Millaiset ovat mahdollisuudet, jos Kelalta tulee hylkäyspäätös ensimmäiseen psykoterapiahakemukseen? Terapiaa oli siis haettu ahdistuksen ja paniikkihäiriön hoitoa varten, hoitomuotona terapian ohessa myös lääkehoito. Psykiatrin lausunto asiallinen, OK, ja sekä psykiatrin että Kelan virkailijan mielestä piti olla suuri todennäköisyys saada myönteinen päätös psykoterapiaan. Kuitenkin tuli hylkypäätös, jonka perustelut käsittämättömät.
Onko kenelläkään kokemuksia, kannattaako laittaa Kelaan sisään uusi hakemus, johon psykiatri kirjoittaa entistä painavampaa tekstiä? Kuinka monta kertaa olette joutuneet anomaan tukea myönteisen päätöksen saamista varten?
Onko kenelläkään kokemuksia, kannattaako laittaa Kelaan sisään uusi hakemus, johon psykiatri kirjoittaa entistä painavampaa tekstiä? Kuinka monta kertaa olette joutuneet anomaan tukea myönteisen päätöksen saamista varten?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oli vahvat perustelut. Vaikea, psykoottistasoinen masennus paniikkihäiriö. Lisäksi olin pienen lapsen yksinhuoltaja ja minulla oli vakituinen työpaikka.
Ehkä sinun kannattaa laittaa uusi hakemus, mikäli tilanteesi jotenkin olennaisesti muuttuu.
Tuommoinen käytös!!!! Jos ihmisellä on herran jestas ahdistus -ja paniikkihäiriö, niin kai siihen nyt herran jumala pitää apua saada!!! :o Itselläni on paniikki -ja ahdistushäiriö, mutten hakenut terapiaa kelan kautta vaan vanhemmat soitti psykiatriselle polille. Olin vähän aikaa jonossa, kunnes pääsin vuorollani sisään! Mutta todella törkeää tuo, sanon minä!! Tosta vois nostaa vaikka syyteen hemmetti soikoon!! Sori tää raivoominen, mut mä tiedän mitä helvettiä tää on (varsinkin jos ei saa apua!!) Kauheesti nyt stemppiä ja jos tulee uus hylkypäätös niin mä tuun ja kuristan ne Kelan ämmät omilla käsilläni!!
KELA on todella törkeä laitos. Kaadetaan koko pulju ja rakennetaan uusi.
Itsellänikin on vakituinen työpaikka, joten jos Kela haluaisi, että pystyn vakituisen työpaikkani myös säilyttämään, käsittääkseni olisi mielekästä, että Kela myönteisellä terapiapäätöksellä edesauttaisi pysymistäni työelämässä. Rupesin vain itse hoitavan tiimin kanssa pohtimaan, onko sillä merkitystä, jos on akateemisessa ammatissa ja oletettu tulotaso korkeampi kuin näillä henkilöillä, jotka näitä terapiaratkaisuja toimistoissa tekevät. Onko ajatuksena, että akateemisessa ammatissa olevat maksakoot omasta pussistaan?
Lisäksi pitäisin itse melko pitkänä sairauslomana, jos on samana kalenterivuonna yhteensä yli kaksi kuukautta sairauslomalla, mutta ilmeisesti Kansaneläkelaitoksen mittareilla kyse on vähäisestä sairauslomasta. En ymmärrä!!! Luovuttanut en kyllä ole minäkään.
vaatii 3kk. psykiatrin määräämän sairausloman ennen kuin kuntouttaa.
Hei, koita kestää!! Olen muuten miettinyt just toiselta kantilta omalla kohdallani. Kun mulla ei ole koulutusta, eikä työtä, niin on käynyt mielessä sellainenkin ajatus, että joku voisi pitää mun hoitamista vähemmän tarpeellisena, koska musta ei ole välttämättä merkittävää hyötyä yhteiskunnalle..? :-/. En tiedä voisko kukaan ajatella noin, se on vaan käynyt mielessäni silloin kun avun saanti on ollut vaikeaa. Pitäis kai jonkun fiksun ihmisen kuitenkin siellä kelallakin tajuta, että kaikki ihmiset ne kannattaa hoitaa kuntoon... En tiedä ajatellaanko yleisesti, että korkeammin koulutetut löytävät paremmin selviytymiskeinonsa ihan omin avuin..
Hanki nyt kuitenkin itsellesi apua, saitpa siihen kelan tukea tai et.
Minäkin olen akateemisesti koulutettu ja sen mukaisessa ammatissa. En ole ollut lainkaan sairaslomalla masennuksen takia, sinnittelin töissä vaan. Terapiassa kävin aina työajan jälkeen tai ruokatunnilla.
Sain siis Kelan maksamaa terapiaa kolme vuotta.
Kun Kela tekee ratkaisujaan, ei päällimmäisenä kriteerinä ole yksilön vaan yhteiskunnan etu. Sinun tulee siis olla alle 40-vuotias (paljon työvuosia jäljellä), vakituisessa työssä (maksat reilusti veroa) ja perheellinen (ettei lapset jää yhteiskunnan eläteiksi). Tai sitten hyvin nuori, potentiaalinen tuleva veronmaksaja.
Kun nämä kriteerit täyttyvät, on vasta jonkinlainen mahdollisuus saada Kelan tukemaa terapiaa.