Tiedän etten ole tämän ongelman kanssa yksin, tiedän, että näitä ihmisiä on paljon ja tunnenkin monia tuttavapiiristäni..
Mä olen sellainen, eli mulla on alkoholiongelma! Baariin pitää päästä joka viikonloppu molempina päivinä ja usein viikollakin. 2-3 päivän baaarirännejä.
Ensin on mukava olla kavereiden kanssa ja ottaa pohjia. Sitten mennään baariin, vedetään stobet jos toiset ja on helvetin hauskaa, olo vaan paranee. Niin kauan vedetään kunnes valomerkki tulee. Rahat loppuu jossain vaiheessa iltaa, mutta onneks lompakosta löytyi Visa jolla sai sitten ne viimeiset tuopit itselle ja kavereille(laskukin tulee vasta n. kk:n kuluttua). Aamulla hirvee morkkis ja krapula, joka saattaa kestää pari päivää. Rahaa ei todellakaan ole liikaa, koska olen opiskelija.
Ongelma on se, etten osaa lopettaa dokaamista. Tuopilliselle ei voi mennä koska tietää, että todennäköisesti mopo karkaa käsistä..
Raskaamman tästä tekee se, että täytän jo 28-vuotta seuraavaksi ja olen sinkku. Tätä on jatkunut about kymmenen vuotta. Ihmissuhteet harvemmin onnistuu, siihen on kai monia syitä. Yksi syy on kuitenkin se, että baariin pitää päästä ja harva tyttö sellaista katsoo. Usein ratkaisen asian jättämällä itse tytön ensin.
Mä en ole mielestäni alkoholisti. Mulla on alkoholiongelma, sen myönnän. AA:han en halua, enkä voi mennä, koska en halua lopettaa juomista kokonaan. Haluan kontrolloida sitä!
Jos lopetan juomisen ja baareissa käynnin se tarkoittanee sitä, että sosiaalinen elämäni supistuu todella paljon, enkä enää tapaa kavereitani niin usein. Sinkkudesta johtuen nuo kaverit on todellakin tärkeitä. Yli kymmenen vuoden ystävyys joten ei puhuta enää mistään "satunnaisista ryyppykavereista" - vaan ystävistä. Joten kavereiden vaihto ei tule kysymykseen. Juominen kuuluu kulttuurimme ja on osa elämää mun mielestä, ilmankin voi olla, mutta mä en haluaisi luopua siitä..
Vaihtoehtoina olen miettinyt lopettavani kokonaan alkoholin nauttimisen. Tai hankkimalla muuta tekemistä viikonlopuksi.. vielä en tiedä mitä, mutta jokin uusi harrastus yms. Se kai veisi intressit baarista jonnekin muualle..
Muuta en keksi. Kiitollinen olen kaikesta avusta ja mielipiteistä joita tulee.
Hyvää tulevaa kesää ja vältellään terasseja :)
ps. jos joku halua kirjoitella privasti niin voidaan vaihtaa e-maileja.
Mä olen sellainen, eli mulla on alkoholiongelma! Baariin pitää päästä joka viikonloppu molempina päivinä ja usein viikollakin. 2-3 päivän baaarirännejä.
Ensin on mukava olla kavereiden kanssa ja ottaa pohjia. Sitten mennään baariin, vedetään stobet jos toiset ja on helvetin hauskaa, olo vaan paranee. Niin kauan vedetään kunnes valomerkki tulee. Rahat loppuu jossain vaiheessa iltaa, mutta onneks lompakosta löytyi Visa jolla sai sitten ne viimeiset tuopit itselle ja kavereille(laskukin tulee vasta n. kk:n kuluttua). Aamulla hirvee morkkis ja krapula, joka saattaa kestää pari päivää. Rahaa ei todellakaan ole liikaa, koska olen opiskelija.
Ongelma on se, etten osaa lopettaa dokaamista. Tuopilliselle ei voi mennä koska tietää, että todennäköisesti mopo karkaa käsistä..
Raskaamman tästä tekee se, että täytän jo 28-vuotta seuraavaksi ja olen sinkku. Tätä on jatkunut about kymmenen vuotta. Ihmissuhteet harvemmin onnistuu, siihen on kai monia syitä. Yksi syy on kuitenkin se, että baariin pitää päästä ja harva tyttö sellaista katsoo. Usein ratkaisen asian jättämällä itse tytön ensin.
Mä en ole mielestäni alkoholisti. Mulla on alkoholiongelma, sen myönnän. AA:han en halua, enkä voi mennä, koska en halua lopettaa juomista kokonaan. Haluan kontrolloida sitä!
Jos lopetan juomisen ja baareissa käynnin se tarkoittanee sitä, että sosiaalinen elämäni supistuu todella paljon, enkä enää tapaa kavereitani niin usein. Sinkkudesta johtuen nuo kaverit on todellakin tärkeitä. Yli kymmenen vuoden ystävyys joten ei puhuta enää mistään "satunnaisista ryyppykavereista" - vaan ystävistä. Joten kavereiden vaihto ei tule kysymykseen. Juominen kuuluu kulttuurimme ja on osa elämää mun mielestä, ilmankin voi olla, mutta mä en haluaisi luopua siitä..
Vaihtoehtoina olen miettinyt lopettavani kokonaan alkoholin nauttimisen. Tai hankkimalla muuta tekemistä viikonlopuksi.. vielä en tiedä mitä, mutta jokin uusi harrastus yms. Se kai veisi intressit baarista jonnekin muualle..
Muuta en keksi. Kiitollinen olen kaikesta avusta ja mielipiteistä joita tulee.
Hyvää tulevaa kesää ja vältellään terasseja :)
ps. jos joku halua kirjoitella privasti niin voidaan vaihtaa e-maileja.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Kuule, yksi alkoholistin määritelmä on, että alkoholi haittaa muuta elämää. Ja että henkilö itse tuntee oman alkoholin käyttönsä ongelmaksi. Täytät nämä molemmat kriteerit.
Alkoholismissakin on tietenkin eri tasoja - ei kaikki ole (heti) niitä kodittomia spurguja sillan alta...eikä kaikki sinne edes päädy.
AA ei ole huonompi juttu. Ja karmea totuus on, että vain sitä voit itseäsi auttaa. Eka juttu on se, että sun pitää ihan todella tunnustaa ittelles, että sulla on alkoholiongelma. Vain sen jälkeen, kun rehellisesti katsot itseäsi silmiin, voi sille jotain tehdä, joko AA:ssa tai vaikka yksin, jos olet niin vahva. Harva meistä vain on niin vahva, että yksiskeen pystyy.AA:n etu onkin ryhmäntuki.
Samahan se on lihavuuden kanssa: ihan turha väittää, että mulla on hei suuret ja painavat luut. Olen perityt tämän. Täytyyhän sitä syödä, että jaksaa. En syö paljon mitään, mutta lihon niin herkästi jne.. TOTTAKAI ihminen selittää asioita aina itsensä parhaaksi, mutta vasta siinä vaiheessa kun lihavakin myöntää, että yksinkertaisest syö enemmän kuin kuluttaa, voi ruveta asialle jotain tekemään.
Ja valitettavasti, sun täytyisi ottaa niihin (ryyppy)kavereihin vähän välimatkaa...et pysty kuitenkaan houkutusta vastustamaan.
Mulla on sellainen alkoholiongelma, että äitini on alkoholisti. En ole itsekään absolutisti, mutta koen alkoholin silti hyvin ristiriitaisesti. En esimerkiksi uskaltaisi ikinä ruveta seurustelemaan kanssasi - olen ihan varma, että kun jatkat tuota menoa, niin alkoholin käyttö riistäytyy muutamassa vuodessa täysin hallinnastasi. Nyt vielä ehkä jotenkin hallistset sen, vaikkakin huonosti. Olen pienen ikäni siis seurannut alkoholismia, ja tunnen piru vieköön kuule kaikki selitykset!!! Eli ole edes ITSELLESI rehellinen.
Se on niin pirun peini raja, kun alkoholi ottaakin täysin vallan - ja olet tiellä sinne. Minä en uskaltaisi ikinä leikkiä itse viinan kanssa niin paljoa. Käyn raflassa ehkä kerran kuukaudessa, ja otan 2-3, en enempää. Olen ollut myös tosin tarjoilijana 3 vuotta - eli katselemassa teitä siltä tiskin toiselta puolelta. (Eli uskothan mitä sanon? Kokemusta valitettavasti on.)
On ihan hirvittävää katsoa kun läheinen tuhoaa itseään. Ihmisestä nousee se paha puoli esille. Äidissäni on kaksi ihmistä: se ihana, rakastava lapsuuteni äiti, joka vilahtelee nykyisinkin aina silloin tällöin, ja sitten on se juoppo, joka on ilkeä, haukkuu, itkee, häpeää, kusee alleen, rällää taksilla, ei maksa laskujaan niin että sähköt katkaistaan ja ulostottomieskin on minullekin tuttu jne. Äitini on kironnut minutkin monta kertaa - että tuli piru synnytettyä kakara vaivoiksi. On niin kallista! Arvaa tuntuuko kivalta. Silti rakastan (ja vihaan) häntä - en pääse irti. Käyn siellä, maksan hänen laskujaan, itken hänen vuokseen, kuuntelen, ymmärrän ja yritän itse pysyä pinnalla. Tätä elämäni on ollut viimeiset 20 v.
Hän ei myönnä, että hänellä on alkoholiongelmaa, "kaikkihan" vähän ottavat. Eli hän ei mene hoitoon, ja ketäänhän ei Suomessa pakkohoitoon voi viedä.
Kuule, ota itseäsi niskasta kiinni, kun voit vielä tehdä asialle jotain.
Ok, sun mielestä olen alkoholisti - ehkä niin! Määritelmällä ei kai niin ole väliä, alkoholiongelma tai alkoholisti, kummatkin on jo ihan riittävän hälyttäviä määritelmiä.
Niin sinne AA:han olen kerran soittanut, mutta en sinne sitten mennyt. Enkä näilllä näkyminen menekään. Myönnettävä kai sekin, ettei itsetuntoni antanut myöden, eikä anna vieläkään. Mä haluan vielä yrittää jotain muuta keinoa..
Kuten sanoin, alkoholilla on niin tärkeä sosiaalinen merkitys, ettei voi muuta kuin kiroa sen keksijän(0lisivat pitäneet vaan sen kieltolain).
Enkä yhtään vähättele noita kokemuksiasi, itseasiassa tunnen ongelmani kovin pieneksi kertomasi rinnalla.. mutta mä en kyllä itsestäni usko, että menisin sellaiseen jamaan jossa esim. äitisi on. Aiemmin mainitsit, että ihmisen pitää olla vahva.. niin pitää, olen samaa mieltä! Mielestäni mä olen riittävän vahva, etten niin alas koskaan putoa. Joku sisälläni "sanoo" missä se raja on ja silloin on aika lopettaa.
Ehkä etäisyyden otto kavereihin kannattaisi, voinhan pitää muutenkin yhteyttä ja ehdottaa jotain muuta aktiviteettiä kuin läträämistä.. Haluan kuitenkin alleviivata, että he ovat todellakin ystäviä siitä kun mentiin ylä-asteelle. Hekin käyvät baarissa ja dokaavat reiluun suomalaiseen tyyliin. Mutta mulle alkoholista on jostain syystä tullut enemmän ongelma.
Läheltä seuranneena: se raja ylittyy helposti. Siinähän se viinan kirous onkin! Ei munkaan äitini SUUNNITELLUT saat USKONUT että rupeasi alkoholistiksi!!! Eihän kukaan sellaista suunnittele. Ihan pikku pentuna en edes muista, että se olis ryypänny (=nähnyt).
Toivottavasti sulla tosiaan on voimia tehdä jokin muutos. Siksi minä en tosiaan uskaltaisi leikkiä viinan kanssa, koska olen nähnyt kuinka itsen huomaamatta viina ottaakin vallan. Ei se ole tahdonvaraista sitten enää.
...vielä tuo sisko kuoli viinaan. Mun veljeni kuoli kans...ryyppäs, ajeli autolla, joutui linnnaan, teki itsarin, joi sitä ennen talonsa ja teki muutaman sata tuhatta velkaa...perhe on edelleen velkasaneerauksessa...eikä se ollut kuin 39
OK. Tilanteesi on siis suunnillen tämä:
1. Koet että juot liikaa ja haluaisit vähentää - ehkä jopa lopettaa kokonaan.
2. Kavereiden vaihto ei tule kysymykseen.
Saattaapi olla, että 30-vuotissynttärien jälkeen viimeistään alkavat ensimmäiset ankarat lopetusyritykset. Voithan kokeilla lopettaa jo nyt, sillä tilastot osoittavat onnistumisen harvemmin koittavan ensimmäisellä kerralla.
Et ilmeisesti ole vielä joutunut krapularyyppyvaiheeseen? Hyvä.
Itselläni oli vähän samantapaista: paheni siihen, että oli jäätävä työmarkkinatuelle. Itse en ajatellut, että jäänpä pois koulusta, jotta pääsen kunnolla ryyppäämään, mutta niin siinä käytännössä kävi. Tässä vaiheessa viina oli minun elämässäni ainakin toiseksi tärkeimmällä paikalla heti avovaimoni jälkeen. Koko ajan minulla oli kuitenkin jossain ajatusten perusteissa tunne siitä, että jossain vaiheessa raitistun kokonaan ja sitten alkaa parempi elämä.
Se voipi olla että parasta olisi, jos lopettaisit kokonaan, sillä siinä vaiheessa kun kontrollia kaipaisi, se alkaa valitettavasti olla jo mennyttä. ”Sitä ihminen huomaa kaivata, mitä ei omista!”. Takaisin sitä ei saa. Yhden tuopin jälkeen voisi ottaa vielä toisen jne. Kohta sitä on puhunut itsensä ympäri. Sitten lähtevät isot pyörät pyörimään ja viimein karkaa mopo käsistä. Tuttu juttu niin monille…
Ryyppyporukka on pahin este raitistumiselle! Ovatko kaikki kaverisi tuttuja jo ennen kapakka-aikoja? Vanhojen kamujen kanssa voisi harrastaa jotain muutakin!
ps. privana kirjoittaminkin sopii: voithan ottaa jonkin anonyymin hotmail tms osoitteen.
Totuus on kai se, että olen jo yrittänyt lopettaa dokaamisen, mutta ikinä siinä onnistumatta. Paineet ulkopuolelta on liian suuret. Viimekerralla olin yhden viikonlopun selvinpäin. Se, ovatko nämä olleet todellisia yrityksiä, uskon että ei.. Mutta kertovat kuitenkin jotain.
Krapularyyppyjä en ole ottanut, ei tee ees mieli.
Lopettamispäätös on rankka ja pistää elämän kokonaan uusiksi. Kuten jo mainitsin haluaisin yrittää muuta keinoa. Pakko olla jokin muu keino, mä en usko, että AA ja se, että lopettaa kokonaan on ainoa keino..
Kaveriporukkaa en halua vaihtaa, heillä ei ole ongelmaa, mutta mulla on. Ne ovat oikeesti tärkeitä ihmisiä elämässäni, moni yhtä läheinen kuin omat perheenjäseneni. He ovat siis kavereita jo lapsuudesta..
Minusta tuntuu, että sinun pitäisi keskittyä nyt kokonaan muuhun kuin alkoholinkäyttöön. Tee näin:
2 kk ajan et ota alkoholia pisaraakaan, teet itsellesi 2 kk kuntosali- ja ravinto-ohjelman. Kavereillesi voit sanoa, että kroppa kaipaa kevätremonttia. Jos he ovat sinun todellisia ystäviä, he kunnioittavat päätöstäsi olla juomatta. Voit treenien jälkeen pistäytyä paikallisessa moikkaamassa kavereita ja juomassa tuopillisen ..vettä. Jotkut saattavat kyllä heittäytyä erittäin hankaliksi ja vaatia "kyllähän sä nyt yhden voit ottaa...jne". Siinä täytyy vain pysyä rauhallisena =cool ja sanoa, että "päätös mikä päätös"!
Katsotaan sitten 2 kk päästä uudestaan, onko vielä murheellinen olo.
Salihommeli kuulostaa hyvältä idealta. Jotain tallasta olin kaavaillutkin jo, mutta on jäänyt lähinnä ajatustasolle.. sanoista tekoihin!
olisi parempi kaiketi tehdä jotain konkreettista, vaikka lappu jääkaappiin kuten sportgirl ehdotti. Mä taidan liimata omani niin, ettei sitä saa ikinä irti! :)
Pitää varmaan ajoittaa salikäynnit lauantai ja sunnuntai aamuihin niin krapulan "pelossa" ei tuu otettua?
Toisaalta perjantai ja lauantai illat pitäis kans saada aktiiviseksi. Noina ltoina pelkästään kotona oleminen ei onnistu, ennen ysiä olen jo käynyt ärrällä hakemassa sixpakin. Kai pitää vaan olla lujana!
Arvaapa mitä, otin ja aloitin itsekin treenaamisen taas. Tänään ensimmäinen kerta penkkipunnerrusta noin 2 vuoden tauon jälkeen, hyvältä tuntuu!
Minä pääsin ryyppäämisestä urheilun avulla. Enää en viitsi lähteä juomaan kun sitten ei seuraavana päivänä jaksaisi lähteä lenkille, eikä urheilu ja viina sovi muutenkaan yhteen. Kaveriporukkakin meni kokonaan uusiksi. Siellä ne entiset kaverit istuu edelleen baarissa kaljatuoppi nenän alla eivätkä ole saaneet mitään aikaan elämässään. Mistäkö tiedän? Käyn itse baarissa silloin tällöin mutta juon vain siiderin tai pari. Olen todella tyytyväinen elämääni nykyään, ja rahatkin riittää paremmin. Suosittelen!
Kunnioitettavaa, mutta mites se kaikki sitten alkoi. Päätit yhtenä päivä, että nyt alan juoksemaan vai? Minkälainen ongelma sulla sitten oli alkoholin kanssa ennen? Miten onnistut olla ottamatta enemmän kuin ne kaksi siellä baarissa?
No, mulla ei tullut kuin kysymyksiä mieleesi tuota kommentistasi, koska näin mä sen haluaisin myös itselläni olevan.
yhtenä päivänä sattui olemaan harvinaisen paha krapula ja töihin piti mennä. Iski kauhea ahdistus jollaista en ollut ennen kokenut, ajattelin että jos tästä päivästä selviän niin juominen saa loppua. Tosin kyllähän lopettaminen oli ollut jossain mielenpohjalla jo pidemmän aikaa mutta tuo kauhea ahdistuskohtaus oli viimeinen pisara.
Seuraavana päivänä laadin itselleni kunto-ohjelman, jonka teippasin jääkaapin oveen. Sitä sitten aloin noudattaa ja huomasin että olo parani huomattavasti jo ensimmäisten päivien jälkeen. Toki kaverit houkuttelivat juomaan ja työpaikan bileissä suorastaan tyrkytettiin viinaa. Ihmeellistä onkin se, että ei enää edes haluttanut juoda. Ja jos joskus halutti, mietin niitä pahimpia krapuloita ja ahdistuksia niin eipä haluttanut enää.
Nykyään jos otan siideriä/kaljaa, niin toisen tai kolmannen jälkeen tulee stoppi, ei enää haluta juoda. En tiedä mistä tämä johtuu, ehkä siitä että juon nykyään niin harvoin. Toki minulle on muutama repsahduskin sattunut, mutta niistä on seurannut niin kauhea morkkis, että olen palauttanut itseni välittömästi krapulapäivän jälkeen ruotuun.
Että tämmöinen tarina. Toivottavasti oli edes jotain apua...
Päätin just et musta tulee sporttihiiri!
Pitää vaan olla helvetin vahva ja välinpitämätön siitä mitä muut sanoo tai ajattelee, mulla on omat syyni; lenkkiä, punttia ja uintia.
Ja me pidetään sulle peukkuja, ja tullaan antamaan köniin, jos et tee niinkuin lupasit!!!
:-))
Ja meille ei sitten kuule valehdella! Me nähdään täältä röntgenkatseella jos yrität juksata!
Se on miehen päätös! Jos ja kun vaikeita hetkiä tulee niin muista, että sinä itse teet oman elämäsi, elät sen ja kannat myös vastuun ratkaisuistasi. Ei kukaan muu.
Kaikki tämän viestiketjun kaverit ovat varmaan täysillä hengessä mukana. Et ole hiiri vaan leijona!
Hyvin ilmaistu ongelma!
Mulla on aika samanlainen juttu itselläni. Se on ollutkin jo kauan koska olen melkein 10-vuotta vanhempi sua. Jokaisella on juttunsa ja siksei voi tietää mikä kellekin sopii. Mulla on hommat balanssissa ja elän tasapainoista elämää avoliitossa. Alkoholia nautin kohtuullisesti eikä se nykyään mua kuskaa. Mulle on viina ollut melkein aina ilmaista tai ei koskaan niin vähän rahaa ettenkö olisi voinut olla päissäni vaikka aina. Tuo sosiaalisuus se muakin juottaa toisinaan vähän liikaa.
Tässä muutamia mun konsteja, joita olen käyttänyt sen jälkeen kun aloin ajatella olevani liian kostea mutta en halunnut jättää sosiaalista baarielämää. Kokonaan kieltäytymistä en kans halunnut tehdä, mutta viime kädessä se on tehtävä.
Olen aina urheillut ja ennen baariin menoa on hyvä urheilla - tärkeää on vain muistaa tasata nestetasapaino kuntoon ettei sitä tee kaljalla!
Kaksi kertaa vuodessa nenänvalkaisu kuukausi - jos sen tekee julkisesti niin saattaapa kaveritkin lähteä mukaan. Tekee hyvää.
Jos on kavereiden kanssa hauskaa baarissa niin opettele olemaan siellä juomatta alkoholia. Tiedän kuinka kieroon "raitistunutta" katsotaan. Siksi käyn hakemassa itselleni ykköskaljaa tuopissa baaritiskiltä ja kaverit ei huomaa välttämättä mitään - et ehkä itsekään paitsi ettet humallu.
Silloin kun juon III-olutta pyrin juomaan aina tilatessani tiskiltä ison tuopin vettä. Rajottaa nimittäin huomattavasti kaljan kittaamista. Sillä kaljalla ei nimittäin lähde jano kun olet humalassa se vaan janottaa lisää. Vettä joka toinen ja juomarytmi tulee normaaliksi eikä lähe käsistä mopedi. Kotona kans ennen nukkumaanmenoa litra vettä - ei pääse myrkyt konsentroitumaan nukkuessa ja kohmelo lievittyy. Morkkis siinä samalla.
Ala juoda vaikka punkkua baarissa. Sitä ei tee mieli vetää niinkuin bisseä. Kemiallisestikin viinin nautinto tulee eri jutuista kuin oluen kiskomisesta.
Mulla säilyy kotona viinat, mutta viini ja bisse tahtoo livahtaa noin niinkuin vahingossa. Siksi en pidä aina niitä käsien ulottuvilla. Kotona on aika raitista ja vajaa puolikas viinipullo ruuan avosiipan kanssa viikonloppuiltana on ihan kevyttä. Vacumi-vekotin saa korkin myös viinipulloon. Vettä viinin ohella, kuuluu viininjuontitapoihinkin.
Tuosta sosiaalisesta. Jos on aivan mahdotonta olla pois baariremmistä ts. oikeista kavereista, niin opettele käymään yhdellä. Käyt siis vain yhdellä ja jätät aivan kaikki parhaat kaverit sinne baariin. Pysyt baarissa vain sen aikaa kun sen yhden juomiseen menee. Sitten kun se on loppu heti ulos. Voit juoda sen niin hitaasti kuin ikinä, mutta älä ota toista vaan häivy. Seuraavalla kerralla huomaat ettet menettänyt muuta kuin mahdollisesti sekoilua, krapulan, morkkiksen sekä rahankulua.
Jos joudut juomaan ilmaista viinaa, maksa vastaava summa valitsemallesi hyväntekeväisyyskohteelle seuraavana päivänä - ravintolahinnoissa. Varmasti rajoittaa ilmasen viinan vetoa - mikä on säälittävää nähtävää suomalaisten toimittamana. Siitä kun pitää vetää itsensä ihan nippuun.
Mitähän vielä: No yleensäkin kaljan kittaus kun on vähempänä niin ei syö itseään lihavaksi ja tupakanpoltto on vähäistä - lager ja rööki on liian hyvä yhdistelmä mulle. Mutta muuntyyppiset oluet ei ole niin röökiystävällisiä. Mua on auttanut tuo kaljasta vetäytyminen tosi paljon. En mitenkään voi korvata viinillä sitä vetoa ja siksi juon sekä päihdyn merkittävästi vähemmin nykyään. Sen voi tehdä baarissakin.
Tämäkin on ehkä juttu: kännissähän on kiva - enemmän känniin - kohellusta - krapula - katumus - katteettomia lupauksia raitistua - sosiaalinen houkutus - känni - lupauksen rikkominen - syyllisyys - enempi känniin -kohellusta - krapulaa ja syyllisyyttä - pettymys omiin voimavaroihin. Tässä siis syyllisyyden tunto ajaa juomaan sen ekan jälkeen kun luulee ratkenneensa. Mutta jos nauttii vain vähän ja on kivaa sekä älyää lopettaa ekan illan jälkeen ei tule syyllisyyskierrettä. Toinen päivä on muutenkin noin sun iästä lähtien ihan murhaa. Sen kun oppii ja muistaa niin ei siihen halua hakeutuakaan.
Nämä on mun ihan omia kommervenkkejä enkä niitä sullekaan tuputa. Monenlaisia on tapoja ja näillä minä ainakin tunnen pysyväni onnellisena kohtuukäyttäjänä sekä menestyn sosiaalisesti baarielämässäkin. Periaatteet auttaa - vaikka luulin ennen että ne on luusereita varten!
...olipa hyviä vinkkiä. Minä olen tosiaan ollut tarjoilijana muutaman vuoden.
Jotkut (aika usein naiset) pyytää esim. batteryä 2 tölkkiä kaljalasiin...on muuten IHAN oluen näköistä.
(Miehet) pyytää spriteä, sitruunanviipaleella paukkulasiin (viinalasi), eli näyttä gin tonicilta.
Koriteltu cocis viinalasissa...näyttää kossu-kolalta...
ja tietysti muita alkoholittomia drinkkejä on vaikka kuinka! On olemassa myös alkoholitonta olutta - tosin sen mausta en tiedä.
Mutta jos on "sosiaalinen pakko" juoda, voi vähän jippoilla!
Itse olen pikkuhiljaa herännyt huomaamaan että nämä parin päivän röpöttelyt ovat aivan tappavia henkiselle kunnolle. Fyysisesti kankkunen on nykyään pikkujuttu, mutta annas olla kun aamulla avaa silmänsä ja miettii eilisiä viisaita tekoja ja sanoja. En koe olevani mikään kuningasmokailija, mutta morkkikset ovat vain pahentuneet tässä vuosien mittaaan. Parin vuoden takainen avioerokaan ei varsinaisesti parantanut tilannetta. Nyt olen ollut pari vuotta sinkkuna ja odottelen sitä elämäni naista edelleen. Kyllä hyvä parisuhde, siis hyvä, on edelleen paras lääke ylenpalttiseen tenutteluun.
Voiskohan tästä nyt sitten päätellä, että kun tähän liialliseen tenuttamiseen kerran "sairastuu" niin sen kanssa pitää elää sitten koko loppu elämänsä? Koska itse huomasit muuten, että alkoholi on sulle ongelma? Siis loppuen lopuksi.. onko kuitenkin niin, että tämän asian kanssa pitää taistella ja olla vahva koko loppu elämänsä, eikä sortua omien heikkouksien armoille? Ootko sinä "social-bar-sapiens" mielestäsi ikuinen alkoholisti?
Kiitti myös noista sun tipseistä, eiköhän niistä jotain oteta käyttöön. Tosin tuohon punkun juontiin en kyllä lähde, koska sillä tulis olemaan pahat seuraukset. Rakastan nimittäin punaviintä:) No, mutta kuten sanoit nämähän oli sun itses hyväksi havaitsemia ja muiden on niitä syytä soveltaa käytännössä.
Sen verran vielä tiedoksi jollekin joka painii samojen ongelmien kanssa:
www.paihdelinkki.fi
sieltä löytyy hyviä tipsejä myös. Eikun taas soveltamaan.
Siinä olet varmasti osittain totuudessa, että toimiva parisuhde auttaisi pysymään erossa alkoholista. Tosin, omalla kohdallani parisuhteet eivät tahdo onnistua, osittain oman baarihimoni vuoksi.
Olen salaa toivonut, että rakastuisin niin syvästi ettei baariin tekis enää mieli. Rakastuisin naiseen joka saisi mut tavallaan "miehistymään".. sen ajatuksen olen jo hyljännyt. Koska päättelin, että ei mikään suhde tule kestämään jos en itse ensin ota härkää sarvista. Ei näitä ongelmia kukaan muu ratkaise kuin allekirjoittanut.
...meitä naisiahan syyllistetään aina joskus, että odotamme sitä prinssiä, joka tulee valkoisella ratsulla ja pelastaa...
Mutta kuule, ei kukaan tule pelastamaan. Kyllä sun pitää itse itsesi pelastaa! Niinkuin miedän naistenkin! Ei niitä valkealla ratsulla ratsastavia prinssejä/prinsessoja ole kuin saduissa!
Ja kuten ennemminkin mainitsin, ja minkä itsekin olet todennut,niin: ehkä nainen josta sinulle olisi apua, ei kestä nykyistä alkoholimäärääsi. Tarkoitan "avulla", että nyt ehkä saisit toisen samanlaisen alkoholin suurkuluttajan - ja sehän tekee tilanteestasi vain huonomman. Väitän, että ei kovin moni "alkoholia vähän kuluttava" nainen jaksa katsella, jos toiselle onkin se viina rakkampaa.
"ei alkoholisti"
P.S.
Silleen mä ymmärrän tuon sun ongelman myös, kun mulla on itsellä tää paino-ongelma: rinnastan sen alkohlismiin (kai kun olen seurannut äitiäni vuosia). Mun on paljon helpompi olla "raivoraitis" eli olla syömättä makoista ollenkaan. En osaa makoisen kohtuukäyttöä - himo kasvaa ja syön sitten ylipaljon, ja sitten lihon taas (20-30 kg...1-2 vuoden kuluessa...eli kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden). Pystyn olemaan olemaan ihan hyvin syömättä yhtään makoista. Mutta jos otan vähä, elimistöni rupeaa kaipaamaan makoista vain enemmän ja enemmän. Eli absolutismi senkin suhteen on ehdoton. En minä nyt vars. ahmatti ole, mutta jos syö joka päivä koko pikkuleipäpaketin, tai jäätelöpaketin niin sitä kun jatkaa 1 vee, niin paino nousee 10 kg. Koettu on!
Ja olen taistellut kohta 20 vee tän syömiseni kanssa - tässäkin vain täytyy olla rehellinen itselle, ja mennä sinne Painonvartijoinin, taas kerran. Ei kukaan tule eikä pelasta! Toivon että tällä kerralla jo uskon ja opin - ja jos vielä repsahdan, menen uudelleen, kun ylipainoa on 5 kg, ei 30 kg. Olen siis ikuinen jäsen, ja tämä on ikuinen "sairaus".
Jä äidin ja kaiken muun paskan takia elämässäni, olen kuule aikoja sitten jo oppinut, että ei kannata hävetä. Häpeä on niitten, joilla muka on varaa nostaa nenäänsä pystyyn. (Ja jos vähän kaiveltais, niiltäkin löytyis vaikka mitä pikku salaisuuksia.)
Huomasin olevani liian perso viinalle opintojeni loppuvaiheessa kun oli vain lopputyö jäljellä. Olin opiskellut "lahjoilla" ja vaativan lopputyön tekeminen oli todella hankalaa. Keskittymiskyky ja pikkutarkka hierominen tuntui ylitsepääsemättömältä. Kännit pari kertaa viikossa tai joskus kolmesti imi ilmeisesti aivokapasiteettia. Pakotin itseni työn pariin ja eristäydyin muusta maailmasta niin pitkälle kuin saatoin. Sitten alkoi homma kulkemaan ja sain työn mallilleen. Ennenkaikkea viina vei pitkäjänteisyyden ja keskittymiskyvyn. Jopa viikonloppujuominen tekee sen. 4:nä arkipäivänä juuri toipuu kun on yleensä juomatta. Se aika on kuitenkin liian lyhyt oikeaan toipumiseen, mulle se on 7-päivää että aivot palautuu iskuunsa.
Mua ei ilmeisesti vie se riippuvuus viinaan vaan se sosiaalinen, mikä juomiseen ja baareihin liittyy. Toisaalta olin oppinut olemaan baarissa selvinpäinkin, kun olin siellä töissä. Väitän että baariympäristö tukee juomista erittäin paljon.
En usko olevani addikti millekään - toiset eivät vain ole. Olen elänyt niin kosteaa elämää 20 vuotta että olisin varmasti puliukko jos olisin riippuvaisuuteen taipuvainen. Voin esim. polttaa savukkeita silloin kun haluan ja lopettaa milloin tahansa, vaikka olen polttanut vuosikausia vakituisestikin. Lopettaminen on aivan helppoa enkä retkahda mitenkään. En polta.
Olin nähnyt nimittäin niin monia alkoholisteja, joita viina todellakin vie että päätin välttää sitä kohtaloa. Tiesin monia, jotka oli olleet aikoinaan hauskoja tyyppejä ja sitten aivan surkeita. Mietin voiko mulle käydä noin? Jos se nimittäin kerran lähtee käsistä eipä taida paluuta olla kohtuukäyttäjäksi - vaihtoehdot on sitten puliremmi tai absolutismi. Kumpikaan ei käy mulle. Vain kohtuukäyttö käy ja siihen pystyn - voin nauttia alkoholista ja tajuan sen osuuden psyykessäni. Alkoholi ei ole minulle enää ongelma - eikä tosin ratkaisukaan.
Siinä mielessä olen varmasti ikuinen sosiaalinen juoppo että hyvässä seurassa on kiva toisinaan päihtyä ja parantaa maailmaa toisten samanlaisten kanssa. Mulla on kyllä toisenlainen sosiaalinen ja rikas ihmissuhde-elämä nykyään sen baarin sijasta. Hienoilla kumppaneilla on ollut osuutensa sellaisen sosiaalisen elämän saavuttamisessa. Juominen ei ilmeisesti karkoittanut sitä oikeaa elämästäni, vaan uudet suhteet toivat muita mielenkiinnon kohteita eikä viina vienyt minua ulos suhteista. Vaikka kaikkien elämässä on pettymyksiä mun onni on ollut myös se etten osaa juoda suruuni. Jos on oikeita vaikeuksia en pysty juomaan lainkaan.
Sitä en tiedä oletko sinä Barfly oikeasti alkoholiaddikti vai sosiaalinen juoppo kuten minä luultavimmin olen. Mieti sitä ja juo ainakin vähemmän, opettele rajoittamaan sitä nousukiitoa. Koita pysyä joskus tasaisellakin. Tiedät mistä puhun. Viina on kiva renki mutta erittäin huono isäntä. Jos menee juomisessa liian pitkälle tai on taipuvainen addikmiin tullaan aina tilanteeseen että se on joko ON tai OFF. Tämän halusin välttää ja onnistuin koska tein sen ajoissa, ehkä viimeisellä hetkellä kuitenkin, siinä 30v tietämissä.
Neuvoisin vain kaikkia opettelemaan itsetuntemusta - tunnistamaan sen pienen juopon itsessään ja sen tavat. Se pitää ottaa haltuun ja kuskata sitä siihen suuntaan mihin oikea persoonallisuutemme haluaa. Liika juominen kuihduttaa persoonallisuutemme ja niin tämä pikku juoppo onkin kohta suurin persoona meissä. Silloin peli on menetetty ja todellinen persoonalllisuutemme tuhoutunut pysyvästi. Silloin ensimmäinenkin ryyppy antaa sille juopolle täyden vallan persoonassamme ja viina vie.
Olen käynyt lähellä tuota rajaa ja ehkä Barfflykin on lähellä sitä. Sulla on kuitenkin toivoa kun sulla on itsekritiikki tallella. Sitten kun se pikku juoppo meissä on ottanut vallan ei itsekritiikkiä enää esiinny.
Olen tosi onnellinen että onnustuin raitistamaan itseni kohtuukäyttäjäksi ennen kuin alamäki jyrkkeni liiaksi. Muutama tuttava meni mäessä - ei ystäviä kuitenkaan. Aion nauttia kohtuukäytöstä lopun ikäni tai lopetan kokonaan ellen onnistu. Alkoholistin elämä on säälittävää ja sitähän me ei haluta elää.
Nämä on mun omia filosofioita ja toimii mulla - muille en jeesustele, ettikää omat juttunne!
Myönnän kyllä, että elin jonkin aikaa harhakuvitelmassa naisesta, joka tulisi ja "tekisi" minusta ihan tavallisen Virtasen jolle baarireissut olis toissijaisia. Kuten jo olen todennut, että oli varsin naivia ajatella niin. Syvällä sisimmässäni kuitenkin tiesin, että se ei ole totta, mutta jotenkin me ihmiset olemme hyviä huiputtamaan itseämme. Nooh, halusin vaan vähän tarkentaa, ettet ihan pehmeänä puliveivarina minua pidä:)
Tuon makea-addiktion kaiketi voi rinnastaa viina-addiktioon kuten sanoit. Tosin, nyt kun tässä on tehty tarkkaa itse-diagnoosia, niin olen tullut siihen tulokseen kuten nimimerkki "S-B-S" jo kirjoitti. Minäkin olen enemmän additiivinen sille sosiaaliselle tapahtumalle, joka viinajuonnista seuraa. En minä yksin juo, aina siinä on kavereita mukana. En edes halua juoda yksin, joskus olen yrittänyt mutta silloin todella katsoin peiliin ja säälin itseäni. Sitä ehkä tarkoitin aikaisemmin, kun mainitsin omista rajoista, "rajoista jotka vaan tietää".
Mitenkään vähättelemättä tuota syömisongelmaa nään sen jokseenkin erilaisena kuitenkin omaani, mutta toki onhan siinä samoja elementtejä jonkin verran.
Vähän on pakko vielä kommentoida:)
Tunnistan myös etten ole riippuvainen alkoholista vaan siitä sosiaalisesta seurauksesta mitä sillä on mahdollista saavuttaa, maailman parannukset, sekoilut, naisen iskemiset yms. Olen sosiaalinen juoppo kuten sinäkin. Lopetin myös tupakan kaksi vuotta sitten polteltuani about kymmenen vuotta. Nyt olen poltellut baarissa mutta siihen se on jäänyt, ei minullekaan mitään addiktiota siitä varsinaisesti tullut.
Tosin suomalaisessa kulttuurissa näitä sosiaalisia juoppoja riittää, toiset ovat enemmän, toiset vähemmän ja toisille se ei ole edes ongelma.
Kiitti sulle, mä lähen nyt valkaisemaan nenääni maalle. Kaikille antoisaa viikonloppua:)
Kaadoin votkapullon loput viemäriin, heh.. arvatkaa tuntuiko hyvältä? Vieläkin naurattaa, heh heh..
Jos sitä olis lisää niin kaikki laittaisin viemäriin!
ps. ja olen ihan selvinpäin:D
Barfly olen lukenut koko ketjun läpi. Löysin sieltä itseni melkein joka kirjoituksesta. Olen kokeillut Helluntaiseuroja, antabusta,A-klinikkaa ja kaikkea Taivaan ja maan väliltä. Mikään ei auttanut, kun en ollut rehellinen itselleni. Myönnettyäni itselleni, että alkoholi on minua voimakkaampi, ja päästyäni takaisin AA ohjelmaan on elämäni kääntynyt myönteisemmäksi. Olen nyt ollut AA ohjelman ja ryhmätovereitten avulla yli 10 vuotta raittiina. Voin vakuuttaa, että ohjelma tehoaa ainakin minun tapauksessa. Voisin jatkaa "stooriani" vaikka monta A4 sivua, mutta kokemuksesta tiedän jo se ei auta sinua jollet tee täys käännöstä elämääsi. Eli jätä alkoholi ja vaihda ystäväpiirisi. Esim. AA:sta saa todella paljon raittiita ystäviä ja kamuja. Minulle kävi tosi onnenpotku, löysin nykyisen vaimoni AA:sta, ja meillä menee todella hyvin. Myönnä tosiasit rehellisesti itsellesi, ja tee asioitten eteen jotain, Ei sen ole väliä millä konstilla asia hoituu, kunhan vaan hoituu. Toivon sinulle hyvää kevättä. Kalevi ja alkoholisti.
En yhtään vähättele AA:n voimaa mutta itse näen sen äärimmäisenä vaihtoehtona. Vaihtoehtona sellaiselle, joka on mennyt pohjalle eikä pääse omin avuin ylös. Kaiken positiivisen ohella olen kuullut myös negatiivista AA:sta, tosin paljon vähemmän. Mitä mieltä olet tästä:
"Tämä on erittäin radikaali ratkaisu, eikä sovi kaikille. Ko. yhteisö on hyvin uskonnollinen ja fanaattinen juomisen suhteen ja sitä kautta jos saavuttaa täysraittiuden, niin useimmat eivät raitistuttuaan enää puhu muusta kuin viinan kiroista- jauhavat samaa, oli puheenaihe mikä tahansa. Vain ihmisille, joilla mitään vaihtoehtoja"
(lainasin nimimerkin "toipuva" tekstiä joka kirjoitti tälle palstalle)
Mulla on vielä voimia. Tämän viestiketjun ansiosta sain uskomattoman paljon voimia ja uskoa siihen, että on muitakin vaihtoehtoja kuin lopettaa kokonaan. Kuten sanottu, tuskin se sopii minulle!
Hyvää kevättä myös sinulle:)
mitä jos tarkastelisit asiaa niinkuin se olisi jonkun muun ?
mitä haluaisit sanoa ?????? / mitä voisi tehdä ?
Musta tuntuu......
No. jos multa kysyt, suora vastaus olet yksinäinen !!!
Se että miksi on niin on varmasti pitkä juttu, mutta
hienointa on että olet lähtenyt purkamaan sitä.
Jatka samaa rataa, suukot&halit, Marsa.
Tässä mun os. [email protected]
Huhuu! Kerrohan kuulumisiasi!
Täällä tulee lunta, on jo ainakin 15 cm! Tylsää!
Hyvin menee! Baarissa en käynyt viikonloppuna mutta en kyllä urheillutkaan(flunssaa).. itseasiassa en tehnyt yhtään mitään. Mutta hyvä fillis kun ei ollut krapulaa:) Missä muuten on 15 cm lunta? Pääsetpä ainakin pulkkamäkeen:)
...jo aurinko, mutta pe klo 16 ja koko lauantain Jyväskylässä satoi lunta. Lauantaina oli varsinainen myrsky, ja tänäänkin tuulee vielä!
Parantelehan flunssaasi!
Aurinkoista kevättä sulle!
kun en ole tavannut naista joka ei viinasta olisi minua enempää pitänyt vaan semmosia mitkä tahtoo kitata niin saakelisti. eli jollet itse pääse irti viinasta jos sitä tahdot, ota juoppo akka. niitä löytyy varsinkin opiskelijoista.
tai käy huorissa niillä rahoilla joita säästät kun et käy kaljoilla niin pian ei tee kaljaa ees mieli. aattele, varma pillu kolmasti viikossa.
"jos nyt juot vähemmän, niin tulevaisuudessa voit juoda enemmän"
Kaksi viikkoa ja viikonloppua ilman tenutusta! Voittaja fiilis, kauhea itseluottamus, ei ole masentanut koko aikana, ajatus kulkee jne. eli yleisesti ottaen ihmisellä on nyt helvetin hyvä olla. Suosittelen;)
.... B! Mä tässä olenkin miettinyt, että miten sulla menee.
Ja pohdin tätä kirjoittamista. Olen "jumissa" tuolla yhdellä toisella keskustelupalstalla ja TAAS suutitin yhden siellä. Tässä tekstissä on niin vaikea kai ilmaista, koska vitsailee ja koska v....lee. Minä yritin heittä vitsiä, ja "hymytkin" eli :-)) oli mukana, mutta silti yksi miehenpuoli raivoistui ihan hirveästi ja haukkui minua jopa tyhmäksi.
No, sano nyt tarttisin vähän virtuaali kannustusta: eihän vika ollut minussa. Huumorintajuton tyyppi, eikö ollutkin? Ja se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...jne.
Mutta hienoa kuulla, että sulle menee hyvin! Pääasiahan on todistaa ittelles, että hallitset alkoholin käytön, ei se sua.
Vai menit sinä suututtamaan jonkun miehen puolikkaan.. Toivottavasti teit sen aiheesta:)
Jep, kirjoittaminen näillä palstoilla voi olla haasteellista. V****ilun ja vitsailun ero on häilyvä.. tosin, kaikki eivät tajua sitä edes livenä vaikka kuinka vääntää rautalangasta. Joten älähän tuollaisesta, pönttöjä riittää aina:)
...ei. Mutta epäilemättä se kolahti hänelle - eli sillä tavoin osui aiheeseen, vaikka tarkoitukseni oliki heittää vitsi.
Joskus osuu ihan vahingossa!
Menen tässä kohta opettamaan yksille italialaisille vaihto-oppilaille, miten pullaa leivotaan!
Sähän barfly isket täältä kohta jonkun naisen! Eihän siinä mitään, selvistä päin ja kaikkee. Täältä näyttää saavan säpi osastoa ja oikein henkisen hoitusun tarjoamana.
Sääli että ne naiset jotka täällä pätee on yleensä helvetin rumia ja lihavia..... yleensä kaikki joo!
Muualta ne rotunaiset löytyy. Ja tiedät kyllä myös mistä.
Ai niistä kapakoista vai?
Minä kerron mistä ne löytyy kun sinä voikärpänen kerrot pituutesi painosi ja strategiset mittasi.
Koitetaanko - vai kuulutko mainitsemiini nettirotunaisiin?
Mene sinne kapakkaan iskemään niitä jasminmäntylöitä, mutta älä itke jos kauneus olikin vain katsojan silmissä!
Täytyy sanoa, mitä näiden 'rotunaisten' toimintaa on sivusta seurannut, etten kyllä yhtään kaipaa sen kaltaista seuraa.
Itselläni on vaimona kiltti kotityttö, joka voi halutessaan myös sonnustautua varsinaiseksi katseenvangitsijaksi.
Suosittelen myös sinulle, että tutustut tyttöihin kapakan ulkopuolella = selvin päin.
Miksi sinun täytyy tulla epäilemään toisten ihmisten ulkonäköä. Ei tämä ole mikään kauneuskilpailu. Jos barfly vaikka tutustuisikin johonkin kivaan tyttöön, niin mukavaahan se vain olisi, eikö?
Joopa joo.. yks herra tässä viestiketjuissa haihatteli jotain rotunaisista. En kyllä lähtis yleistämään mitään/ketään, ennen kuin olisin itse vilkaissut peiliin.
Siinä mielessä olen Jaken kanssa ihan samoilla linjoilla, etten "rotunaisten" seuraa juurikaan kaipaa. Tosin jäi kyllä vähän hämärän peittoon mitä sillä yleensäkin tarkoitettiin. Toisaalta väliäkö sillä.
>Tosin jäi kyllä vähän hämärän peittoon mitä sillä (ROTUNAINEN) yleensäkin tarkoitettiin.
Se on vähän hämärä käsite, mutta ilmeisesti tämä naisten mittoja tiedusteleva kulkija tarkoitti rotunaisella niitä bilekissoja, jotka viilettävät yöelämässä helpon elämän perässä. Bilekissalla on platinablondattu tukka, musta toppi, siihen sopiva käsilaukku ja minihame. Hän pyrkii Tigerin VIP-huoneeseen ja lupaavien jääkiekkoilijoiden seuraan. Bilekissa inhoaa laskujen maksua, keskinkertaisuutta ja sunnuntaiaamuja. Eniten häntä pelottaa tulla köyhäksi ja epäsuosituksi. Bilekissa ei etsi ymmärtävää miestä; mitä kylmempi jäbä, sen parempi. Bilekissa elää kovassa Maailmassa. Hänen CV:nsä on täynnä avioeroja, viinaa ja huumeita. Vanhemmiten hän näyttää Michael Jacksonilta. Hän kuolee ryppyisenä, yksinäisenä ja säälittävänä, mutta ylpeänä, eikä kuitenkaan köyhänä!
Heh, tulihan turistua sanoja muutamia...
Muuten, barfly
Tuossa ylempänä ollut kirjoitus ei varmaankaan ollut sinun käsialaa...kai?
>>viisaita sanoja
Kirjoittanut: barfly, 7.4.2003 klo 20.53
"jos nyt juot vähemmän, niin tulevaisuudessa voit juoda enemmän"
Hmm.. johdatteleva kysymys, mutta oli se minun käsialaani. Itseasiassa se juontaa juurensa:
http://www.paihdelinkki.fi/
klikkaa:
> oma-apu
> vähentämisen vinkkejä
Olisi ehkä pitänyt selittää tarkemmin mitä sillä tarkoitetaan. Itse ymmärrän sen niin, että nyt kun juo vähemmän, niin pysyy sitten kauemmin terveenä ja voi nauttia kohtuukäytöstä kauemmin.
Mitä "ROTUNAISIIN" tulee niin kyllähän me kuvailemasi kaltaiset naiset tunnistamme. Nyt joku kutsuu niitä sillä nimellä(rotunaiset), myöhemmin niitä kutsutaan pubiruusuiksi. Tai, mikäli elämä on kohdellut niitä paremmin ja ovat saavuttaneet tavoitteensa, juoksevat he puudeli kainalossa Stockmannin kosmetiikka osastolla. Miehen luottokortti vikisee ja sitten pitääkin viedä jo puudeli trimmattavaksi.. Että sellasta.
> Olisi ehkä pitänyt selittää tarkemmin mitä sillä tarkoitetaan. Itse ymmärrän sen niin, että nyt kun juo vähemmän, niin pysyy sitten kauemmin terveenä ja voi nauttia kohtuukäytöstä kauemmin.
Juu, kyllä minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että kyseessä on sarkastinen julkilausuma. Mutta eihän tuo sitten ollutkaan.
Itse voisin sanoa sen hieman toisin, if I may be so bold sir..
"Juo vähemmän - elä pitempään!"
Kohtuukäyttö onnistuu keneltä onnistuu. Ainahan voi tosiaan kokeilla.
Tottakai on kiva jos barfly scoraa! Pikkuisen ressukka ja juopahtava mutta yleensä rock tyyppi herättää naisissa hoivaviettiä - ja siitä seuraa säpiä. Sääli että yleensä ekat tyrkkyhoitsut on niin lihavia ja rumia. Mutta on niitä nättejäkin säpi-hoitsuja. Että siitä vaan barfly, mättähältä mattähälle niin kyllä paranee kaikki tauti. Kysy täällä vaan näiltä onko niillä vyötäröö. %D
"barfly" et tosiaan ole ongelmasi kanssa yksin, siitä osoituksena on jo tämä pitkä viesti ketju. Nykyään en juo enään, mutta muutama vuosi sitten olin lähes samanlaisessa tilanteessa kuin sinä.
Silloin kun alkaa miettiä alkoholin tuottamia haittoja, on jo aika lähellä lopettamista, koska juomisesta tulee huono omatunto. Jossain vaiheessa alkoivat minulla negatiiviset asiat painaa vaa'assa enemmän kuin positiiviset, silloin loppui juominen.
Tästä riittäisi paljon asiaa, mutta haluaisin kertoa vain kahdesta. Lopettamisen jälkeen negatiivinen asia on tosiaan kavereiden väheneminen. Olin varautunut tähän, kun päätin lopettaa, mutta on se silti yllättänyt. Toisaalta, kun liikutaan isoissa porukoissa, aika harva on niin sanotusti todellinen kaveri. Monelle taisin olla vain ryyppyseuraa.
Toinen asia on mielestäni positiivinen ja se liittyy lauseesi, "tai hankkimalla muuta tekemistä viikonlopuksi". Lopetettuani huomasin, että elämästäni oli hävinnyt elämän viikonloppu keskeisyys. Ennen tunsi elävänsä vain viikonloppuisin ja lomilla. Nykyään osaan nauttia jopa arjesta enemmän, kun ei tarvitse odottaa viikonloppua tulevaksi.
Oma ehdotukseni on sinulle, että koitat tälläistä päätöstä, mikä toimii minulla (huom. tämä on vain ehdotus).
Tee päätös, että EN JUO KÄNNIÄ ENÄÄN IKINÄ(silloin kun minä tein tämän päätöksen, tunne oli kuin joku taakka olisi otettu harteilta). Alkuun et kerro kenellään, että olet tehnyt minkäänlaista päätöstä alkoholin suhteen. Kun kokoonnutte jonnekin juomaan, juot mukana, mutta hyvin hyvin hitaaseen tahtiin(ehkä alkuun 3-4 kaljaa illan aikana, myöhemmin se vähenee automaattisesti omasta tahdostasi). Tämä sen takia, että ei tarvitse selittää kokoajan miksi ei juo. Yleensä ihmiset ovat niin keskittyneitä omiin juomiinsa, että he eivät laske sinun juomaasi määrää. Yksin ollessa olet täysin juomatta. Se oli kumma, kun olin tehnyt päätöksen kännittömyydestä, ei tehnyt enään mieli viinaa. Nykyään muut tietävät jo minun juomattomuudesta ja kukaan ei tyrkytä viinaa, kun ovat huomanneet minun todellakin lopettaneen ja pysyvän päätöksessäni. Alkuvaiheessa sinulle yritetään tyrkyttää viinaa, koska uskotaan sinun sortuvan ryyppäämään.
Tämä on onnistunut minulla, mutta ei välttämättä onnistu sinulla, mutta ainahan voi koittaa. Silloin, kun päätät jotain, ole jämäkkä päätöksesi suhteen. Tee sellainen päätös, jonka ITSE USKOT TOTEUTUVAKSI.
Mitä naisiin tulee, mietit varmaan sitä kuinka saat selvinpäin kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Minä olen ainakin muuttunut sen suhteen paljon rohkeammaksi.
Tässä yksi mielipide asiasta lisää. Tsemppiä ja koitahan keskittyä niihin opiskeluihisi.
Ps. Koskaan ei ole asiat niin huonosti, etteikö niitä voisi viinan avulla vielä huonontaa.
Totta, ei tämän jutun kanssa yksin olla ja oikeesti se taitaa olla aikamoinen sosiaalinen ongelma suomessa. Harvempi siitä edes puhuu, koska siitä on tavallaan tehty tabu. Esimerkkinä sanottakaan, että jossakin muussa länsimaisessa kulttuurissa oma juomiseni rinnastettaisiin jo todella vakavaan alkoholiongelmaan. Suomessa sosiaalinen toleranssi milloin juo liikaa, taitaa olla maailman korkeimpia. Kaikilla ei ole rajoja ollenkaan.
Mielenkiintoista kuulla mielipiteesi. On hyvä, että ollaan saatu kaikenlaisia näkökulmia ja vinkkejä miten voi kontrolloida tai lopettaa juomisenssa kokonaan. Itse en aio lopettaa juomista kokonaan, koska uskon sitä pystyväni kontrolloimaan tulevaisuudessa. Olen tehnyt itselleni tietyt realistiset säännöt joita noudatan vähän sinun tyyliisi. Mitä tulee kännien vetämiseen niin ajattelin, että ei kai moinen joskus harvoin pahasta ole. Se, että olen kaksi tai kolme kertaa viikossa jossakin baarissa ihan plexit on pahasta.
Se on hauska havainto kuten mainitsit, että ei kerro kavereille vähentäneensä juomista. Olen aikaisemmin yrittänyt tehdä näitä nenän valkaisemisjuttuja mutta heti, kun alkaa sitä mainostamaan alkaa kahta kovempi painostus miksi et juo. Joskus jopa syyllistäminen ja puhutaan ilon pilaajasta. Kuten sanoit, parasta on kaiketi juoda muutama bisse muiden mukana ja nauttia illasta, sehän on just sitä kohtuu käyttöä.
Kontaktit naisiin kyllä vähentyy ihan varmasti, pienessä sievässähän on paljon rennompaa tehdä aloitteita ja baarissa niitä naisia yleensä on. Tosin on näitä aloitteita selvinkinpäin saatu aikaan. Ja uskon myös, että kun nyt tämän uuden "elämän" olen aloittanut, sitä varmasti saa enemmän itseluottamusta ja muuttuu. Ihan kuten itse sanoit.
On ollut mukava huomata tämän foorumin teksteistä, että ei tuomita toisen mielipiteitä heti. Vaan on pohdittu niitä ja arvostettu myös. Tekstit ovat tosi monesti vahvojen kokemusten pohjalta kirjoitettu ja siksi myös hyvin yksilöllisiä. Samalla tavoin "parannus keinot" ovat yksilöllisiä. On totta, että Suomalainen "normaali juoja", pistettäisiin monessa maassa katkaisuhoitoon.
Minä kyllä uskon, että se rentous sieltä naisten seurassa selvinpäinkin löytyy. Itse olen joka suhteessa nykyään paljon rennompi, enkä hermostu jokaisesta pienestä vastoinkäymisestä.
Pienenä vinkkinä vielä sellainen, että älä laske päiviä edellisestä ryyppykerrasta. Sillä jos alkoholi ei ole sinulle enään maailman tärkein asia, ei silläkään ole merkitystä kauanko edellisestä kerrasta on kulunut aikaa.
Ps. -Kun lopetan juomisen, elämäni muuttuu paremmaksi(=väärin)
-Kun muutan elämääni paremmaksi, juominen loppuu (=oikein)
Terävä havainto viestisi lopussa, Stadi ja ehdottomasti paikkansa pitävä. Hyvää tekstiä myös teiltä, Barfly ja Jake Waits! Aina on tilaa fiksuille miehille jotka osaavat käyttää aivojaan.
Muutenkin tämä on yksi parhaista, ellei jopa paras viestikeju näillä kanavilla. Jatketaan!!
Olen satunnainen lukija tässä forumissa.
Luin kaikki kommentit.
Mielestäni olet huolissasi sosiaalisesta elämästäsi.
Vinkkini on se, että tulet löytämään parhaimmat kaverisi juuri, kun kerrot haluavasi heidät mukaan kivaan kuntoiluun ja muuten kivaan seikkailuun ilman alkoholin mukanaoloa! Jos kaverisi eivät lähde mukaasi silloin he ovat jo alkoholisteja, paitsi SINÄ! Mitä tulee naiseen, jos haet elämänkumppania, tulet löytämään HÄNET just aivan muualta, jopa lenkkeilemästä! Itse en kuulu tähän ryhmään... kannustan vaan Sinua!:)
Olet saanut mahtavia vinkkejä! tsemppiä vielä kerran että tulet löytämään todellisia sosiaalisia kavereita ja myös elämänkumppanisi!
..Pääsiäistä kaikille, minä menen Pohojammaalle valakeeta kattelemahan!
Olen ollut samassa tilanteessa myös noin 10 vuotta mutta mulla asiaa pahentaa vielä se että olen äiti. Hoidan kyllä kaikki laskuni, kodin, lapseni hoidon yms. mutta olut maittaa ja kaikki kaverit baarissa. Sellaisiakin löytyy jotka eivät juo mut eihän niiden seura edes kiinnosta
No niin, huomenna on Vappu ja sillon pitääkin ottaa perseet olalle! Kyllä tässä on nenää jo kuukauden päivät valkaistukin, lukuunottamatta pientä sosiaalista tapahtumaa Pääsiäisen aikaan..
No se olis liiottelua, että perseet haluaisin vetää. Mutta pari kaljaa Suomi - Tsekki matsin yhteydessä ja sitten pari sosiaalista tuoppia hyvän seuran mukana baarissa. Väkeviin en aio koskea vaikka joku todennäköisesti sellaista (ilmaiseksi) tarjoaakin. Baarissa vedän välillä pokeristi ykköskaljaa tai kokista sitruunalla. Loppuillasta voin naureskellla kavereita ja niiden "huonoa" viinapäätä.
Hyvää Vappua!
Hyvä suunnitelma Fly. Yks juttu vois auttaa suakin mitä minä olen toteuttanut. Se on kaikkein liukkain pinta kun aletaan se hyvä nousu. Jos silloin ryyppii yköstä ja toiset päihtyy eikä itse päihdy alkoholista, sitä ei huomaa kukaan - eikä muuten itsekään. Menee tosi lujaa ja on hauskaa aivan samalla tavalla kuin toisillakin. Kato jos nousee tasaisesti känniin niin sitten ei pysty ehkä kontrolliin enää. Ykönenkin nostaa vähän ja ihan tarpeeksi hyvässä seurassa. Joka noudon yhteydessä (1 tai 3 sen )juo tiskillä lasi vettä kans - ettei tule jano.
Taas tuli viime viikonloppuna nämä niksit todettua hyviksi kun olin polttareissa. Koko illan bailasin ja katselin kun kundit sekoili. Olin koko illan skarppi ja sosiaalinen, juttelin eniten meistä naisten kanssa. Kundit oli vuorotellen säälittävän päissään. Lopuksi kaikki muut oli taulu täynnä paitsi minä vain normaalisti väsnyt ja lähes selvinpäin. Kivaa oli eikä kukaan valittanut, ei krapulaakaan tullut.
Muista loiva nousu ja heti alussa välejä (ykösiä ja limuja)sekä mahd paljon vettä.
Niin tiedäthän jäniskännin - nopeasti ja yllättävästi, korvat eri suuntiin harottaen, hallitsemattomaan tilaan!
vaikka läpi harmaan kiven! Hienoa, hengessä mukana edelleen. Jännittävää jääkiekkoiltaa ja muutenkin mukavaa vapunaikaa Sinulle kuten myös s-b-s:lle. Yhteispelillä sujuu... sekä jääkiekkokaukalossa että elämässä muutenkin.
Kuului muuten juuri avonaisesta ikkunasta viereiseltä rakennustyömaalta Ihanaa leijonat, ihanaa. Taidetaan tässä yks sun toinen kiihkeästi jo odotella iltapäivän Suomi-Tsekki - matsia.
...kans kaikille! "Ei-alkoholisti"
Niin, menikö vappu miten ? Kerro rehellisesti. Missä meet? Mitä teet? Mitä ajattelet? Hei! Salille sieltä!!!
Tuossa taannoin käytiin keskustelua "sosiaalisten semijuoppojen" uusista raitistumismalleista. Tämä keskustelu oli varsin raikas avaus uuteen ja raittiimpaan asenteeseen nuoren juhlivan väestön pelastamiseksi. Eiköhän jatketa kokemusten vaihtoa täällä ja taas näin pääsivulla.
Olis ihan mielenkiintoista tietää onko nimim. Barflyn asennemuutos ollut hedelmällinen?
Miksei tietenkin muidenkin, jos joku pyrkii johonkin muutokseen vaikka osaksi näidenkin juttujen perusteella.
Mulle nuo esittelemäni "kommervenkit" ovat toimineet hyvin ja voin nauttia sekä hallita nautintoa tahtoni mukaan. Kivaa on joskus juhliakin, eikä karkaa mopo käsistä. Myöskään en juhli kahta päivää peräkkäin enää.
Kertokaapa hyviä vinkkejä raitistaa vaikka koko ystäväkuntaa, joka on seurustelussaan valunut aina kosteampaan suuntaan.
Heips kaikki,
juu, kyllä tämä keskustelu on niin tärkeä, ettei sitä voi vain jättää unholaan, vaikka suomi24 keskustelupalstan rakenne onkin ns. kronologisesti "scrollaava" eli vanhojen kirjoitusten etsiminen on vaikeaa.
Barflyllä on varmaankin niin kivaa punttisalilla, ettei hän ole ehtinyt werkkoon. Hyvä jos niin on, toivon ainakin niin.
Itse olen ollut raittiina 3 v. eikä alkoholi ole enää pitkiin aikoihin kummitellut mielessä. Minulle sopi tällainen rautainen stoppi. Luulisin että voisin vetäistä lärvitkin sen pahemmin vajoamatta samaan jamaan kuin olin 4 v sitten. Yhden ainoaisen kerran otin kyllä tässä 3 v aikana: Kesä 2002 menin naimisiin ja työpaikalla pitivät polttarit. Ei jäänyt putki päälle. Seuraavana aamuna oli krapula, mutta ei puhettakaan, että jatkaa olisi pitänyt! Mutta miksi vetäisin lärvit? Ei todellakaan tee mieli. Joskus kun oikein v***taa, niin itsesäälin puuskassa tulee suunnitelleeksi puolileikillään ryyppäämistä, mutta siihen on onneksi jäänyt. Miksi alkaisinkaan miettimään syitä siihen, miksi päätökseni nyt yhtäkkiä olikin näin luja? Parasta jättää asia sikseen ja olla onnellinen.
Elämän asenne on nykyään aivan toinen. Minulla on toivoa tulevaisuudesta. Juopon tai minkä tahansa aineiden väärinkäyttäjän parantaminen täytyisi varmaankin lähteä hänen taloudellisten, sosiaalisten ym. vaikeiden elämäntilanteiden korjaamisesta, eikä keskittyä juomiseen, mikä on pelkkä oire. Todelliset syyt ovat juuri niitä, jotka alunperin lisäsivät alkoholin kulutusta. Mutta, mitä ne syyt ovat? En nyt suosittele, että kaikki painuisivat psykoterapiaan. Ei todellakaan. Kansantalous menisi nurin. Oma-aloitteisuutta tässä tarvitaan ja vain yksi henkilö, joka kuuntelee ja auttaa. Se joka onnistuu tällaisen yhden, joka on viisas ja hyvä ihminen, löytämään, on todella onnekas.
Sincerely Yours
Jake Waits
Where are you?
Kirjoita [email protected]
Pistän tämän viestin tuonne alkuunkin, kun tämä on niin typerä systeemi, että viestiketjut, joihin kirjoitetaan, ei tule alkuun.