Tulette yllättymään. Katainen haluaa, että kaikki ne asiat näkyvät varmasti
hallituksen ohjelmassa, mistä kokoomus on puhunut.
Kokoomus ei mennyt rahapuolella ylisuuriin lupauksiin. Sitä Katainen korosti jatkuvasti vaalitaistelussa ja muistakaa se. Katainen sanoi monta kertaa, että kokoomus haluaa voittaa vaalilupausten pitämisessä !
----------------
Lukekaa tämä Kataisen linjapuhe viime kesältä.
Myötätuulta on riittänyt
Myötätuulta on viime aikoina riittänyt. Kokoomuksella - meillä - menee mukavasti, hyvin.
Henki on hieno. Luottamus meihin on palannut. Menestystä on tullut. Yhdessä tekemisen ilo on löytynyt. Sitoutuminen on aistittavissa.
Haluan kiittää siitä tuesta, jota olen teiltä saanut. Meillä on ollut loistavia yhteisiä hetkiä eri puolilla maata. Kiitoksia Luvian kokoomuslaisille elokuisesta illanvietosta. Kiitos Rovaniemen kokoomuslaisille mahtavista vaalitilaisuuksista, joissa olen saanut olla mukana, kiitos myös vaalivoitoista. Kiitos Kiuruveden kokoomuslaisille mukavista tilaisuuksista. Samoin kiitos Hämeenlinnan porukoille puhe- ja kesäteatteritilaisuuksista. Ja erityisen lämmin kiitos Kuusamon ja Pudasjärven kokoomuslaisille mahtavista tilaisuuksista uusissa Cafe Niinistöissä, samoin kuin keskisuomalaisille Niinistö tiimiläisille. Kiitos ylipäänsä tästä yhteishengestä ja tekemisen meiningistä. Tämä on ollut parasta tukea muiden kannustavien viestien ja muistamisten ohella.
Kokoomus on vastuullinen ja uudistava arvopuolue
Kokoomus on kansanliikkeenä vahvasti arvoihin nojaava, dynaaminen vastuunkantamisen puolue. Tämä rooli ei ole helppo, sillä ladun aukaisijat joutuvat aina tekemään suurimman työn ja halkomaan tuulta. Kiitos aiemmille kokoomusvaikuttajille siitä, että he ovat iskostaneet syvään sen kuvan kokoomuksesta, että me emme koskaan petä lupauksiamme. Kannamme vastuuta, vaikka itsemme kannalta olisi joskus helpompaa lupailla mitä sattuu. Luotettavuus ja uudistuminen ovat Kokoomuksen tavaramerkkejä.
Jotkut kilpailijat ovat toisinaan vinoilleet, että on tyhmää olla oikeassa väärään aikaan. Mutta sydän sanoo, että totuutta on seurattava. Jokainen tekee työtä omantuntonsa mukaan.
Se, onko Suomi tulevaisuudessa vielä nykyistä parempi maa kaikille, riippuu siitä onko meillä rohkeutta uudistua. Jos aiemmat sukupolvet olisivat nähneet muutoksen ja tulevaisuuden vain uhkana, ei Suomi varmasti olisi kokenut menestystä ja hyvinvoinnin kasvua viime vuosikymmeninä.
Meidän täytyy tahtoa tulevaisuutta. Yhteiskunnallista keskusteluamme vaivaa tällä hetkellä näköalattomuus. Talouden globalisaatio on haastanut meidät monella tavalla ja herättänyt epävarmuutta.
Näköalattomuus näkyy unelmien ja tahtotilan puutteessa. Pelätään, että suunnannäyttäjä joutuu kohtaamaan kritiikkiä, mutta suunnannäyttäjäthän ovat aina kohdanneet kritiikkiä ja muutosvastarintaa. Se kuuluu tulevaisuuden rakentajien työsuhde-etuihin.
Päämäärätietoista tulevaisuusajattelua edustivat osaltaan syvän laman aikana työtä tehneet päättäjät. Ilman Iiro Viinasen ja Esko Ahon kaltaisia päättäjiä Suomi ei olisi moderni hyvinvointi- ja tietoyhteiskunta. Syvän laman aikana 1990-luvun alussa päättäjät valitsivat suunnan, jota kohti kulkea. Samaan aikaan, kun hallitus joutui tekemään kymmenien miljardien markkojen leikkauksia, ryhdyimme investoimaan voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa alennettiin myös yritysverotusta, Nostan nämä kaksi päätöstä esille siksi, että osoittavat selkeää näkemystä tulevaisuudesta. Ne olivat myös mitä suurimmassa määrin arvovalintoja.
Tuskin siinä tekemisen tuoksinassa Viinanen ja Aho ehtivät suuremmin unelmoimaan, mutta uskon, että heidän mielessään oli ajatus nostaa Suomi jälleen jaloilleen huippuosaamisen ja yritteliäisyyden keinoin. Nämä päätökset olivat huikea osoitus uskosta tulevaan. Oli siis unelmia. Niiden toteuttaminen vaati näkemyksellisyyttä, uskoa ja rohkeutta.
Vastaavaa näkemyksellisyyttä vähemmän dramaattisissa olosuhteissa edustivat Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen sinipunahallitukset. Tuona aikana ajettiin Suomi sisään EU:n ytimiin. Suomi meni mukaan rahaliittoon, kannatimme vahvaa komissiota, yhteisöllisyyttä ja olimme aktiivisia suunnannäyttäjiä valtiovarainministereiden neuvostossa. Katsoimme, että mukanaolo on pienen maan etu ja poikkeusvaltioksi jääminen tarkoittaa myös vaikutusvallan minimoimista. Tuolloin puhuttiin yleisesti, että Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja.
Päättäjillä oli tuolloin näkemystä ja tahtoa viedä Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävät uudistukset läpi. Tämä aika oli sitä aikaa, josta mm. Jorma Ollila on puhunut. Silloin oli tekemisen meininkiä. Suomi rakennettiin Euroopan vahvimmaksi taloudeksi ja mobiiliksi piilaaksoksi, jonka koulutuksen tasoa kadehdittiin.
Sen jälkeen onkin ollut vähän hiljaisempaa.
Kokoomuslainen esityslista
Tahdon, että Suomesta rakennetaan sellaista osaamis- ja sivistysyhteiskuntaa, jossa tutkimus ja koulutus ovat huippuluokkaa, mikä houkuttaa myös ulkomaisia opiskelijoita, osaajia ja yrityksiä.
Tahdon, että Suomi on kannustava yhteiskunta, jossa rohkaistaan työn tekemiseen ja yritteliäisyyteen ja vastustetaan joidenkin töiden tai tehtävien leimaamista "paskaduuneiksi". Tällaisessa maassa onnistuminen on positiivinen arvo. Tällaiseen maahan syntyy menestyviä yrityksiä, työtä ja hyvinvointia.
Tahdon, että Suomi on maa, jossa osataan viisaasti toteuttaa sukupolvien välinen tasa-arvo, niin että nopeasta ikääntymistahdista huolimatta vältämme valtataistelun sukupolvien kesken.
Tahdon, että Suomi on tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta. Sellainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa välittämistä ei ole ulkoistettu vain viranomaistoiminnaksi. Haluan, että Suomessa kunnioitetaan ja arvostetaan ihmisten omaa vastuunkantamista.
Tahdon, että Suomella on selvät linjat ulkopolitiikassa. Meidän tulee olla mukana kaikissa kansainvälisissä yhteisössä muiden länsimaiden rinnalla.
Nämä tavoitteet ovat näkemykseni mukaan keskeisimmät teemat tulevaisuutemme kannalta. Olkoon se samalla kokoomuslaista esityslistaa suomalaisen unelman toteuttamiseksi.
Sivistys
Suomi on aina ollut koulutusmyönteinen maa ja menestyksemme on aina perustunut osaamiselle ja koko väestömme sivistystasolle. Koulutus on ollut myös keskeinen tekijä tasa-arvoisen yhteiskuntamme rakentumiselle.
Peruskoulumme hyvät Pisa-tulokset eivät kuitenkaan ole saavutettu etu. Ne on ansaittava joka päivä eri puolilla maata. Hyvä koulujärjestelmämme ei luo maailman parhaita kouluja, vaan mahdollistaa ne. Maailman parhaat koulut ovat maailman parhaiden opettajien ansiota. Meidän on huolehdittava ammattitaitoisten opettajien riittävyydestä ja annettava heidän käyttää osaamistaan riittävän pienissä opetusryhmissä. Vain niin saamme hyviä tuloksia. Opettajantyön vetovoimaisuudesta ja mielekkyydestä on pidettävä huolta.
Hyvät ystävät, koulutuksesta riittäisi puhuttavaa vaikka miten. Nostan kuitenkin esiin erään menestymisemme kannalta keskeisen kysymyksen. Se on meidän yliopistojärjestelmämme.
Suomalaisen osaamisyhteiskunnan tulevaisuuden takaa yliopistojen perustutkimuksen ja -opetuksen taso. Meillä annetaan keskimäärin hyvää maisterikoulutusta, mutta huiput puuttuvat. Hajanainen tiedekuntaverkosto ei luo riittävän vahvoja tiedeyhteisöjä, joista syntyisi kansainvälistä huippututkimusta. Tämä heijastuu myös yliopistollisen opetuksen laatuun.
On järkyttävää, kuinka osaamisellaan menestynyt maa on huolehtinut heikosti strategisten alojen tutkimuksen ja opetuksen resursoinnin. Diplomi-insinöörikoulutuksessa opettaja - opiskelija suhde on heikentynyt eniten. Meillä on 21 opiskelijaa opettajaa kohden, kun se on muissa OECD- maissa noin 12 ja maailman huippuyliopistoissa 6 opiskelijaa opettajaa kohden. Tämä ei voi olla näkymättä osaamisen laadussa. Kauppatieteiden puolella tilanne on lähes sama. Tilanne on heikentynyt viimeisten vuosien aikana.
Emme pärjää keskimääräisellä osaamisen tasolla. Meidän tulee tähdätä maailman huippuun. Kysymys on yliopistojen perusrahoituksen tasosta sekä erikoistumisesta. Osaaminen ja henkinen pääoma tulee keskittää suuremmiksi tiedeyhteisöiksi.
Yliopistoilla on merkittävä vaikutus alueelliseen kehitykseen. Siltikään kaikissa yliopistoissa ei silti pidä opettaa ja tutkia kaikkea, vaan erikoistua, olla parhaita jossakin. Ilman korkeatasoista uudentiedon tuottamista meillä ei ole mahdollisuutta pärjätä parhaalla mahdollisella tavalla T&K- toiminnassa.
Kulttuuri
Sivistys on paljon muutakin, kuin vain koulutusta ja opiskelua. Se on arvo itsessään. Sivistys on henkistä vahvuutta luoda uuttaa, ymmärtää erilaisuutta, kykyä oppia muilta, vastuuntuntoisuutta ja henkistä juurevuutta. Se on kykyä ymmärtää kauneutta ja hyvyyttä. J.V. Snellmanin perintönä sivistys ja kansallinen identiteettimme kuuluvat vahvasti yhteen.
Moniarvoinen kulttuuri on osa sivistysyhteiskuntaa. Kulttuurin ymmärtäminen ihmisten ja kansakunnanhenkistä vahvuutta rakentavaksi tekijäksi on entistä tärkeämpää luovuuden yhteiskunnassa. Kulttuuria ei saa nähdä vain vapaa-ajan harrastuksena vaan itseisarvona, joka vahvistaa kykyämme pärjätä entistä avoimemmassa ja luovuutta korostavassa maailmassa.
Uskon, että vahva kulttuurielämä vahvistaa henkisiä ominaisuuksiamme ja kykyjämme yleisemminkin kuin vain taiteellisessa mielessä ajateltuna. Siksi kulttuurin resurssien vahvistamisen tulee olla yksi selkeistä strategisista valinnoistamme rakentaessamme tulevaisuuden Suomea.
Kannustavuus
Sivistys ja osaaminen luovat pohjan hyvälle yhteiskunnalle. Sivistys on yksi Kokoomuksen perusarvoista. Toinen Kokoomukselle tärkeä arvo on kannustavuus. Menestys saavutetaan, kun työnteko, yrittäminen ja uuden luominen palkitsee tekijänsä. Siihen tarvitsemme kannustavaa yhteiskuntaa.
Kannustavuuden voi kiteyttää ajatukseen: älä halua muilta pois, vaan kaikille lisää.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kannustavuuden on pelätty johtavan eriarvoisuuteen. Tämä ajattelu perustuu siihen, että onnistuminen on aina joltakin toiselta pois. Voisiko onnistuminen olla sallittua muillekin kuin urheilijoille ja rock-muusikoille?
Kannustavuuden ilmapiiriin kasvetaan. Terve itsetunto, halu toteuttaa itseään ja kantaa vastuuta lähtee kotoa. Kun lapsi saa tuntea hyväksytyksi tulemista, arvostusta ja rakkautta, hän oppii arvostamaan itseään, toisia ja aikaansaannoksiaan.
Yhteiskunnan tulee kaikin tavoin viestittää, että opiskeleminen, itsensä kehittäminen, työn tekeminen, ja yrittäminen on palkitsevaa.
Hyvinvointi syntyy vain työstä
Kannustavuutta tarvitaan myös työelämään. Jossain on vikaa, jos verotuksesta tai sosiaaliturvasta johtuen joku työkykyinen ja työhaluinen ei voi tehdä työtä. Työnteon on kaikissa tilanteissa oltava kannattavin vaihtoehto.
Meidän on pystyttävä sovittamaan paremmin yhteen pieniä palkkatuloja, sosiaaliturvaa sekä purettava tuloloukkuja. Se kannustaisi ottamaan vastaan työtä ilman että sosiaaliturvan leikkautuva vaikutus tekisi sen kannattamattomaksi.
Vero- ja maksupolitiikalla on vaikutettava siihen, että myös ns. vähemmän tuottavaa työtä on mahdollista teettää ja että sitä kannattaa tehdä.
Eräässä televisiokeskustelussa vapun jälkeen mielenosoittajien edustaja leimasi osan töistä "paskaduuneiksi".
Ajattelutapa, jonka mukaan perinteinen palvelutyö on niin vähäarvoista, ettei sitä pitäisi tehdä, on ala-arvoinen ja vastenmielinen. Tämän logiikan mukaan hampurilaismyyjän ja kaupan kassan työtä ei kenenkään pitäisi joutua tekemään.
Kokoomukselle "paskaduuneja" ei ole olemassakaan. Meille kaikki työ on arvokasta. Haluan sanoa hyvin yksiselitteisesti kaikille kaupan kassoille, hampurilaisravintolan tarjoilijoille ja siistijöille Älkää antako kenenkään tulla sanomaan teille, että Sinun työsi ei rakenna hyvinvointia.
Silti meidän on kiinnitettävä huomiota työelämän ongelmiin. Työllisyys on kasvanut viime aikoina, mutta kasvusta iso osa on ollut pätkätöitä.
Ihmisen elämänhallinnan kannalta keskeistä on luottamus omaan toimeentuloon ja siihen, että töitä riittää. Ilman sitä ei voi suunnitella elämäänsä, ottaa asuntolainaa ja kantaa huolta läheisistään. Siksi työsuhteen kesto on meille kaikille tärkeä asia.
On pöyristyttävää, että julkinen sektori on pätkätyösuhteiden pääasiallinen käyttäjä.
Pätkätöihin tulee puuttua. Yksi keino on rakentaa elinvoimaisempia kuntia, joilla on taitoa ja varaa palkata työntekijänsä pysyviin työsuhteisiin. Toinen ratkaisu voivat olla työpaikkapoolit. Myös esimiesten koulutukseen panostaminen on keino luoda kestäviä työsuhteita. Työnteolla pitää myös tulla toimeen.
Kun työtä kannattaa teettää, tulee myös tarve tekijöistä. Ihmisen paras työttömyysturva on uusi työpaikka.
Kolmikantayhteistyö on saavuttanut viime vuosina pääasiassa hyviä tuloksia. Maailman muutokset ovat kuitenkin haastaneet poliittiset puolueet sekä työnantaja ja työntekijäjärjestöt. Nyt meiltä kaikilta vaaditaan kykyä muuttua. Kolmikantayhteistyö on jatkossakin kannatettavaa, jos se kykenee lisäämään suomalaista työtä ja hyvinvointia.
Työelämän kannustavuuteen vaikutetaan keskeisesti verotuksella. Työnteon ja yrittämisen tulee palkita taloudellisesti.
Verotuksen keventäminen ei ole itseisarvo. Oikein verottaminen on verotuksen ja veropohjan optimoimista.
Meillä on hyviä esimerkkejä verotuksen uudistamisesta ja sen vaikutuksista. Kun ansiotuloverotusta on kevennetty, ovat verotuotot kasvaneet. Samoin on käynyt yritysverotuksen kanssa. Verotuksen keventäminen on tarkoittanut hyvinvointiyhteiskunnan kassan kasvattamista. Tämän jälkeen ei voi väittää oikein toteutettujen veronkevennysten vaarantavan hyvinvointipalveluita. Toivon ettei jatkossa enää sorruttaisi viime eduskuntavaalien kaltaiseen veropopulismiin.
Työn verotusta on alennettava jatkossakin maltillisesti. Olennaista on turvata työntekijöiden ja eläkkeensaajien ostovoiman kehitys. Tällä tavoin pidetään talouden rattaita käynnissä ja vaikutetaan uusien työpaikkojen syntymiseen.
Työmarkkinoiden kansainvälistyessä on myös tärkeää huomioida, että verotuksella vaikutetaan Suomen kiinnostavuuteen työskentelypaikkana. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että ainakin puolet ansaitusta työtulosta päätyisi työntekijän tilille.
Kannustava yrittäjyys ja omistajuus
Mielestäni Suomen keskeisimpiä tavoitteita on lisätä yrittäjyyttä, vahvistaa yritysten kasvuhalukkuutta ja kantaa huolta kotimaisesta omistajuudesta. Yrittäjyyteen, kasvuun ja omistamiseen tulee kannustaa.
Yrittäjyyden kautta kanavoidaan osaaminen, luovuus ja tekemisen into tuottavaksi toiminnaksi ja työpaikoiksi, hyvinvointia lisäämään.
Työn sivukulujen alentaminen on tärkeää erityisesti palvelualojen työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Yritysverotuksen on pysyttävä eurooppalaisesti kilpailukykyisellä tasolla, ja viimeisimmän verouudistuksen ongelmat on korjattava.
Yrittäjä ottaa koko yhteiskunnan puolesta riskejä luodakseen uutta, työllistääkseen itsensä ja muita. Yrittäjän on onnistuessaan saatava näistä riskeistä riittävä korvaus. Jotta tällaisia riskejä otettaisiin tulevaisuudessakin, on yhteiskunnan huolehdittava, että epäonnistuminen sallitaan ja yrittäjä pääsee takaisin jaloilleen. Ei myöskään ole mitään syytä sille, että yrittäjän sosiaalinen turvaverkko on palkansaajaa heikompi.
Uskon vahvasti siihen, että omistajuuden värillä on yhä väliä. Ulkomainen omistajuus Suomessa ei ole ongelma. Ongelma on kotimaisen omistajuuden vähäisyys. Siksi kotimaiseen omistajuuteen tulee kannustaa kaikkia suomalaisia kotitalouksista työeläkeyhtiöihin. Yksi helpotus piensijoittajalle olisi pienten osinkojen muuttaminen verovapaiksi.
Välittäminen
Hyvässä yhteiskunnassa kannustavuuden vastapari on välittäminen.
Välittäminen on sitä, että emme ajattele vain itseämme vaan myös sitä, mitä lähimmäisellemme kuuluu.
Välittämisestä nousee nykyaikainen hyvinvointiyhteiskunta.
Kokoomukselle tärkeä periaate on, että välittämistä ei saa ulkoistaa - välittäminen ei ole viranomaistoimintaa.
Yksi hyvinvointiyhteiskunnan harha on, että kaikki elämän huolet ja odottamattomuudet voisi paikata julkisten palvelujen avulla.
Tällainen ajattelu heikentää ihmisten vastuuta itsestään ja läheisistään. Se heikentää yhteisöllisyyttä. Unohtuu myös tärkeä tehtävä, joka on suomalaisilla kansalaisjärjestöillä ja ihmisten omaehtoisella toiminnalla. Tuo työ luo sosiaalista pääomaa ja vahvistaa inhimillistä vastuuntuntoisuutta. Se on myös keino pureutua ongelmiin, mihin viranomaistoiminta ei ylety tai mukaudu.
Tämä on linjavalinnan paikka. Haluammeko nostaa järjestöjen vapaaehtoisroolin julkisen vallan rinnalle entistä vahvemmin vai emme? Kansalaisjärjestöille ei tietenkään kuulu lakisääteisten palvelujen järjestäminen, mutta niillä on tärkeä ennaltaehkäisevä rooli.
Ilman järjestöjä ja yhteisöllisyyttä hyvinvointiyhteiskunta on vain viranomaisyhteiskunta.
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen liittyy toinenkin harha. Joillekin tärkeämmäksi on muodostunut se, kuka palvelun tuottaa, kuin itse palvelu ja sen laatu.
Hyvinvointipalvelujen tuottamisen tulee perustua järkeen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Se tarkoittaa, että palvelun tuottaa se, joka tekee sen parhaalla hinta-laatusuhteella. Korostan sanaa laatu. Laadusta päättävät kunnan viranomaiset ja luottamushenkilöt.
Sallimalla hyvinvointipalvelujen kehittämiseen tulee sama luovuus ja tuottavuus kuin muillakin aloilla. Sosiaali- ja terveyspalveluista voisi kehittyä jopa Suomen vientituote. Ikääntyvä Eurooppa ja Venäjä olisivat erinomaisia vientimarkkinoita korkeatasoisille hyvinvointipalvelukonsepteille.
Minä haluan nähdä Suomen, jossa jokaiselle pystytään takaamaan laadukas koulutus ja terveydenhuolto. Haluan myös nähdä sellaisen Suomen, jossa yksilön oma vastuu elämästään on kunniassa. Tahdon myös sellaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa yhteisöllisyys kukoistaa ja kaikkein heikoimmastakin pidetään huolta.
Modernissa yhteiskunnassa perusasiat ovat edelleen samoja. Yksi näistä on se, että hyvinvointi syntyy vain työstä. Parasta työtä hyvinvointivaltion puolesta on huolehtia siitä, että suomalainen työelämä toimii.
On helppo pyörittää pettävää retoriikkaa hyvinvoinnista. On helppo jakaa rahaa. Todellinen kysymys on: missä ovat vastuunkantajat ja hyvinvoinnin luojat?
Kokoomuksen ydinhuolia on se, kuinka varmistamme, että jaettavaa on vielä huomennakin.
Hyvät kokoomuslaiset, älkää antako kenenkään sanoa teille, että te ette tee työtä hyvinvoinnin puolesta. Älkää antako vasemmiston monopolisoida hyvinvointi-sanaa. Kokoomus on tämän maan todellinen hyvinvointi-puolue.
Sukupolvien välinen tasa-arvo
Aito ja oikea hyvinvointiyhteiskunta perustuu tasa-arvoiselle ihmiskäsitykselle. Sukupuolten, etnisten ryhmien ja vähemmistöjen lisäksi tarvitsemme sukupolvien välistä tasa-arvoa. Meillä ei ole varaa sukupolvien väliselle valtataistelulle. Ihmisyyteen kuuluu eri sukupolvien välinen huolenpito ja vastuunkanto.
Ikääntymiskehityksen seurauksena huoltosuhde kääntyy haastavammaksi. Yhä pienempi joukko työssä olevia maksaa yhä suuremman eläkkeensaajien joukon eläkkeet ja palvelutarpeet.
Sukupolvien välisen yhteyden vaaliminen tarvitsee uudenlaista ajattelua. Nuorten täytyy tunnistaa ikäihmisten ongelmat ja ikäihmisten täytyy tunnistaa tulevaisuuden rakentamisen kannalta tärkeät päätökset. Omaishoitajien työ on mittaamattoman arvokasta läheistensä huolenpidossa. Sitä tulee tukea.
Sivistynyt yhteiskunta ei suvaitse ikäihmisten köyhyyttä. Pahimmassa jamassa ovat kansaneläkkeen varassa elävät yksinäiset vanhukset. Monessa tapauksessa he ovat naisia, jotka ovat kasvattaneet perheen ja tehneet arvokasta työtä kotona. Heidän asiansa on hoidettava kuntoon.
Haluamme uudistaa eläkkeensaajien verotusta siten, että se on kaikilla tulotasoilla sama kuin palkansaajalla. Tällä pystymme kasvattamaan eläkkeensaajien ostovoimaa merkittävästi.
Kokoomus ei anna eläkkeensaajille petettäväksi tarkoitettuja ylimitoitettuja eläkelupauksia, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat työnantajamaksujen räjähdysmäistä nousua ja työttömyyden lisääntymistä. Me eri sukupolvet olemme kaikki samassa veneessä.
Kehitysyhteistyö
Kokoomukselle välittäminen toisista ihmisistä ei lopu maamme rajoille.
Globalisoituvassa maailmassa omien arvojemme ja niiden mukaisen elämäntavan puolustaminen edellyttää aiempaa avarakatseisempaa ja suvaitsevampaa ajattelua. Humaanin vastuu rinnalle uudet uhat ja niiden torjuminen ovat tuoneet kehitysyhteistyölle aivan uuden merkityksen.
Köyhyys on paitsi inhimillinen tragedia, myös eräs terrorismin kasvupohjaa vahvistava tekijä. Köyhyyden vähentämisen on oltava koko kansainvälisen yhteisön asialistan kärjessä.
Demokratia, vapaus ja toimiva markkinatalous ovat tärkeitä kehityksen ja kestävien tulosten edellytyksiä. Niiden vahvistaminen on kokoomuslaisen kehityspolitiikan tavoitteena.
Kehitysavun perille menon ja vaikutuksen varmistamiseksi on aktivoitava ja vahvistettava paikallisten ihmisten kykyä ottaa vastuu resursseista ja niiden käytöstä. Rahoittajan on valvottava niin resurssien käyttöä kuin niillä aikaansaatuja tuloksiakin.
Kokoomuksen tavoitteena on nostaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahat YK:ssa sovitulle tasolle.
Ulkopolitiikka
Hyvät ystävät,
Ulkopolitiikkamme tärkein periaate on maamme turvallisuuden ja vaikutusvallan vahvistaminen kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä.
Kokoomus on tuonut viime vuosina uutta ja avointa keskustelukulttuuria ulkopolitiikkaan. Olemme halunneet keskustella siitä, toteuttaako ulkopolitiikkamme parhaalla tavalla isänmaan etua. Siihen Suomessa ei ole totuttu. Takavuosien kulttuurissa tärkeämpää oli se, mitä on kirjoitettu rivien väliin, kuin mitä riveillä suoraan kerrottiin. Tämä kremlologia vaivaa yhä ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelukulttuuria.
Yhteisymmärrys voidaan saavuttaa vain avoimen keskustelun kautta. Siten me myös pyrimme rakentamaan yhteistyötä yli hallitus-oppositiorajan.
Euroopan Unioni
Heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus on sellainen hetki.
Se tarjoaa Suomelle tilaisuuden vaikuttaa unionin kehitykseen.
Kokoomus tukee Suomen hallitusta puheenjohtajuuden menestyksellisessä hoidossa.
Me toimimme sen puolesta Euroopan suurimmassa puolueryhmittymässä Euroopan kansanpuolueessa yhdessä Angela Merkelin, Jose Manuel Barroson ja Wolfgang Schusselin kaltaisten eurooppalaisten valtionaisten ja -miesten kanssa.
Me emme anna hallitukselle avointa valtakirjaa. Meillä on oma näkemyksemme siitä, miten Euroopan unionia tulisi kehittää, mikä on Suomen etu ja kuinka puheenjohtajamaan tulisi unionia johtaa.
Kokoomus haluaa olla mukana rakentamassa sellaista Euroopan unionia,
joka kykenee toimimaan tehokkaasti ja yhtenäisesti.
joka keskittyy hoitamaan niitä asioita, joissa jäsenmaat pystyvät yhdessä parempaan tulokseen.
ja jossa tehtävillä päätöksillä vahvistetaan jäsenmaiden työllisyyttä, kilpailukykyä ja hyvinvointia.
Euroopan unioni on kokoomuslaisen politiikan selkeä painopistealue. Unionissa yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävät päätökset ovat oman tulevaisuutemme kannalta aivan keskeisiä.
Menestyvä maa tappiollisessa maanosassa ei auta: Suomen on oltava menestyvä maa menestyvässä EU:ssa.
Suurvaltasuhteet
Kokoomuslaisessa ulkopolitiikassa hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään nousevat tärkeimpään rooliin.
Olemme ilmaisseet huoltamme siitä, että suhde ja suhtautuminen Yhdysvaltoihin ei ole tänä päivänä yhtä vahvalla tolalla, kuin se oli aiemmin.
Ehkä ymmärrätte kuitenkin kritiikkini perustan, kun vertaatte Suomen aktiivisuuta ja suhdetta Yhdysvaltoihin edellisen hallituksen aikana. Tai kun yleisesti on tiedossa, että tällä hetkellä aktiivisin pohjoismaalainen poliitikko transatlanttisissa suhteissa on Ruotsin pääministeri Göran Person. Näin ei aiemmin ollut ja nyt on. Jostakinhan tämä kertoo. Ehkä asenteista ja tahdosta? Vaikka virheitä ei olisi tehtykään, suhteiden laatu voi vaihdella. Tässä meillä olisi parantamisen varaa.
Toinen Suomen ulkopolitiikan tärkeimmistä kohteista on Venäjä. Venäjän merkitys Suomelle on muuttunut sen taloudellisen kehityksen myötä. Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani, jonka kehitysnäkymät tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia.
Suomelle Venäjä on tärkeä kumppani sekä kahden välisten suhteiden että EU:n kautta.
EU:n Venäjäpolitiikan vahvistuminen on myös Suomen etu. Tässä Suomen tulee olla myös aloitteellinen. Venäjän suuret tulevaisuuden haasteet ovat demokratian ja ihmisoikeuksien parantaminen, vakauden sekä talouden rakenteiden uudistamisen jatkaminen.
Tulevaisuutta ajatellen pidän tärkeänä, että suomalaisten Venäjä-osaaminen saadaan selkeästi nykyistä paremmalle tasolle. Osaamista on mahdollista kartuttaa mm. opiskelija- ja tutkijavaihdon avulla.
Vaikka talouden rakenteissa ja kulttuureissa onkin eroja, on selvää että globaalissa taloudessa voidaan parhaiten pärjätä korkean osaamisen avulla. Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä sille vahvan energiasektorin T&K-toiminnassa voisi olla kasvava mahdollisuus.
Suomen ulkopolitiikassa ovat tärkeitä myös taloudelliset seikat. Siksi katse on suunnattava nopean taloudellisen kasvun alueisiin erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Turvallisuuspolitiikka
Eräs sotiemme veteraani sanoi minulle eräässä tilaisuudessa: ?Jyrki, tee kaikki mitä ikinä osaat, että Suomi olisi turvassa ja ettemme olisi missään olosuhteessa yksin ja että voisimme välttää sodan?. Lupasin hänelle tehdä parhaani.
Meille tavoite, isänmaan turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa, on tärkeintä. Historiamme on opettanut, että pienen ei ole hyvä olla yksin.
Tärkeämpää, kuin kuulla jokaisen puolueen vaalikaudeksi lukittu Nato-kanta, on keskustella avoimesti ja tosiasioiden pohjalta jäsenyytemme vaikutuksista. Valheellisista väittämistä ja kysymysten väistämisestä olisi siirryttävä vastausten antamiseen. Minä haluan kuulla muiden puolueiden vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Miksi Nato jäsenyys vahingoittaisi kaikista Euroopan maista vain Suomea? Millä tavalla Suomi poikkeaa mm. Tanskasta ja Norjasta tai muista Euroopan maista, joissa yli puoluerajojen kaikki pitävät tärkeänä kuulua samaan turvallisuusyhteisöön?
Mitkä ovat ne olosuhteet, joissa Suomi käyttäisi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjatun Nato-option ja hakeutuisi Naton jäseneksi? Minkä pitäisi muuttua Suomessa, Natossa tai ympäristössämme?
Isänmaan turvallisuuteen liittyvät kysymykset vaativat vastauksia, joissa arvioidaan eri vaihtoehtoja faktojen pohjalta.
Meitä on aina silloin tällöin moitittu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa liiallisesta avoimuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Mutta koskaan meitä ei ole syytetty isänmaallisuuden puutteesta!
Kokoomuksen arvopohja kestää
Hyvät ystävät,
Tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvovalintoja, näkemyksellisyyttä, uskoa ja johtajuutta.
Kokoomuksen arvopohja on kestänyt maailman muutoksen muuttumattomana. Vasemmisto on sen sijaan tullut muutamassa vuosikymmenessä pankkien sosialisoijista markkinatalouden kannattajiksi, Keskusta on yrittänyt muuntua maalaisliitosta city-liberaaleiksi. Meidän ei ole tarvinnut, eikä tarvitse, mennä vasemmalle tai oikealle. Me voimme keskittyä menemään eteenpäin.
Tavoitteita ja muuttamista meillä riittää. Me ymmärrämme, ettei maailma ole koskaan valmis. On elettävä ajassa ja katsottava kauas eteenpäin tulevaisuuteen. Kokoomuksen arvot ja periaatteet pysyvät. Ratkaisut ja valinnat tehdään niiden pohjalta matkan kuluessa.
Vaalit ovat välietappeja tuolla matkalla. Seuraava askel otetaan ensi maaliskuussa. Siinä työssä tarvitaan ponnisteluja meiltä jokaiselta.
Rohkeus laittaa itsensä likoon unelmiensa puolesta antaa toivoa muutoksesta. Kun me Jokisen Kallen kanssa seisoimme viime talvena pakkasessa jakamassa presidenttiehdokkaamme esitteitä, miksi me sen teimme?
Teimme sen paremman tulevaisuuden vuoksi. Yksittäisiä vaalituloksia tärkeämpää on sanoma siitä, millaista maailmaa rakennamme viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän.
Rakennamme tätä maailmaa lapsillemme. Voimme olla vain kiitollisia, miten meille on puoluejohdollekin lapsia ja tulevaisuuden toivoa viimeisen puolen vuoden aikana siunaantunut.
Haluamme tehdä sellaista työtä, että kun Miro Sarkomaa, Risto Kallström, Aino Risikko ja meidän Saara joskus vuosien päästä katsovat takaisin tähän päivään, niin he voivat olla tyytyväisiä siihen työhön mitä heidän vanhempansa ovat tehneet.
Toivon sydämestäni, että he voivat sanoa meidän muuttaneen maailmaa parempaan suuntaan.
Se on tärkein tavoitteeni.
hallituksen ohjelmassa, mistä kokoomus on puhunut.
Kokoomus ei mennyt rahapuolella ylisuuriin lupauksiin. Sitä Katainen korosti jatkuvasti vaalitaistelussa ja muistakaa se. Katainen sanoi monta kertaa, että kokoomus haluaa voittaa vaalilupausten pitämisessä !
----------------
Lukekaa tämä Kataisen linjapuhe viime kesältä.
Myötätuulta on riittänyt
Myötätuulta on viime aikoina riittänyt. Kokoomuksella - meillä - menee mukavasti, hyvin.
Henki on hieno. Luottamus meihin on palannut. Menestystä on tullut. Yhdessä tekemisen ilo on löytynyt. Sitoutuminen on aistittavissa.
Haluan kiittää siitä tuesta, jota olen teiltä saanut. Meillä on ollut loistavia yhteisiä hetkiä eri puolilla maata. Kiitoksia Luvian kokoomuslaisille elokuisesta illanvietosta. Kiitos Rovaniemen kokoomuslaisille mahtavista vaalitilaisuuksista, joissa olen saanut olla mukana, kiitos myös vaalivoitoista. Kiitos Kiuruveden kokoomuslaisille mukavista tilaisuuksista. Samoin kiitos Hämeenlinnan porukoille puhe- ja kesäteatteritilaisuuksista. Ja erityisen lämmin kiitos Kuusamon ja Pudasjärven kokoomuslaisille mahtavista tilaisuuksista uusissa Cafe Niinistöissä, samoin kuin keskisuomalaisille Niinistö tiimiläisille. Kiitos ylipäänsä tästä yhteishengestä ja tekemisen meiningistä. Tämä on ollut parasta tukea muiden kannustavien viestien ja muistamisten ohella.
Kokoomus on vastuullinen ja uudistava arvopuolue
Kokoomus on kansanliikkeenä vahvasti arvoihin nojaava, dynaaminen vastuunkantamisen puolue. Tämä rooli ei ole helppo, sillä ladun aukaisijat joutuvat aina tekemään suurimman työn ja halkomaan tuulta. Kiitos aiemmille kokoomusvaikuttajille siitä, että he ovat iskostaneet syvään sen kuvan kokoomuksesta, että me emme koskaan petä lupauksiamme. Kannamme vastuuta, vaikka itsemme kannalta olisi joskus helpompaa lupailla mitä sattuu. Luotettavuus ja uudistuminen ovat Kokoomuksen tavaramerkkejä.
Jotkut kilpailijat ovat toisinaan vinoilleet, että on tyhmää olla oikeassa väärään aikaan. Mutta sydän sanoo, että totuutta on seurattava. Jokainen tekee työtä omantuntonsa mukaan.
Se, onko Suomi tulevaisuudessa vielä nykyistä parempi maa kaikille, riippuu siitä onko meillä rohkeutta uudistua. Jos aiemmat sukupolvet olisivat nähneet muutoksen ja tulevaisuuden vain uhkana, ei Suomi varmasti olisi kokenut menestystä ja hyvinvoinnin kasvua viime vuosikymmeninä.
Meidän täytyy tahtoa tulevaisuutta. Yhteiskunnallista keskusteluamme vaivaa tällä hetkellä näköalattomuus. Talouden globalisaatio on haastanut meidät monella tavalla ja herättänyt epävarmuutta.
Näköalattomuus näkyy unelmien ja tahtotilan puutteessa. Pelätään, että suunnannäyttäjä joutuu kohtaamaan kritiikkiä, mutta suunnannäyttäjäthän ovat aina kohdanneet kritiikkiä ja muutosvastarintaa. Se kuuluu tulevaisuuden rakentajien työsuhde-etuihin.
Päämäärätietoista tulevaisuusajattelua edustivat osaltaan syvän laman aikana työtä tehneet päättäjät. Ilman Iiro Viinasen ja Esko Ahon kaltaisia päättäjiä Suomi ei olisi moderni hyvinvointi- ja tietoyhteiskunta. Syvän laman aikana 1990-luvun alussa päättäjät valitsivat suunnan, jota kohti kulkea. Samaan aikaan, kun hallitus joutui tekemään kymmenien miljardien markkojen leikkauksia, ryhdyimme investoimaan voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa alennettiin myös yritysverotusta, Nostan nämä kaksi päätöstä esille siksi, että osoittavat selkeää näkemystä tulevaisuudesta. Ne olivat myös mitä suurimmassa määrin arvovalintoja.
Tuskin siinä tekemisen tuoksinassa Viinanen ja Aho ehtivät suuremmin unelmoimaan, mutta uskon, että heidän mielessään oli ajatus nostaa Suomi jälleen jaloilleen huippuosaamisen ja yritteliäisyyden keinoin. Nämä päätökset olivat huikea osoitus uskosta tulevaan. Oli siis unelmia. Niiden toteuttaminen vaati näkemyksellisyyttä, uskoa ja rohkeutta.
Vastaavaa näkemyksellisyyttä vähemmän dramaattisissa olosuhteissa edustivat Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen sinipunahallitukset. Tuona aikana ajettiin Suomi sisään EU:n ytimiin. Suomi meni mukaan rahaliittoon, kannatimme vahvaa komissiota, yhteisöllisyyttä ja olimme aktiivisia suunnannäyttäjiä valtiovarainministereiden neuvostossa. Katsoimme, että mukanaolo on pienen maan etu ja poikkeusvaltioksi jääminen tarkoittaa myös vaikutusvallan minimoimista. Tuolloin puhuttiin yleisesti, että Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja.
Päättäjillä oli tuolloin näkemystä ja tahtoa viedä Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävät uudistukset läpi. Tämä aika oli sitä aikaa, josta mm. Jorma Ollila on puhunut. Silloin oli tekemisen meininkiä. Suomi rakennettiin Euroopan vahvimmaksi taloudeksi ja mobiiliksi piilaaksoksi, jonka koulutuksen tasoa kadehdittiin.
Sen jälkeen onkin ollut vähän hiljaisempaa.
Kokoomuslainen esityslista
Tahdon, että Suomesta rakennetaan sellaista osaamis- ja sivistysyhteiskuntaa, jossa tutkimus ja koulutus ovat huippuluokkaa, mikä houkuttaa myös ulkomaisia opiskelijoita, osaajia ja yrityksiä.
Tahdon, että Suomi on kannustava yhteiskunta, jossa rohkaistaan työn tekemiseen ja yritteliäisyyteen ja vastustetaan joidenkin töiden tai tehtävien leimaamista "paskaduuneiksi". Tällaisessa maassa onnistuminen on positiivinen arvo. Tällaiseen maahan syntyy menestyviä yrityksiä, työtä ja hyvinvointia.
Tahdon, että Suomi on maa, jossa osataan viisaasti toteuttaa sukupolvien välinen tasa-arvo, niin että nopeasta ikääntymistahdista huolimatta vältämme valtataistelun sukupolvien kesken.
Tahdon, että Suomi on tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta. Sellainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa välittämistä ei ole ulkoistettu vain viranomaistoiminnaksi. Haluan, että Suomessa kunnioitetaan ja arvostetaan ihmisten omaa vastuunkantamista.
Tahdon, että Suomella on selvät linjat ulkopolitiikassa. Meidän tulee olla mukana kaikissa kansainvälisissä yhteisössä muiden länsimaiden rinnalla.
Nämä tavoitteet ovat näkemykseni mukaan keskeisimmät teemat tulevaisuutemme kannalta. Olkoon se samalla kokoomuslaista esityslistaa suomalaisen unelman toteuttamiseksi.
Sivistys
Suomi on aina ollut koulutusmyönteinen maa ja menestyksemme on aina perustunut osaamiselle ja koko väestömme sivistystasolle. Koulutus on ollut myös keskeinen tekijä tasa-arvoisen yhteiskuntamme rakentumiselle.
Peruskoulumme hyvät Pisa-tulokset eivät kuitenkaan ole saavutettu etu. Ne on ansaittava joka päivä eri puolilla maata. Hyvä koulujärjestelmämme ei luo maailman parhaita kouluja, vaan mahdollistaa ne. Maailman parhaat koulut ovat maailman parhaiden opettajien ansiota. Meidän on huolehdittava ammattitaitoisten opettajien riittävyydestä ja annettava heidän käyttää osaamistaan riittävän pienissä opetusryhmissä. Vain niin saamme hyviä tuloksia. Opettajantyön vetovoimaisuudesta ja mielekkyydestä on pidettävä huolta.
Hyvät ystävät, koulutuksesta riittäisi puhuttavaa vaikka miten. Nostan kuitenkin esiin erään menestymisemme kannalta keskeisen kysymyksen. Se on meidän yliopistojärjestelmämme.
Suomalaisen osaamisyhteiskunnan tulevaisuuden takaa yliopistojen perustutkimuksen ja -opetuksen taso. Meillä annetaan keskimäärin hyvää maisterikoulutusta, mutta huiput puuttuvat. Hajanainen tiedekuntaverkosto ei luo riittävän vahvoja tiedeyhteisöjä, joista syntyisi kansainvälistä huippututkimusta. Tämä heijastuu myös yliopistollisen opetuksen laatuun.
On järkyttävää, kuinka osaamisellaan menestynyt maa on huolehtinut heikosti strategisten alojen tutkimuksen ja opetuksen resursoinnin. Diplomi-insinöörikoulutuksessa opettaja - opiskelija suhde on heikentynyt eniten. Meillä on 21 opiskelijaa opettajaa kohden, kun se on muissa OECD- maissa noin 12 ja maailman huippuyliopistoissa 6 opiskelijaa opettajaa kohden. Tämä ei voi olla näkymättä osaamisen laadussa. Kauppatieteiden puolella tilanne on lähes sama. Tilanne on heikentynyt viimeisten vuosien aikana.
Emme pärjää keskimääräisellä osaamisen tasolla. Meidän tulee tähdätä maailman huippuun. Kysymys on yliopistojen perusrahoituksen tasosta sekä erikoistumisesta. Osaaminen ja henkinen pääoma tulee keskittää suuremmiksi tiedeyhteisöiksi.
Yliopistoilla on merkittävä vaikutus alueelliseen kehitykseen. Siltikään kaikissa yliopistoissa ei silti pidä opettaa ja tutkia kaikkea, vaan erikoistua, olla parhaita jossakin. Ilman korkeatasoista uudentiedon tuottamista meillä ei ole mahdollisuutta pärjätä parhaalla mahdollisella tavalla T&K- toiminnassa.
Kulttuuri
Sivistys on paljon muutakin, kuin vain koulutusta ja opiskelua. Se on arvo itsessään. Sivistys on henkistä vahvuutta luoda uuttaa, ymmärtää erilaisuutta, kykyä oppia muilta, vastuuntuntoisuutta ja henkistä juurevuutta. Se on kykyä ymmärtää kauneutta ja hyvyyttä. J.V. Snellmanin perintönä sivistys ja kansallinen identiteettimme kuuluvat vahvasti yhteen.
Moniarvoinen kulttuuri on osa sivistysyhteiskuntaa. Kulttuurin ymmärtäminen ihmisten ja kansakunnanhenkistä vahvuutta rakentavaksi tekijäksi on entistä tärkeämpää luovuuden yhteiskunnassa. Kulttuuria ei saa nähdä vain vapaa-ajan harrastuksena vaan itseisarvona, joka vahvistaa kykyämme pärjätä entistä avoimemmassa ja luovuutta korostavassa maailmassa.
Uskon, että vahva kulttuurielämä vahvistaa henkisiä ominaisuuksiamme ja kykyjämme yleisemminkin kuin vain taiteellisessa mielessä ajateltuna. Siksi kulttuurin resurssien vahvistamisen tulee olla yksi selkeistä strategisista valinnoistamme rakentaessamme tulevaisuuden Suomea.
Kannustavuus
Sivistys ja osaaminen luovat pohjan hyvälle yhteiskunnalle. Sivistys on yksi Kokoomuksen perusarvoista. Toinen Kokoomukselle tärkeä arvo on kannustavuus. Menestys saavutetaan, kun työnteko, yrittäminen ja uuden luominen palkitsee tekijänsä. Siihen tarvitsemme kannustavaa yhteiskuntaa.
Kannustavuuden voi kiteyttää ajatukseen: älä halua muilta pois, vaan kaikille lisää.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kannustavuuden on pelätty johtavan eriarvoisuuteen. Tämä ajattelu perustuu siihen, että onnistuminen on aina joltakin toiselta pois. Voisiko onnistuminen olla sallittua muillekin kuin urheilijoille ja rock-muusikoille?
Kannustavuuden ilmapiiriin kasvetaan. Terve itsetunto, halu toteuttaa itseään ja kantaa vastuuta lähtee kotoa. Kun lapsi saa tuntea hyväksytyksi tulemista, arvostusta ja rakkautta, hän oppii arvostamaan itseään, toisia ja aikaansaannoksiaan.
Yhteiskunnan tulee kaikin tavoin viestittää, että opiskeleminen, itsensä kehittäminen, työn tekeminen, ja yrittäminen on palkitsevaa.
Hyvinvointi syntyy vain työstä
Kannustavuutta tarvitaan myös työelämään. Jossain on vikaa, jos verotuksesta tai sosiaaliturvasta johtuen joku työkykyinen ja työhaluinen ei voi tehdä työtä. Työnteon on kaikissa tilanteissa oltava kannattavin vaihtoehto.
Meidän on pystyttävä sovittamaan paremmin yhteen pieniä palkkatuloja, sosiaaliturvaa sekä purettava tuloloukkuja. Se kannustaisi ottamaan vastaan työtä ilman että sosiaaliturvan leikkautuva vaikutus tekisi sen kannattamattomaksi.
Vero- ja maksupolitiikalla on vaikutettava siihen, että myös ns. vähemmän tuottavaa työtä on mahdollista teettää ja että sitä kannattaa tehdä.
Eräässä televisiokeskustelussa vapun jälkeen mielenosoittajien edustaja leimasi osan töistä "paskaduuneiksi".
Ajattelutapa, jonka mukaan perinteinen palvelutyö on niin vähäarvoista, ettei sitä pitäisi tehdä, on ala-arvoinen ja vastenmielinen. Tämän logiikan mukaan hampurilaismyyjän ja kaupan kassan työtä ei kenenkään pitäisi joutua tekemään.
Kokoomukselle "paskaduuneja" ei ole olemassakaan. Meille kaikki työ on arvokasta. Haluan sanoa hyvin yksiselitteisesti kaikille kaupan kassoille, hampurilaisravintolan tarjoilijoille ja siistijöille Älkää antako kenenkään tulla sanomaan teille, että Sinun työsi ei rakenna hyvinvointia.
Silti meidän on kiinnitettävä huomiota työelämän ongelmiin. Työllisyys on kasvanut viime aikoina, mutta kasvusta iso osa on ollut pätkätöitä.
Ihmisen elämänhallinnan kannalta keskeistä on luottamus omaan toimeentuloon ja siihen, että töitä riittää. Ilman sitä ei voi suunnitella elämäänsä, ottaa asuntolainaa ja kantaa huolta läheisistään. Siksi työsuhteen kesto on meille kaikille tärkeä asia.
On pöyristyttävää, että julkinen sektori on pätkätyösuhteiden pääasiallinen käyttäjä.
Pätkätöihin tulee puuttua. Yksi keino on rakentaa elinvoimaisempia kuntia, joilla on taitoa ja varaa palkata työntekijänsä pysyviin työsuhteisiin. Toinen ratkaisu voivat olla työpaikkapoolit. Myös esimiesten koulutukseen panostaminen on keino luoda kestäviä työsuhteita. Työnteolla pitää myös tulla toimeen.
Kun työtä kannattaa teettää, tulee myös tarve tekijöistä. Ihmisen paras työttömyysturva on uusi työpaikka.
Kolmikantayhteistyö on saavuttanut viime vuosina pääasiassa hyviä tuloksia. Maailman muutokset ovat kuitenkin haastaneet poliittiset puolueet sekä työnantaja ja työntekijäjärjestöt. Nyt meiltä kaikilta vaaditaan kykyä muuttua. Kolmikantayhteistyö on jatkossakin kannatettavaa, jos se kykenee lisäämään suomalaista työtä ja hyvinvointia.
Työelämän kannustavuuteen vaikutetaan keskeisesti verotuksella. Työnteon ja yrittämisen tulee palkita taloudellisesti.
Verotuksen keventäminen ei ole itseisarvo. Oikein verottaminen on verotuksen ja veropohjan optimoimista.
Meillä on hyviä esimerkkejä verotuksen uudistamisesta ja sen vaikutuksista. Kun ansiotuloverotusta on kevennetty, ovat verotuotot kasvaneet. Samoin on käynyt yritysverotuksen kanssa. Verotuksen keventäminen on tarkoittanut hyvinvointiyhteiskunnan kassan kasvattamista. Tämän jälkeen ei voi väittää oikein toteutettujen veronkevennysten vaarantavan hyvinvointipalveluita. Toivon ettei jatkossa enää sorruttaisi viime eduskuntavaalien kaltaiseen veropopulismiin.
Työn verotusta on alennettava jatkossakin maltillisesti. Olennaista on turvata työntekijöiden ja eläkkeensaajien ostovoiman kehitys. Tällä tavoin pidetään talouden rattaita käynnissä ja vaikutetaan uusien työpaikkojen syntymiseen.
Työmarkkinoiden kansainvälistyessä on myös tärkeää huomioida, että verotuksella vaikutetaan Suomen kiinnostavuuteen työskentelypaikkana. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että ainakin puolet ansaitusta työtulosta päätyisi työntekijän tilille.
Kannustava yrittäjyys ja omistajuus
Mielestäni Suomen keskeisimpiä tavoitteita on lisätä yrittäjyyttä, vahvistaa yritysten kasvuhalukkuutta ja kantaa huolta kotimaisesta omistajuudesta. Yrittäjyyteen, kasvuun ja omistamiseen tulee kannustaa.
Yrittäjyyden kautta kanavoidaan osaaminen, luovuus ja tekemisen into tuottavaksi toiminnaksi ja työpaikoiksi, hyvinvointia lisäämään.
Työn sivukulujen alentaminen on tärkeää erityisesti palvelualojen työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Yritysverotuksen on pysyttävä eurooppalaisesti kilpailukykyisellä tasolla, ja viimeisimmän verouudistuksen ongelmat on korjattava.
Yrittäjä ottaa koko yhteiskunnan puolesta riskejä luodakseen uutta, työllistääkseen itsensä ja muita. Yrittäjän on onnistuessaan saatava näistä riskeistä riittävä korvaus. Jotta tällaisia riskejä otettaisiin tulevaisuudessakin, on yhteiskunnan huolehdittava, että epäonnistuminen sallitaan ja yrittäjä pääsee takaisin jaloilleen. Ei myöskään ole mitään syytä sille, että yrittäjän sosiaalinen turvaverkko on palkansaajaa heikompi.
Uskon vahvasti siihen, että omistajuuden värillä on yhä väliä. Ulkomainen omistajuus Suomessa ei ole ongelma. Ongelma on kotimaisen omistajuuden vähäisyys. Siksi kotimaiseen omistajuuteen tulee kannustaa kaikkia suomalaisia kotitalouksista työeläkeyhtiöihin. Yksi helpotus piensijoittajalle olisi pienten osinkojen muuttaminen verovapaiksi.
Välittäminen
Hyvässä yhteiskunnassa kannustavuuden vastapari on välittäminen.
Välittäminen on sitä, että emme ajattele vain itseämme vaan myös sitä, mitä lähimmäisellemme kuuluu.
Välittämisestä nousee nykyaikainen hyvinvointiyhteiskunta.
Kokoomukselle tärkeä periaate on, että välittämistä ei saa ulkoistaa - välittäminen ei ole viranomaistoimintaa.
Yksi hyvinvointiyhteiskunnan harha on, että kaikki elämän huolet ja odottamattomuudet voisi paikata julkisten palvelujen avulla.
Tällainen ajattelu heikentää ihmisten vastuuta itsestään ja läheisistään. Se heikentää yhteisöllisyyttä. Unohtuu myös tärkeä tehtävä, joka on suomalaisilla kansalaisjärjestöillä ja ihmisten omaehtoisella toiminnalla. Tuo työ luo sosiaalista pääomaa ja vahvistaa inhimillistä vastuuntuntoisuutta. Se on myös keino pureutua ongelmiin, mihin viranomaistoiminta ei ylety tai mukaudu.
Tämä on linjavalinnan paikka. Haluammeko nostaa järjestöjen vapaaehtoisroolin julkisen vallan rinnalle entistä vahvemmin vai emme? Kansalaisjärjestöille ei tietenkään kuulu lakisääteisten palvelujen järjestäminen, mutta niillä on tärkeä ennaltaehkäisevä rooli.
Ilman järjestöjä ja yhteisöllisyyttä hyvinvointiyhteiskunta on vain viranomaisyhteiskunta.
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen liittyy toinenkin harha. Joillekin tärkeämmäksi on muodostunut se, kuka palvelun tuottaa, kuin itse palvelu ja sen laatu.
Hyvinvointipalvelujen tuottamisen tulee perustua järkeen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Se tarkoittaa, että palvelun tuottaa se, joka tekee sen parhaalla hinta-laatusuhteella. Korostan sanaa laatu. Laadusta päättävät kunnan viranomaiset ja luottamushenkilöt.
Sallimalla hyvinvointipalvelujen kehittämiseen tulee sama luovuus ja tuottavuus kuin muillakin aloilla. Sosiaali- ja terveyspalveluista voisi kehittyä jopa Suomen vientituote. Ikääntyvä Eurooppa ja Venäjä olisivat erinomaisia vientimarkkinoita korkeatasoisille hyvinvointipalvelukonsepteille.
Minä haluan nähdä Suomen, jossa jokaiselle pystytään takaamaan laadukas koulutus ja terveydenhuolto. Haluan myös nähdä sellaisen Suomen, jossa yksilön oma vastuu elämästään on kunniassa. Tahdon myös sellaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa yhteisöllisyys kukoistaa ja kaikkein heikoimmastakin pidetään huolta.
Modernissa yhteiskunnassa perusasiat ovat edelleen samoja. Yksi näistä on se, että hyvinvointi syntyy vain työstä. Parasta työtä hyvinvointivaltion puolesta on huolehtia siitä, että suomalainen työelämä toimii.
On helppo pyörittää pettävää retoriikkaa hyvinvoinnista. On helppo jakaa rahaa. Todellinen kysymys on: missä ovat vastuunkantajat ja hyvinvoinnin luojat?
Kokoomuksen ydinhuolia on se, kuinka varmistamme, että jaettavaa on vielä huomennakin.
Hyvät kokoomuslaiset, älkää antako kenenkään sanoa teille, että te ette tee työtä hyvinvoinnin puolesta. Älkää antako vasemmiston monopolisoida hyvinvointi-sanaa. Kokoomus on tämän maan todellinen hyvinvointi-puolue.
Sukupolvien välinen tasa-arvo
Aito ja oikea hyvinvointiyhteiskunta perustuu tasa-arvoiselle ihmiskäsitykselle. Sukupuolten, etnisten ryhmien ja vähemmistöjen lisäksi tarvitsemme sukupolvien välistä tasa-arvoa. Meillä ei ole varaa sukupolvien väliselle valtataistelulle. Ihmisyyteen kuuluu eri sukupolvien välinen huolenpito ja vastuunkanto.
Ikääntymiskehityksen seurauksena huoltosuhde kääntyy haastavammaksi. Yhä pienempi joukko työssä olevia maksaa yhä suuremman eläkkeensaajien joukon eläkkeet ja palvelutarpeet.
Sukupolvien välisen yhteyden vaaliminen tarvitsee uudenlaista ajattelua. Nuorten täytyy tunnistaa ikäihmisten ongelmat ja ikäihmisten täytyy tunnistaa tulevaisuuden rakentamisen kannalta tärkeät päätökset. Omaishoitajien työ on mittaamattoman arvokasta läheistensä huolenpidossa. Sitä tulee tukea.
Sivistynyt yhteiskunta ei suvaitse ikäihmisten köyhyyttä. Pahimmassa jamassa ovat kansaneläkkeen varassa elävät yksinäiset vanhukset. Monessa tapauksessa he ovat naisia, jotka ovat kasvattaneet perheen ja tehneet arvokasta työtä kotona. Heidän asiansa on hoidettava kuntoon.
Haluamme uudistaa eläkkeensaajien verotusta siten, että se on kaikilla tulotasoilla sama kuin palkansaajalla. Tällä pystymme kasvattamaan eläkkeensaajien ostovoimaa merkittävästi.
Kokoomus ei anna eläkkeensaajille petettäväksi tarkoitettuja ylimitoitettuja eläkelupauksia, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat työnantajamaksujen räjähdysmäistä nousua ja työttömyyden lisääntymistä. Me eri sukupolvet olemme kaikki samassa veneessä.
Kehitysyhteistyö
Kokoomukselle välittäminen toisista ihmisistä ei lopu maamme rajoille.
Globalisoituvassa maailmassa omien arvojemme ja niiden mukaisen elämäntavan puolustaminen edellyttää aiempaa avarakatseisempaa ja suvaitsevampaa ajattelua. Humaanin vastuu rinnalle uudet uhat ja niiden torjuminen ovat tuoneet kehitysyhteistyölle aivan uuden merkityksen.
Köyhyys on paitsi inhimillinen tragedia, myös eräs terrorismin kasvupohjaa vahvistava tekijä. Köyhyyden vähentämisen on oltava koko kansainvälisen yhteisön asialistan kärjessä.
Demokratia, vapaus ja toimiva markkinatalous ovat tärkeitä kehityksen ja kestävien tulosten edellytyksiä. Niiden vahvistaminen on kokoomuslaisen kehityspolitiikan tavoitteena.
Kehitysavun perille menon ja vaikutuksen varmistamiseksi on aktivoitava ja vahvistettava paikallisten ihmisten kykyä ottaa vastuu resursseista ja niiden käytöstä. Rahoittajan on valvottava niin resurssien käyttöä kuin niillä aikaansaatuja tuloksiakin.
Kokoomuksen tavoitteena on nostaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahat YK:ssa sovitulle tasolle.
Ulkopolitiikka
Hyvät ystävät,
Ulkopolitiikkamme tärkein periaate on maamme turvallisuuden ja vaikutusvallan vahvistaminen kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä.
Kokoomus on tuonut viime vuosina uutta ja avointa keskustelukulttuuria ulkopolitiikkaan. Olemme halunneet keskustella siitä, toteuttaako ulkopolitiikkamme parhaalla tavalla isänmaan etua. Siihen Suomessa ei ole totuttu. Takavuosien kulttuurissa tärkeämpää oli se, mitä on kirjoitettu rivien väliin, kuin mitä riveillä suoraan kerrottiin. Tämä kremlologia vaivaa yhä ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelukulttuuria.
Yhteisymmärrys voidaan saavuttaa vain avoimen keskustelun kautta. Siten me myös pyrimme rakentamaan yhteistyötä yli hallitus-oppositiorajan.
Euroopan Unioni
Heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus on sellainen hetki.
Se tarjoaa Suomelle tilaisuuden vaikuttaa unionin kehitykseen.
Kokoomus tukee Suomen hallitusta puheenjohtajuuden menestyksellisessä hoidossa.
Me toimimme sen puolesta Euroopan suurimmassa puolueryhmittymässä Euroopan kansanpuolueessa yhdessä Angela Merkelin, Jose Manuel Barroson ja Wolfgang Schusselin kaltaisten eurooppalaisten valtionaisten ja -miesten kanssa.
Me emme anna hallitukselle avointa valtakirjaa. Meillä on oma näkemyksemme siitä, miten Euroopan unionia tulisi kehittää, mikä on Suomen etu ja kuinka puheenjohtajamaan tulisi unionia johtaa.
Kokoomus haluaa olla mukana rakentamassa sellaista Euroopan unionia,
joka kykenee toimimaan tehokkaasti ja yhtenäisesti.
joka keskittyy hoitamaan niitä asioita, joissa jäsenmaat pystyvät yhdessä parempaan tulokseen.
ja jossa tehtävillä päätöksillä vahvistetaan jäsenmaiden työllisyyttä, kilpailukykyä ja hyvinvointia.
Euroopan unioni on kokoomuslaisen politiikan selkeä painopistealue. Unionissa yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävät päätökset ovat oman tulevaisuutemme kannalta aivan keskeisiä.
Menestyvä maa tappiollisessa maanosassa ei auta: Suomen on oltava menestyvä maa menestyvässä EU:ssa.
Suurvaltasuhteet
Kokoomuslaisessa ulkopolitiikassa hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään nousevat tärkeimpään rooliin.
Olemme ilmaisseet huoltamme siitä, että suhde ja suhtautuminen Yhdysvaltoihin ei ole tänä päivänä yhtä vahvalla tolalla, kuin se oli aiemmin.
Ehkä ymmärrätte kuitenkin kritiikkini perustan, kun vertaatte Suomen aktiivisuuta ja suhdetta Yhdysvaltoihin edellisen hallituksen aikana. Tai kun yleisesti on tiedossa, että tällä hetkellä aktiivisin pohjoismaalainen poliitikko transatlanttisissa suhteissa on Ruotsin pääministeri Göran Person. Näin ei aiemmin ollut ja nyt on. Jostakinhan tämä kertoo. Ehkä asenteista ja tahdosta? Vaikka virheitä ei olisi tehtykään, suhteiden laatu voi vaihdella. Tässä meillä olisi parantamisen varaa.
Toinen Suomen ulkopolitiikan tärkeimmistä kohteista on Venäjä. Venäjän merkitys Suomelle on muuttunut sen taloudellisen kehityksen myötä. Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani, jonka kehitysnäkymät tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia.
Suomelle Venäjä on tärkeä kumppani sekä kahden välisten suhteiden että EU:n kautta.
EU:n Venäjäpolitiikan vahvistuminen on myös Suomen etu. Tässä Suomen tulee olla myös aloitteellinen. Venäjän suuret tulevaisuuden haasteet ovat demokratian ja ihmisoikeuksien parantaminen, vakauden sekä talouden rakenteiden uudistamisen jatkaminen.
Tulevaisuutta ajatellen pidän tärkeänä, että suomalaisten Venäjä-osaaminen saadaan selkeästi nykyistä paremmalle tasolle. Osaamista on mahdollista kartuttaa mm. opiskelija- ja tutkijavaihdon avulla.
Vaikka talouden rakenteissa ja kulttuureissa onkin eroja, on selvää että globaalissa taloudessa voidaan parhaiten pärjätä korkean osaamisen avulla. Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä sille vahvan energiasektorin T&K-toiminnassa voisi olla kasvava mahdollisuus.
Suomen ulkopolitiikassa ovat tärkeitä myös taloudelliset seikat. Siksi katse on suunnattava nopean taloudellisen kasvun alueisiin erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Turvallisuuspolitiikka
Eräs sotiemme veteraani sanoi minulle eräässä tilaisuudessa: ?Jyrki, tee kaikki mitä ikinä osaat, että Suomi olisi turvassa ja ettemme olisi missään olosuhteessa yksin ja että voisimme välttää sodan?. Lupasin hänelle tehdä parhaani.
Meille tavoite, isänmaan turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa, on tärkeintä. Historiamme on opettanut, että pienen ei ole hyvä olla yksin.
Tärkeämpää, kuin kuulla jokaisen puolueen vaalikaudeksi lukittu Nato-kanta, on keskustella avoimesti ja tosiasioiden pohjalta jäsenyytemme vaikutuksista. Valheellisista väittämistä ja kysymysten väistämisestä olisi siirryttävä vastausten antamiseen. Minä haluan kuulla muiden puolueiden vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Miksi Nato jäsenyys vahingoittaisi kaikista Euroopan maista vain Suomea? Millä tavalla Suomi poikkeaa mm. Tanskasta ja Norjasta tai muista Euroopan maista, joissa yli puoluerajojen kaikki pitävät tärkeänä kuulua samaan turvallisuusyhteisöön?
Mitkä ovat ne olosuhteet, joissa Suomi käyttäisi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjatun Nato-option ja hakeutuisi Naton jäseneksi? Minkä pitäisi muuttua Suomessa, Natossa tai ympäristössämme?
Isänmaan turvallisuuteen liittyvät kysymykset vaativat vastauksia, joissa arvioidaan eri vaihtoehtoja faktojen pohjalta.
Meitä on aina silloin tällöin moitittu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa liiallisesta avoimuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Mutta koskaan meitä ei ole syytetty isänmaallisuuden puutteesta!
Kokoomuksen arvopohja kestää
Hyvät ystävät,
Tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvovalintoja, näkemyksellisyyttä, uskoa ja johtajuutta.
Kokoomuksen arvopohja on kestänyt maailman muutoksen muuttumattomana. Vasemmisto on sen sijaan tullut muutamassa vuosikymmenessä pankkien sosialisoijista markkinatalouden kannattajiksi, Keskusta on yrittänyt muuntua maalaisliitosta city-liberaaleiksi. Meidän ei ole tarvinnut, eikä tarvitse, mennä vasemmalle tai oikealle. Me voimme keskittyä menemään eteenpäin.
Tavoitteita ja muuttamista meillä riittää. Me ymmärrämme, ettei maailma ole koskaan valmis. On elettävä ajassa ja katsottava kauas eteenpäin tulevaisuuteen. Kokoomuksen arvot ja periaatteet pysyvät. Ratkaisut ja valinnat tehdään niiden pohjalta matkan kuluessa.
Vaalit ovat välietappeja tuolla matkalla. Seuraava askel otetaan ensi maaliskuussa. Siinä työssä tarvitaan ponnisteluja meiltä jokaiselta.
Rohkeus laittaa itsensä likoon unelmiensa puolesta antaa toivoa muutoksesta. Kun me Jokisen Kallen kanssa seisoimme viime talvena pakkasessa jakamassa presidenttiehdokkaamme esitteitä, miksi me sen teimme?
Teimme sen paremman tulevaisuuden vuoksi. Yksittäisiä vaalituloksia tärkeämpää on sanoma siitä, millaista maailmaa rakennamme viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän.
Rakennamme tätä maailmaa lapsillemme. Voimme olla vain kiitollisia, miten meille on puoluejohdollekin lapsia ja tulevaisuuden toivoa viimeisen puolen vuoden aikana siunaantunut.
Haluamme tehdä sellaista työtä, että kun Miro Sarkomaa, Risto Kallström, Aino Risikko ja meidän Saara joskus vuosien päästä katsovat takaisin tähän päivään, niin he voivat olla tyytyväisiä siihen työhön mitä heidän vanhempansa ovat tehneet.
Toivon sydämestäni, että he voivat sanoa meidän muuttaneen maailmaa parempaan suuntaan.
Se on tärkein tavoitteeni.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.