Kotimainen elokuvatuotanto ei ole vielä tehnyt ainuttakaan takaa-ajoleffaa. Esimerkkinä nuo lukuisat amerikkalaiset 70-luvulla valmistuneet elokuvat: Keikkakuski, Puhallettu 60 sekunnissa,
Hurja Larry...
Kyllä varmasti sellaiset tekeminen onnistuisi, sillä budjetiltaan sellainen ei tulisi kovinkaan kalliiksi. Pitäisi vaan saada taitavia rattimiehiä. Tähän asti kaikki kotimaiset takaa-ajo kohtaukset ovat olleet lähinnä säälittäviä. Autoilla vauhtia max 80km/h.
Hurja Larry...
Kyllä varmasti sellaiset tekeminen onnistuisi, sillä budjetiltaan sellainen ei tulisi kovinkaan kalliiksi. Pitäisi vaan saada taitavia rattimiehiä. Tähän asti kaikki kotimaiset takaa-ajo kohtaukset ovat olleet lähinnä säälittäviä. Autoilla vauhtia max 80km/h.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Enkä kyllä tiedä onko se välttämättä niin tarpeellistakaan. Amerikkalaisten takaa-ajoelokuvien pohja on westerneissä ja niiden kantava teema on ainakin 1970-luvulla ollut tuo amerikkalainen vapauden ihanne.
Kaahauselokuvien sankarina (esim. Vanishing point) oli usein vapaa mies jota yhteiskunta yrittää säännöillään kahlita. Meillä ei ole tuonkaltaista tarinaperinnettä. Meillä on lähinnä samaa "kapinamieltä" ajanut tukkilaiselokuvat ja nuo Selin/Mäkelä-häjyilyt. Ja tarvitseeko nuo wanna-be-räikköset loppujen lopuksi enää lisäinspiraatiota?
Heitin kyllä kerran tänne vitsin uudesta Hurjapäät-elokuvasta nimeltä Valkeakoski Cruising.
Se voisi kertoa ammattikoulun autoasentajalinjan tuning-jengistä, joka kilpailisi verisesti Pirkanmaan teiden ja katujen herruudesta metsäoppilaitoksen vastaavan possen kanssa... Ja LP:n yrityksestä saada jengit kuriin.
Nyt kyllä meikäläisen talonpoikaisjärki yskähti pahasti.
Jaa että kaahailuleffan tekeminenkö halpaa? Selvitään vaan taitavilla rattimiehillä?
Ne hyvät ajajathan nimenomaan maksaa! Ammattitaidosta pitää aina pulittaa.
Siksi toisekseen, kaahailuleffojen perinteeseen kuuluu että peltiä lyttääntyy. Jos ammattiotteella tehdyn kaahailuelokuvan tarinassa on yksi auto, niin voi olla satalasissa varma että itse tuotannossa tarvitaan pari-kolme samanlaista esittämään sitä yhtä. Esim. Ritari Ässän Pontiaceja oli kuulemma 5 tai 6 (okei, se oli TV-sarja, mutta ymmärrätte varmaan pointtini).
Viimeksi kun olen suomi-leffassa nähnyt että auto kolaroidaan ja kunnolla, se oli ekan Vareksen poliisiautovoltti. Ja se olikin sitten leffansa ainoa autostuntti, vaikka tuottajana oli itse Selin.
Tuntuu vähän kyllä siltä että niin hauska kuin kaahailuleffa onkin lajityyppinä, niin "Puhallettu 60 sekunnissa" -tyylinen käsikirjoitus ei varmasti saa Elokuvasäätiöltä tukea - ellei sitten tekijöillä ole muutakin sanottavaa kuin "nokka ruttuun ja aivot narikkaan".
paskavilmissä agentti 000 ja kuoleman kurvit romutettiin muutama romiksesta haalittu paskaläjä.
Joo, eli tarinahan voisi olla ihan samankaltainen, kliseinen kuin esim. Hurja Larryssä. Eli kaverukset ryöstää pankin tai kaupan ja lähtevät karkuun. Niinku basic roadmovie. Tärkeintä tottakai koko hommassa olisi tunnelmallisuus, henkilöhahmot ja kaahailukohtaukset välillä lisämausteena. En ymmärrä miksi näyttelijöiden täytyy aina olla nimekkäitä, itse elokuvantekijänä ottaisin täysin tuntemattomia nimiä. Jos leffa perustuisi vaikka vuoteen 1985, autot voisi olla jotain Opel Mantoja, Ford Taunuksia... Kytille Saabbeja.
Joskus leffoja tehdään niin että hirveesti kyllä rahaa palaa mutta silti leffa on täysi paska. Toisinaan taas niin että rahaa on puuttunut hirveästi mutta itse lopputulos on sitäkin parempi. Esimerkki Easy Rider. Mielikuvitusta pitää olla ja kaikessa mahdollisessa pitää säästää. Ja mitä tulee ammattikuskeihin, no, niitä on joka kylällä :) Oikeasti.. On niitä jotka osaa ajaa. Tunnen itsekin.
Kotimainen sarja, mikäs se oli, autovaras. Ehkä parhaita kotimaisia sarjoja mitä on tehty. Siinä yksi esimerkki.
Suomen käsikirjoittajat kun eivät kovin paljoa autoista ymmärrä...siinä se pointti on!
Jos suomalainen kirjoittaja kirjoittaisi ko. kohtauksen ja suomalainen ohjaaja sen ohjaisi siitä tulisi lähinnä surkuhupaisa. Karvanoppa escortti jahtaisi mätää Corollaa Lahden kaduilla puolen minuutin ajan.
Jo pelkästää takaa-ajokohtauksen leikkauksen pitäisi olla silkkaa taidetta. Ensin eri kuvissa ja lopulta samoissa kuvissa. Skarpin siirrot, telen käyttö, äänileikkaus, kraana jne.
Kun kirjoitttaa autoista niin ne olisi syytä myös tuntea!!!! Harva suomalainen kirjoittaja edes tietää miltä oikeasti kuulostaa "Bullitin" R/T Charger tai 390 GT Shelby. Kuka suomalainen käsikirjoittaja tietää miten kiihtyy 308 GTB Ferrari dry sup koneella je etenkin kaasariversiona? Tai miltä se kuulostaa? Kuka suomalainen käsikirjoittaja tietää missä Corvetten vuosimallissa on ollut optiona saasteeton 427 tai peräti 454??? Tai miltä kuulostaa Camaro isommalla nokka-akselilla ja peltisarjoilla??? Kuka suomalainen käsikirjoittaja tietää miltä kuulostaa Ferrarin vaidekepin siirtäminen?
En tarkoita, että aina pitäisi kaikki tuo olla koettu, mutta jos haluaa tehdä jotain kunnollista, on syytä olla "vahva perstuntuma" siitä mistä kirjoittaa.
308 dry sump tietenkin....
Eli tarkoitat että moottorin äänet yms. pitäisi olla tarkalleen oikeat? Eihän ne ole kohdallaan jenkkileffoissakaan. Päinvastoin. Bullittista ja Vanishing Pointista on oikein tehty nettisivut minne on koottu niiden autokohtauksista kaikki virheet. Luinpa myös jostain sellaista että Vanishing Pointiin käytettiin johonkin kohtaan Bullittin Mustangin moottorin ääniä. Liekö paremmat äänet Fordin koneessa kun Dodgen..
No joka tapauksessa eihän noilla yksityiskohdilla niin väliä. Mutta jos itse ajattelen, niin mulla on käsitys että "valokuvauskoulusta" (mikä se on?)
valmistuu paljon työttömiä osaajia? Varmaan moni niistä osaisikin ihan hyvin kuvata kameralla. Jostain vuokrataan vanha kalusto jostain 70-luvulta (ihan sama, kuhan toimii) autot.. niiden ei tarviis olla edes katsastettuja koska niillä ajetaan vaan leffassa... eli halvalla sais kaiken maailman sierroja sun muita.. Kohtaukset kuvattas salaa yleisillä teillä (ei mitään lupia olla ennenkään kyselty, tutustukaa huviksenne asioihin)
kameramiehiä olisi puissa, tehtäs lankuista tien yli meneviä telineitä joiden päältä, köytettäs auton katolle nahkaremmeillä kameran kanssa, kamera kiinni puskuriin, auton sisältä... Onnistus se tottakai. Nää "oikeat ammattilaiset" kun vaan on sellasia nynnyjä että ne ei uskalla lähtee tollaseen. Jenkeissäkin (esim. Gone in 60 Seconds (1974) ) tehtiin minibudjetilla ja oli ns. independent -rahotussysteemi. Kuskit.. kavereita, näyttelijät.. näyttelijäkoulusta työttömiä... Mä oikeasti uskon että moni työtön suostus varmaan ilmaseksikin tollaseen hankkeeseen, sovittas että kaikki rahat mitä tolla tienattas jaetaan tasan. Ei suomessa tollanen hulluidea muuten onnistus. Ei kaikessa tarvii rahan haista, ei ainakaan tällasessa. Tää tarvii enemmän hullun asennetta.
kyllä sun pitäis ammattilaisena tietää, että tarina on se mikä on tärkeää. kirjottaja tekee perkeleen hyvän stoorin ja se riittää. se o iha sama lukeeko kässärissä auto vai "Bullitin" R/T Charger. eikä silläkään oo mitään merkitystä miltä se kuulostaa.
"En tarkoita, että aina pitäisi kaikki tuo olla koettu, mutta jos haluaa tehdä jotain kunnollista, on syytä olla "vahva perstuntuma" siitä mistä kirjoittaa."
tuossa on jo ihan pointtia, mutta väitän, että harvalla jenkki-kirjottajallakaan on omakohtaista kokemusta takaa-ajoista. en tiedä, luulen vain.
jos kirjoittaa autoista on toki hyvä niistä tietää. muuten ei pääse esim. V8'aan duuniin. jos taas kirjoittaa leffaa, ei yksityiskohdilla ole niin väliä. tarinankerronnalla on (kai kaahausleffassa tarina saa olla?).
Mika Kaurismäen Arvottomat on ainakin aivan kohtalainen takaa-ajoleffa, vaikkei autoja romutetakaan.
Kari Hotakaisen "Klassikko", Väänäsen ohjaama, on myös autoelokuva!