät mitä tarkoitan tällä)

Siinä he huomaavat minkä virheen ovat tehneet ja loukanneet minua... Ja mielestäni oma tapani on huomattavasti parempi ja tulosta tuottavampi, entä semmoinen että kirjaimellisesti kostetaan(esim. pettäminen)...

Olen siis vesimies nainen, ja teen näin kaikille jotka minua loukkaavat tai pettävät, sukupuoleen katsomatta.

olen veskarinainen ja huomaan kyllä itsessäni tuon kostaja-piirteen.mutta mutta,ei minusta sitten loppupelissä olekaan kostajaksi.ainakin nykyisessä suhteessa on rakkaus voittanut.mietin kyllä usein miten makeaa on ,sitten kun kostan!! ihan hullua,ei siitä mitään hyvää oloa itselle saisi,vaikka eihän sitä tiedä kun on jäänyt kokeilematta!!

olen kostanut ja julmasti! Minua loukattiin ja nöyryytettiin erään miehen taholta.
Olen vesimiesnainen.

kuin viilipytty. Minä muutun vain välinpitämättömäksi ja ajattelen että kylläpä hän saa vielä kokea tekemänsä vääryyden jostain muuta kautta. Parempi olisi kyllä antaa tulla oikein tykin täydeltä, siksipä meillä veskareilla ehkä on niitä selittämättömiä hermostoperäisiä sairauksia ainakin joillakin. Itselläni vaivasi maha(leikattiin)ja nyt vain, jota ei voi leikata....kyllähän minä kuitenkin jupisen ja pihisen ja pärisen toisinaan....mutta julmaa kostoa en kykene tekemään, ajattelen muutenkin aina kaikesta niin, että miltä se itsestä tuntuisi...

kostan!! Ja aivan varmasti niin että se kenelle kostan, kärsii.