Oisko kohtalotovereita?
Mulla on ortoreksia. Kaikki lähti siitä että turhauduin ainaisiin vatsakipuihin(mulla on herkkä vatsa).Huomasin, että kun lisäsin jokaseen ateriaan kasviksia, tuli ihan hemmetin hyvä olo. Siitä sitte kehkeytyi mun oikeaoppinen pyhä ruokavalio, jota on ihan pakko noudattaa, eikä enää pelkästään vatsan vuoksi, vaan koska huomasin että sain aika ihanan litteän vatsan kaupanpäällisiks.OK sinänsä mutta kun ruokarytmi on nykyään mun koko elämän runko.Mua hirvittää ajatuskin et pitäis lähtee johonkin kun on ruoka-aika, koska ruokarytmi häiriintyis, tulis holtiton nälkä ja syömiset menis ihan penkin alle.
PItää siis oleilla neljän seinän sisällä ja välillä käydä lenkillä.Usein on kyllä niin voimaton olo ettei lenkillä jaksa oikein revitelläkään. Aina vaan pahemmaks menee: parin viime viikon aikana mun ruokailut on venähtäny yli tunnin pitusiks: päivälliseen meni tänään 1.5 tuntia ja jälkiruoka siihen vielä päälle. Syömisen hitaus johtuu siitä että ruoka-aineita pitää syödä niin täsmällisissä suhteissa; esim. lihaa ja perunaa just saman verran ja leipää ja salaattia heti kyytipojaks. Kesä kauhistuttaa: enhän mä enää voi lähtee mihinkään jäätelölle niin muin ennen oli tapana: en voi syyä pelkkää makeeta niin paljon;joka aterian pitää olla niin monipuolinen!
Tärkein pointti on se, että jos mulla olis psyykkinen puoli muuten kunnossa, mulla ei olis syömishäiriötä. Jos mä arvostaisin itseäni, ei mun tarvis etsiä hyväksyntää hyvällä ulkonäöllä.
Onko mulla mahdollisuuksia päästä tästä kierteestä irti?Kommentoikaa ihmeessä ortorektikot ja siitä toipuneet. kiitos!
Mulla on ortoreksia. Kaikki lähti siitä että turhauduin ainaisiin vatsakipuihin(mulla on herkkä vatsa).Huomasin, että kun lisäsin jokaseen ateriaan kasviksia, tuli ihan hemmetin hyvä olo. Siitä sitte kehkeytyi mun oikeaoppinen pyhä ruokavalio, jota on ihan pakko noudattaa, eikä enää pelkästään vatsan vuoksi, vaan koska huomasin että sain aika ihanan litteän vatsan kaupanpäällisiks.OK sinänsä mutta kun ruokarytmi on nykyään mun koko elämän runko.Mua hirvittää ajatuskin et pitäis lähtee johonkin kun on ruoka-aika, koska ruokarytmi häiriintyis, tulis holtiton nälkä ja syömiset menis ihan penkin alle.
PItää siis oleilla neljän seinän sisällä ja välillä käydä lenkillä.Usein on kyllä niin voimaton olo ettei lenkillä jaksa oikein revitelläkään. Aina vaan pahemmaks menee: parin viime viikon aikana mun ruokailut on venähtäny yli tunnin pitusiks: päivälliseen meni tänään 1.5 tuntia ja jälkiruoka siihen vielä päälle. Syömisen hitaus johtuu siitä että ruoka-aineita pitää syödä niin täsmällisissä suhteissa; esim. lihaa ja perunaa just saman verran ja leipää ja salaattia heti kyytipojaks. Kesä kauhistuttaa: enhän mä enää voi lähtee mihinkään jäätelölle niin muin ennen oli tapana: en voi syyä pelkkää makeeta niin paljon;joka aterian pitää olla niin monipuolinen!
Tärkein pointti on se, että jos mulla olis psyykkinen puoli muuten kunnossa, mulla ei olis syömishäiriötä. Jos mä arvostaisin itseäni, ei mun tarvis etsiä hyväksyntää hyvällä ulkonäöllä.
Onko mulla mahdollisuuksia päästä tästä kierteestä irti?Kommentoikaa ihmeessä ortorektikot ja siitä toipuneet. kiitos!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.