Mita tutkimuksia raskausaikana?

Tietenkin riippuu paljon maasta missä odottaa, mutta esim. itse asun ulkomailla ja olen ollut koko raskauden aikani ulkomailla asumassa. Silti olen ainakin kuulemani mukaan saanut enemmän tarkkailua kun Suomessa olessa. Eli minulle on tehty kolme ultraa, about viikoilla 12, 20 ja 32. Viisi verikoetta yksi kunakin raskaus kolmanneksena ja sitten vielä, seulonta jossa katsotiin kuulunko riskiryhmään synnytää kehityshäiriöinen lapsi. Olen kuitenkin vasta 27v joten en mikään "vanha" ensi synnyttäjä. Tosin tämä oli vapaa ehtoinen, ja viides verikoe otettiin tutkiakseen mitä puudutus vaihtoehtoja voin synnytyksessä käytää yms... Tämä tehtiin koska viimeisemmästä verikokeesta on kaksi kuukautta aikaa. Suomessa ei tietääkseni yhteen verikoetta tehdä ellei jokin ole vialla, minulla taas kaikki arvot on ollut hyviä ja silti olen ravannut kaikenlaisissa varmuus kokeissa. Myös vapaa ehtoista synnytysvalmennusta minulla oli 10x2h. Nyt kun synnytys on mennyt yli aikaiseksi olen ravannut kahden päivän välein kuuntelemassa vauvan sydän ääniä, liikkeitä ja supistuksia (joita kylläkään ei ole ollut) Näin pääsiäisen aikaan kaikkien virallisten paikkojen olessa kiinni olen tehnyt tämän ensiavussa/ päivystyksessä. Täällä on myös ihanaa kun kaikki tuntemattomatkin kaupassa kyselee että kuinkas pitkällä sitä ollaan ja kumpaako sukupuolta on lupa odottaa, tai sitten tulevat silittelemään vatsaa, Suomessa en moista usko tapahtuvan, voin tietenkin olla väärässä, mutta eiköhän sitä melko pitkälle toiseen suuntaan katsota jos nainen hilaa mahaansa mukana. Lauantaina käydessäni kuuntelemassa ensiavussa ääniä, eräs rouva oli samassa odotus huoneessa kanssani ja näin hänet sen jälkeen linja-auto pysäkillä niin hän huolestuneesti kysyi että onhan vauvalla kaikki hyvin kun olin ensiavussa. Eli en kadu pätkääkään vieväni koko prosessia läpi Suomen ulkopuolella ja jos vielä joskus olen samassa jamassa niin ihan rauhallisin mielin hoidan seuraavatkin odotukset ulkomailla, synnytyksestä en osaa vielä kertoa... =) Joten ole sinäkin ihan rauhallisin mielin, varmasti sinustakin pidetään ainakin yhtä hyvää huolta kun pidettäisiin Suomessakin, jollei parempaa. Ai niin ja mainittakoon että kaikki tämä on ollut kunnallisella puolella, eli yskityishoito on sitten täälläkin varmasti eri.

Sain juuri ne tiedot joita etsin!
ja kiitos kaikille vastanneille! Taalla joutuu itse vahtimaan mita hoitoa saa enemman kuin Suomessa, vain noin puolet raskaanaolevista kay edes ultrassa! Minulle taas tarjottiin mahdollisuutta istukkanaytteeseen jos vain haluan, ilman mitaan laaketieteellista syyta... ja olen jopa tavannut melko nuoren aidin joka synnytti yllatyskaksoset... Suomessa ei ehka saa hellittelya (rahallakaan) mutta luotettavan, ennaltamietityn hoitosuunnitelman! Mina haluan aikanaan muuttaa takaisin juuri naista syista - Suomessa on nauvolat, koulut yms luotettavia ja lapsen hyva elaa.
Iloista odotusta kaikille!

"parasta" hoitoa kirjoitti:

Tietenkin riippuu paljon maasta missä odottaa, mutta esim. itse asun ulkomailla ja olen ollut koko raskauden aikani ulkomailla asumassa. Silti olen ainakin kuulemani mukaan saanut enemmän tarkkailua kun Suomessa olessa. Eli minulle on tehty kolme ultraa, about viikoilla 12, 20 ja 32. Viisi verikoetta yksi kunakin raskaus kolmanneksena ja sitten vielä, seulonta jossa katsotiin kuulunko riskiryhmään synnytää kehityshäiriöinen lapsi. Olen kuitenkin vasta 27v joten en mikään "vanha" ensi synnyttäjä. Tosin tämä oli vapaa ehtoinen, ja viides verikoe otettiin tutkiakseen mitä puudutus vaihtoehtoja voin synnytyksessä käytää yms... Tämä tehtiin koska viimeisemmästä verikokeesta on kaksi kuukautta aikaa. Suomessa ei tietääkseni yhteen verikoetta tehdä ellei jokin ole vialla, minulla taas kaikki arvot on ollut hyviä ja silti olen ravannut kaikenlaisissa varmuus kokeissa. Myös vapaa ehtoista synnytysvalmennusta minulla oli 10x2h. Nyt kun synnytys on mennyt yli aikaiseksi olen ravannut kahden päivän välein kuuntelemassa vauvan sydän ääniä, liikkeitä ja supistuksia (joita kylläkään ei ole ollut) Näin pääsiäisen aikaan kaikkien virallisten paikkojen olessa kiinni olen tehnyt tämän ensiavussa/ päivystyksessä. Täällä on myös ihanaa kun kaikki tuntemattomatkin kaupassa kyselee että kuinkas pitkällä sitä ollaan ja kumpaako sukupuolta on lupa odottaa, tai sitten tulevat silittelemään vatsaa, Suomessa en moista usko tapahtuvan, voin tietenkin olla väärässä, mutta eiköhän sitä melko pitkälle toiseen suuntaan katsota jos nainen hilaa mahaansa mukana. Lauantaina käydessäni kuuntelemassa ensiavussa ääniä, eräs rouva oli samassa odotus huoneessa kanssani ja näin hänet sen jälkeen linja-auto pysäkillä niin hän huolestuneesti kysyi että onhan vauvalla kaikki hyvin kun olin ensiavussa. Eli en kadu pätkääkään vieväni koko prosessia läpi Suomen ulkopuolella ja jos vielä joskus olen samassa jamassa niin ihan rauhallisin mielin hoidan seuraavatkin odotukset ulkomailla, synnytyksestä en osaa vielä kertoa... =) Joten ole sinäkin ihan rauhallisin mielin, varmasti sinustakin pidetään ainakin yhtä hyvää huolta kun pidettäisiin Suomessakin, jollei parempaa. Ai niin ja mainittakoon että kaikki tämä on ollut kunnallisella puolella, eli yskityishoito on sitten täälläkin varmasti eri.

Kyllä Suomessakin otetaan verikokeita, vaikka mitään ei olisikaan vialla. Alussa katsotaan perusjutut kuten veriryhmä ja vasta-aineet, maksa-arvot yms. Hemoglobiinia seurataan raskauden ajan. Lisäksi joka neuvolakäynnillä annetaan virtsanäyte. Ainakin meillä pääsee kahteen ultraan (np ja rakenne), vaikka joissakin kunnissa pääsee vain toiseen. Itse olin kolmessa, yhdessä ylimääräisessä tarkastettiin vaan sydänäänet. Vauvan sydänääniä kuunnellaan myös jokaisella käynnillä. Synnytysvalmennus kuuluu asiaan täälläkin. Aina voi soittaa neuvolaan jos jotain tulee, ja sieltä pääsee tarvittaessa eteenpäin äitiyspolille sairaalaan, jos tarve vaatii. Kyllä täälläkin voi asiat olla ihan hyvin, vaikka paljon riippuu tietysti kunnasta ja neuvolan resursseista. Olen minäkin ikäviä juttuja Suomesta kuullut, mutta täällä missä minä asun tuntee ainakin saavansa ihan hyvää huolenpitoa ja testejä kyllä tehdään välistä liiankin kanssa.

"parasta" hoitoa kirjoitti:

Tietenkin riippuu paljon maasta missä odottaa, mutta esim. itse asun ulkomailla ja olen ollut koko raskauden aikani ulkomailla asumassa. Silti olen ainakin kuulemani mukaan saanut enemmän tarkkailua kun Suomessa olessa. Eli minulle on tehty kolme ultraa, about viikoilla 12, 20 ja 32. Viisi verikoetta yksi kunakin raskaus kolmanneksena ja sitten vielä, seulonta jossa katsotiin kuulunko riskiryhmään synnytää kehityshäiriöinen lapsi. Olen kuitenkin vasta 27v joten en mikään "vanha" ensi synnyttäjä. Tosin tämä oli vapaa ehtoinen, ja viides verikoe otettiin tutkiakseen mitä puudutus vaihtoehtoja voin synnytyksessä käytää yms... Tämä tehtiin koska viimeisemmästä verikokeesta on kaksi kuukautta aikaa. Suomessa ei tietääkseni yhteen verikoetta tehdä ellei jokin ole vialla, minulla taas kaikki arvot on ollut hyviä ja silti olen ravannut kaikenlaisissa varmuus kokeissa. Myös vapaa ehtoista synnytysvalmennusta minulla oli 10x2h. Nyt kun synnytys on mennyt yli aikaiseksi olen ravannut kahden päivän välein kuuntelemassa vauvan sydän ääniä, liikkeitä ja supistuksia (joita kylläkään ei ole ollut) Näin pääsiäisen aikaan kaikkien virallisten paikkojen olessa kiinni olen tehnyt tämän ensiavussa/ päivystyksessä. Täällä on myös ihanaa kun kaikki tuntemattomatkin kaupassa kyselee että kuinkas pitkällä sitä ollaan ja kumpaako sukupuolta on lupa odottaa, tai sitten tulevat silittelemään vatsaa, Suomessa en moista usko tapahtuvan, voin tietenkin olla väärässä, mutta eiköhän sitä melko pitkälle toiseen suuntaan katsota jos nainen hilaa mahaansa mukana. Lauantaina käydessäni kuuntelemassa ensiavussa ääniä, eräs rouva oli samassa odotus huoneessa kanssani ja näin hänet sen jälkeen linja-auto pysäkillä niin hän huolestuneesti kysyi että onhan vauvalla kaikki hyvin kun olin ensiavussa. Eli en kadu pätkääkään vieväni koko prosessia läpi Suomen ulkopuolella ja jos vielä joskus olen samassa jamassa niin ihan rauhallisin mielin hoidan seuraavatkin odotukset ulkomailla, synnytyksestä en osaa vielä kertoa... =) Joten ole sinäkin ihan rauhallisin mielin, varmasti sinustakin pidetään ainakin yhtä hyvää huolta kun pidettäisiin Suomessakin, jollei parempaa. Ai niin ja mainittakoon että kaikki tämä on ollut kunnallisella puolella, eli yskityishoito on sitten täälläkin varmasti eri.

Mä odotin ekaa Belgiassa ja nyt toista Suomessa. Täytyy kyllä sanoa, että mielelläni olisin nytkin Belgiassa - raskaudenseuranta on kyllä sen verran paremmalla tasolla siellä.