Miten olette kuljettaneet insuliinit ulkomaanmatkoilla? Onnistuuko käsimatkatavaroissa?
diabetes ja matkustelu
ptl
5869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pyydä lääkäriltäsi englanninkielinen todistus siitä, että sinun pitää kuljettaa inskoja ja muita diabeteksen hoitoon liittyviä kamoja mukanasi ja ehdottomasti käsimatkatavaroissa. Syynä esim. se, että vaikka inskat eivät ruumassa jäätyisikään (joka toki sekin on mahdollista), niin matkalaukku voi kadota...
Selvitä myös turvatarkastusmuodollisuudet. Yleensä nykyään on viisasta pakata kaikki nestemäiset lääkeaineet toiseen läpinäkyvään pussiin, joka sitten laitetaan siihen takkikaukaloon kuten se toinenkin muut "nesteet" sisältävä pussukka turvatarkastuksessa. Niiden ei siis tarvi olla siinä yleisesti mainitussa litran vetoisessa pussissa.
Tuo englanninkielinen todistus lääkärisi nimikirjoituksineen ja virallisine leimoineen on sulle "lupalappu" kuljettaa inskat koneessa ja muutenkin ihan hyvä todiste ulkomailla. Se lisäksi tietenkin kannattaa suomenkieliset reseptitkin (tai ainakin kopiot niistä) varalta ottaa mukaan.
Ja mitään ongelmia ei inskojen kuljetuksesta ole koskaan ainakaan omalle kohdalleni tullut. Mitään ei niistä ole koskaan edes sanottu. Muutkin hoitovälineet ovat menneet ok, mitä nyt joskus olen jäänyt inskakynästä turvatarkastuksessa "kiinni" (metalinen männän varsi), mutta siitäkin on aina selvitty kynä näyttämällä.
Ihan käsitavaroissa menee. En ole edes laittanut insuliinejä siihen muovipussiin jossa hammastahnat yms. Resepteistä olen pitänyt kopiot mukana. Kukaan ei koskaan ole kysellyt. Tämä siis muutaman kymmenen reissun kokemuksella.
Turvatarkastuksen henkilökunta näköjään tunnistaa nuo vermeet sen verran hyvin etteivät kysele (riippuu varmaan mihin matkustaa, ehkä jossain "vinku-intiassa" voivat ihmetellä), mutta täällä Euroopassa ei millään kentällä ole sen todistuksenkaan perään kyselty.
Juu, siis eikös sitä sananlaskukin sano, että ei vara venettä kadda.
Eli se todistus mukaan vaan... Eipä se paljoa paina eikä sitten tarvi miettiä miten todistelisi, kun/jos tarve tulee. Nimittäin kerta se on ensimmäinenkin...
Ja tosiaan inskojen perään ei ole kyselty, mutta inskakynä on joskus pitänyt kaivaa esille, niin Euroopassa kuin muuallakin (kun sattuu olemaan metalinen männänvarsi). Helpottaa kaivamista, kun on valmiina siinä muovipussukassa eikä tarvi alkaa lentolaukkua availemaan turvatarkastajien kanssa...
Hyviä insuliininkuljetusohjeita tuossa jo tulikin, mutta neuvoisin lisäksi, että kannattaa pyrkiä matkustamaan vain sellaisiin maihin, joista lääkitystäsi vastaavia insuliineja on hätätilanteessa saatavissa. Aina voi nimittäin tapahtua yllätyksiä.
Itse koin viime kesänä kauhunhetkiä Turkissa. Hellelukemat olivat 40 asteen luokkaa, ja niissä lämpötiloissa käyttöönotetut insuliinikynät menettivät tehonsa parissa päivässä, joten varastot hupenivat nopeammin kuin olin varautunut. Oloa eivät ainakaan rauhoittaneet toistuvat sähkökatkokset, jolloin insuliinia kylmänä pitävä jääkaappi meni pois päältä.
Siis inskat käsimatkatavaroihin, reseptit mukaan ja varmistus, että kohdemaastakin on insuliinia saatavissa!