Kyllä me Kaijan kanssa muistamme ajat, jolloin Iiro Viinanen kiusasi Suomen kansaa Häntä sitten palkittiinkin pääjohtajan pallilla vakuutusyhitössä, kun oli puolustanut useita vuosia maan hallituksessa pääoman etuja.
Pääoma olikin kuoleman kuorissa. Oli ottanut kauheet ulkomaiset velat ja olisi selvinnyt niistä ellei Iiro Viinasta olisi ollut lahjoittamassa veronmaksajien piikkiin. Valtion velkaa kasvatettiin pilviin ja Suomi jo menetti luottokelpoisuuttaan.
Hetkessä pantiin työttömiksi 700 000 ihmistä. Ihmisiltä meni asunnot ja tulevaisuus.
Syytettiin sosialidemokraatteja. 1980-luvulla oli tehtävä ratkaisuja, jotka olivat välttämättömiä Suomen tulevaisuudelle. Yksi niistä talouden vapauttaminen. Pääoma joutui hurmokseen ja paluuta ei suljettuun talouteen ollut, joten valuuttaa virtasi. Vakuutusyhtiöt ja Pankit toivat ja tarjosivat halpoja lainoja.
Talous velkaantui ja sitten ei tarvittukaan kuin parit devalvaatiot ja siinä oltiin puhtaan kaulan kanssa. Velat kasvoivat kaksinkertaiseksi ja ulosottomies poikkesi usein.
Viinan kiusaa siis Kokoomusta ja viimeisen päälle. Kertoo se totuuden, joka Kokoomuksella oli ja varmasti on edelleenki. Valtiovalta pois tupopöydistä. Hän ei hyväksy kolmikantaista järjestelmäämme. joka kuitenkin pelasti Suomen.
Vastuullista markkinataloutta harrasti sosialidemokraatit paljon ennen Kokoomuksen muutama kuukausi sitten lanseeraamaa termiä. Kokoomus kylmän rauhallisesti otti yhden ammattiryhmän, sattumalta kokoomusjohtoisen, pelinappulakseen. Kertoi, että nyt tehdään tasa-arvotupo. Kaikki saavat 20 prossaa korotusta.
Iiro Viinanen paljasti siis Kokoomuksen todelliset kasvot.
Pääoma olikin kuoleman kuorissa. Oli ottanut kauheet ulkomaiset velat ja olisi selvinnyt niistä ellei Iiro Viinasta olisi ollut lahjoittamassa veronmaksajien piikkiin. Valtion velkaa kasvatettiin pilviin ja Suomi jo menetti luottokelpoisuuttaan.
Hetkessä pantiin työttömiksi 700 000 ihmistä. Ihmisiltä meni asunnot ja tulevaisuus.
Syytettiin sosialidemokraatteja. 1980-luvulla oli tehtävä ratkaisuja, jotka olivat välttämättömiä Suomen tulevaisuudelle. Yksi niistä talouden vapauttaminen. Pääoma joutui hurmokseen ja paluuta ei suljettuun talouteen ollut, joten valuuttaa virtasi. Vakuutusyhtiöt ja Pankit toivat ja tarjosivat halpoja lainoja.
Talous velkaantui ja sitten ei tarvittukaan kuin parit devalvaatiot ja siinä oltiin puhtaan kaulan kanssa. Velat kasvoivat kaksinkertaiseksi ja ulosottomies poikkesi usein.
Viinan kiusaa siis Kokoomusta ja viimeisen päälle. Kertoo se totuuden, joka Kokoomuksella oli ja varmasti on edelleenki. Valtiovalta pois tupopöydistä. Hän ei hyväksy kolmikantaista järjestelmäämme. joka kuitenkin pelasti Suomen.
Vastuullista markkinataloutta harrasti sosialidemokraatit paljon ennen Kokoomuksen muutama kuukausi sitten lanseeraamaa termiä. Kokoomus kylmän rauhallisesti otti yhden ammattiryhmän, sattumalta kokoomusjohtoisen, pelinappulakseen. Kertoi, että nyt tehdään tasa-arvotupo. Kaikki saavat 20 prossaa korotusta.
Iiro Viinanen paljasti siis Kokoomuksen todelliset kasvot.
Vastaukset 11
Vanhimmat
> Häntä sitten palkittiinkin pääjohtajan pallilla vakuutusyhitössä, kun oli puolustanut useita vuosia maan hallituksessa pääoman etuja.
Iiron nimittäminen yksityisen yhtiön johtoonhan oli tietysti poliittinen palkintovirka. Vai olisikohan kyse ollut siitä, että yrityksen omistajat arvostivat Iiron näkemyksiä ja palkkasivat tämän sen vuoksi?
> Pääoma olikin kuoleman kuorissa. Oli ottanut kauheet ulkomaiset velat ja olisi selvinnyt niistä ellei Iiro Viinasta olisi ollut lahjoittamassa veronmaksajien piikkiin. Valtion velkaa kasvatettiin pilviin ja Suomi jo menetti luottokelpoisuuttaan.
Heikki ja Kaija viitannevat tässä mm. pankkitukiin ja sekoittavat sen Suomen muuhun velkaantumiseen. Pankkituki oli itseasiassa LAINAA jota annettiin pankeille niiden konkurssin estämiseksi. Kaikki edelleenkin pystyssä olevat pankit ovat maksaneet pankkitukensa viimeistä penniä myöten takaisin, rahat jäivät saamatta ainoastaan niiltä pankeilta, joiden elinkelpoisuutta ei pystytty turvaamaan. Tosiasia on se, että Suomen nykyinen ulkomaanvelka on suurelta osin syömävelkaa, joilla on rahoitettu yhteiskunnan normaalia toimintaa. Valtion velan muodostuminen ei ollut porvareiden syytä, vaan seuraus siitä, ettei esimerkiksi terveydenhuoltoa ja koulutusta haluttu ajaa alas työttömyyden kasvaessa.
> Hetkessä pantiin työttömiksi 700 000 ihmistä.
Niin, Kokoomusko sen teki, vai pikemminkin Neuvostoliiton romahdus, yritysten vastuuton valuuttalainojen ottaminen jne.?
> Vakuutusyhtiöt ja Pankit toivat ja tarjosivat halpoja lainoja. Talous velkaantui ja sitten ei tarvittukaan kuin parit devalvaatiot ja siinä oltiin puhtaan kaulan kanssa. Velat kasvoivat kaksinkertaiseksi ja ulosottomies poikkesi usein.
Kokoomuslainen realiteetti on se, ettei ilmaisia lounaita ole olemassakaan. Jos valuuttalainan korko on alhaisempi kuin markkalainan, siitä voi tyhmempikin päätellä, että siihen saattaa liittyä suurempi riski. Tämän voisi myös päätellä kansantaloustieteen oppikirjaa lukemalla, alkajaisiksi vaikka sivulta 1.
kuten kerroit, että jäi saatavia pankeilta, jotka eivät selvinneet. Toisaalta vaikka mukaan otetaan nekin, jotka selvisivät valtion tuella ja maksoivat sitten takaisin, aiheuttivat ne kuitenkin lumipallovyörön, jonka häntä päässä oli veronmaksajat.
Kaikki vakuutusjohtjat tai pankkijohtajat ovat pääsääntöisesti kokoomuslaisia. Heillä oli suuri vatuu miten rahaa jaettiin. He eivät vastuutaan tiedostaneet vaan saalistivat. Menettäjiä sitten olivat ne jotka käyttivät heidän palveluitaan.
olleet Kokoomuslaisia... Demari-dementia iskee taas...
STS-pankin johtajana oli Ulf Sundqvist... ja miten hän kanstoi vastuun STS pankin tappioista ja omista toimistaan kun pakotti työntekijänsä myöntämään jättisuuria luottoja hänen ja veljensä yritykselle...
Ja kuinka hyvin tuo Sosiaalidemokraatti kantoi vastuunsa velastaan...
Moni muistaa vaikka Demarit eivä halua muistaa.
Pääministeri järjesti, että entinen demarijohtaja sai kymmenien miljoonien velat anteeksi... tahallaan aiheutetut vahingot jäi veronmaksajien maksettavaksi...
Piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan
piikki huomaa ex.pankinjohtajien olleen muista leireistä kuin kommunistien.
Reaalivakuudet,80-90 lukujen vaihtuessa useille pankinjohtajille riitti esim.rakennushommissa perustuksiksi neljän ämpärillisen läjät betonia!!eikä tämä ole satua.
Kyllä me tiedämme, että STS-pankkikin joutui mukaan casinopeliin. Se oli pakko, koska kyse oli kuitenkin pankkien välisestä kisasta ja kovasta sellaisesta. Ellei niin olisi tapahtunut tien pää olisi tullut huomattavasti nopeammin.
Ei ole kuitenkaan mitään puolustettavaa STSpankin johdon menettelyssä.
Tuskinpa niitä lainoja ihan siinä porvarihallituksen alkupäivinä nostettiin. Rahamarkkinat oli vapautettu 80-luvulla.
Osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html löytyy mielenkiintoinen kooste mm. rahamarkkinoiden vapauttamisesta. Sen mukaan "Rahamarkkinoiden liberalisointi eli vapauttaminen säätelystä 1980-luvun aikana oli se ratkaiseva tekijä, joka loi edellytykset talouden ylikuumenemiselle, pankkien välisen kilpailutilanteen muuttumiselle, velkakuplan synnylle ja niitä seuranneelle romahdukselle. Deregulaatio toteutettiin pienin askelin, teknisinä ratkaisuina. Purkuprosessi kesti peräti yksitoista vuotta, jos ensimmäisenä liberalisointitoimena pidetään ns. harmaan rahat markkinat synnyttänyttä terminoinnin purkua vuonna 1980. Ratkaiseva askel otettiin vuonna 1986, kun yrityksille sallittiin pitkät ulkomaiset luotot ja pankkien lainanannon keskikorkosäätely lopetettiin. Suorat sijoitukset ulkomaille tulivat mahdollisiksi vuonna 1988, samoin valuuttaluotot kunnille ja kuntien yhtiöille. Kotitaloudet saattoivat nostaa valuuttaluottoja vuodesta 1991 lähtien."
Edelläolevan perusteella merkittävin romahdukseen johtava tekijä oli pitkien valuuttaluottojen salliminen yrityksille, joka siis tehtiin vuonna 1986. Tuolloin hallituksessa istuivat mm. pääministeri Kalevi Sorsa (SDP), ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen (Kesk), oikeusministeri Christoffer Taxell (RKP), sisäasianministeri Kaisa Raatikainen (SDP), valtiovarainministeri Esko Ollila (Kesk), kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom (SDP) ja ulkomaankauppaministeri Jermu Laine (SDP). Muitakin ministereitä tietysti oli, mutta valuuttamarkkinoiden vapauttaminen ja sen vaikutukset liipannevat etupäässä edellämainittujen ministeiden tontteja.
80-luvun lopulla istui vielä Holkerin sinipunahallitus. Pahin oli kuitenkin jo tehty, ja valuuttamarkkinoiden hallitsematon yhtäkkinen vapauttaminen johtikin sitten 90-luvun alun lamaan yhdessä Neuvostoliiton kaupan romahduksen kanssa.
Sitä on tietysti niin helppo syyttää porvarihallitusta lamasta. Valuuttamarkkinoiden vapauttaminen oli kyllä ihan perinteisen punamultahallituksen tekosia, jossa ei Kokoomuksella paljon liene ollut osaa tai arpaa.
Juu. Useat pankinjohtajat ovat olleet pääsääntöisesti kokoomuslaisia, ohessa jo mainittuja STS-pankin johtohenkilöitä ja muutamia muita luonnollisesti lukuunottamatta. Sosialidemokraattiseen ajatusmaailmaan saattaa luonnistua sen vaatiminen, että yhteiskunnassa jonkun pitäisi suojella yrityksiä ja yksityisiä kansalaisia typerien tekojen tekemiseltä. Valuuttaluotto oli uusi tuote, ja tottakai pankit tarjosivat sellaista, mille oli kysyntää. Jos joku pankki ei olisi valuuttaluottoja ryhtynyt tarjoamaan, kilpailijat olisivat kyllä huolehtineet asiasta. Vastuu typeristä lainanottopäätöksistä on valitettavasti lainanottajalla itsellään. Tämäkään asia ei tuntunut punamultahallitusta vuonna 1986 häiritsevän, kun ratkaisevia päätöksiä rahamarkkinoiden vapauttamisessa tehtiin.
että lopullinen syyllinen on kuitenkin oli vakuutuslaitokset ja pankit, jotka eivät tajunneet vastuutaan. Vapaudessa on aina oltava vastuuntietoisuus. Vastuullista markkinataloutta, niihän Kokoomus tänään väittää.
Ne ratkaisut jotka tehtiin 1986 olivat pakko tehdä, muuten olisimme olleet suljetussa taloudessa, devalvaatioineen ja kilpajuoksussa, joka sekin olisi johtanut meidät kaaokseen Neuvostoliiton hajotessa.
Tarkastelet siis asiaa vain yhden väristen silmälasien kautta tai jos ei ole niitä, et ehkä huomaa.
Kyllä. Silmilläni on tietysti jotkin muut kuin punaiset silmälasit, jonka asian voit tietysti päätellä nimimerkistänikin.
Poliittiseen ideologiaan väristä riippumatta liittyy aina jonkinlainen käsitys siitä, kuinka paljon yhteiskunnan pitää suojella yksittäistä kansalaista "pahalta maailmalta". Hieman yleistäen voi todeta, että yleensä vasemmisto kannattaa suurempaa "suojelua" kuin oikeisto, ja että suurempaa "suojelua" kannatetaan yli puoluerajojen sellaisissa asioissa, jotka ovat jollain tavalla pakollisia.
Valuuttalainat eivät ole olleet pakollisia kenellekään. Suljetun pankkitalouden purkaminen toi ne ensin yrityksille (eli yksittäisen kansalaisen suojelu jatkui vielä) ja vasta myöhemmin yksityisille. Päätöksen valuuttalainojen vapauttamisesta teki vuonna 1986 kuitenkin mainitsemani Sorsan punamultahallitus.
Mainitsemani web-linkki http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html kiteyttää toisessa kohdassa poliitikkojen ymmärryksen tehdyistä muutoksista seuraavasti.
---
"Näistä pienistä puroista kuitenkin muodostui iso virta, toimenpidekokonaisuus, joka syvällisellä ja peruuttamattomalla tavalla mullisti rahoitusmarkkinoiden toiminnan. Merkittävimmät uudistuksista olivat vapaiden pääomaliikkeiden toteuttaminen ja kotimaisen pankkilainauksen vapauttaminen säätelystä. Kehitys johti siihen, että rahaa saatiin viedä, tuoda ja lainata vapaasti. (Kiander 2001, 11-12.) Järjestelmä muuttui dramaattisesti, mutta missään vaiheessa avointa poliittista keskustelua muutoksesta ei käyty eikä rahamarkkinoiden vapauttamisesta tehty periaatteellista päätöstä. Liberalisointi valmisteltiin lähinnä "keskuspankin hiljaisuudessa" eikä sielläkään tajuttu tapahtuneen merkittävyyttä. (Kulha 2000, 19; Kiander & Vartia 1998, 56-57.) Edes hallituksen piirissä asiaa ei muodollisesti käsitelty, vaikka sitä oli selvitelty. Suomen poliittinen eliitti ei sisäistänyt missään vaiheessa kunnolla sitä, kuinka valtavaa mullistusta rahamarkkinoiden avautuminen käytännössä tarkoitti. Poliitikot suhtautuivat liberalisointiin kuin johonkin pankkitekniseen uudistukseen. (Uimonen 1998, 30.) Poliitikkojen puolustukseksi voidaan kuitenkin todeta, että tapahtuneen merkittävyyttä eivät tajunneet edes rahapolitiikan ammattilaiset Suomen Pankissa (Ranki 2000, 146). Kantolan (2002a, 115-116) tulkinnan mukaan finanssipolitiikan päättäjät eivät nähneet rahamarkkinoiden vapauttamista talouspoliittisen järjestelmän muutoksena vaan osana väistämätöntä Suomen länsimaistumista ja kansainvälistymistä, josta ei ollut tarvetta enemmälti keskustella.
Eivät pankkivaltuutetut tehneet tietoisia päätöksiä pääomamarkkinoiden vapauttamisesta päätellen siitä, että ne samat ihmiset, jotka olivat silloin pankkivaltuustossa olivat ensimmäisinä kritisoimassa pääomamarkkinoiden liberalisointia, mikä oli tapahtunut heidän toimiessaan pankkivaltuustossa. "
---
Jos poliitikoilla ei siis ole ollut hajuakaan siitä, mitä on itse asiassa tehty, ei jää epäselväksi, miten asiantuntemattomalla tavalla Sorsan punamultahallitus ja muut 80-luvun hallitukset päätöksiä tekivät.
Kirjoitat, että lopullinen syyllinen olivat vakuutuslaitokset ja pankit, jotka eivät tajunneet vastuutaan. Rahoitusalan toimijat ovat keskenään aidossa kilpailutilanteessa. Eettisten pelisääntöjen luominen esimerkiksi valuuttalainojen myöntämisessä onnistuu käytännössä vain silloin, kun kaikki toimijat sitoutuvat samoihin sääntöihin, tai asioista säädetään lailla. Ilman tämäntyyppistä sitoutumista "eettinen" pankki tekee vain itselleen karhunpalveluksen, ja asiakas hakee kuitenkin "epäeettisen" lainansa kilpailijalta.
Ehkä kuitenkin voisimme kysyä SDP:ltä tai Keskustalta sitä, mitä valuuttalainojen vapautuksen arveltiin vaikuttavan yhteiskuntaan. Vastauksena voi kuitenkin olla syvä hiljaisuus.
vanha lausahdus sortovuosilta varmaankin.
Hallitusneuovttelut. Likainen näytelmä, jonka piirustukset tehtiin jo 2004 kuten ovat Keskustalaiset ja Kokoomuslaiset vannoneet. Vihreät menivät ansaan. RKP näyttää olevan elinvoimainen ikuisuus liike oikeistossa. joka takaa äärioikeiston elin mahdollisuudet. Aina kuitenkin ruodussa Kokoomuksen takana.
Listat on valmiit Matilla ja Jyrkillä. Vihreät hakee vain kakkospalleja.
Enemmistöparlamentarismiin kuuluu se, että hallitusneuvotteluita käyvät sellaiset puolueet, jotka voivat muodostaa enemmistön eduskunnassa.
Demokratia ei ole sama asia kuin sosialidemokratia. Enemmistön muodostaminen ilman vasemmistoa onnistuu niin kauan, kuin Suomessa on porvarillinen enemmistö eduskunnassa. Kertokaapas Heikki sekä Kaija, koska viimeksi näin ei ole ollut?