Kaikkien tuotteiden ja palveluiden markkinat kypsyvät ja kyllästyvät jossain vaiheessa.
Tuotteiden elinkaari on useassa kauppatieteellisessä markkinointia käsittelevessä teoksessa määritelty seuraavanlaiseksi:
1. esittely
2. kasvu
3. kypsyminen
4. kyllästyminen
5. tuotteen poistaminen markkinoilta
Kasvun vaiheessa kannattavuus on hyvää ja uusia toimijoita tulee markkinoille valtaamaan omaa siivuaan.
Kun markkinat alkavat kypsyä, kasvu hidastuu ja samalla kannattavuus alkaa heiketä, koska markkinat ovat erittäin kilpailutetut. Tällöin markkinoilla olevat toimijat ovat pakotettuja parantamaan kannattavuuttaan ja markkinaosuuttaan heikkenevien katteiden paineessa. Alkaa markkinoiden keskittyminen, yritykset fuusiotuvat tai yritykset ostavat toisiaan. Markkinoilta puristetaan ns. "tyhjät pois". Suomen telemarkkinat viime vuosina ovat tästä hyvä esimerkki.
Kyllästymisen vaiheessa kannattavuus on laskenut lopullisesti ja kasvu pysähtynyt. Jotta yritys estäisi tuotteen kuolemisen, tulee yrityksen löytää tuotteelle uusia toimintatapoja tai ominaisuuksia.
Verkostomarkkinointi perustuu ajatukselle kasvuvaiheen jatkumisesta loputtomiin. Jossain vaiheessa kypsyminen tulee myös verkostollekin vastaan. Verkoston saavuttaessa kypsymisvaiheen verkosto alkaa tappaa itse itseään. Normaali yritystoiminta alkaisi keskittämään resurssejaan, mutta verkosto jatkaa hajautumistaan. Verkoston myyjät alkavat kilpailla toisiaan vastaan kamppaillen samoista asiakkaista.
En siis lähtisi sanomaan, että Haipolan teoria markkinoiden kyllästymisestä on ihan hatusta vedettyä. Näin se kapitalismi vaan sattuu toimimaan...
Tuotteiden elinkaari on useassa kauppatieteellisessä markkinointia käsittelevessä teoksessa määritelty seuraavanlaiseksi:
1. esittely
2. kasvu
3. kypsyminen
4. kyllästyminen
5. tuotteen poistaminen markkinoilta
Kasvun vaiheessa kannattavuus on hyvää ja uusia toimijoita tulee markkinoille valtaamaan omaa siivuaan.
Kun markkinat alkavat kypsyä, kasvu hidastuu ja samalla kannattavuus alkaa heiketä, koska markkinat ovat erittäin kilpailutetut. Tällöin markkinoilla olevat toimijat ovat pakotettuja parantamaan kannattavuuttaan ja markkinaosuuttaan heikkenevien katteiden paineessa. Alkaa markkinoiden keskittyminen, yritykset fuusiotuvat tai yritykset ostavat toisiaan. Markkinoilta puristetaan ns. "tyhjät pois". Suomen telemarkkinat viime vuosina ovat tästä hyvä esimerkki.
Kyllästymisen vaiheessa kannattavuus on laskenut lopullisesti ja kasvu pysähtynyt. Jotta yritys estäisi tuotteen kuolemisen, tulee yrityksen löytää tuotteelle uusia toimintatapoja tai ominaisuuksia.
Verkostomarkkinointi perustuu ajatukselle kasvuvaiheen jatkumisesta loputtomiin. Jossain vaiheessa kypsyminen tulee myös verkostollekin vastaan. Verkoston saavuttaessa kypsymisvaiheen verkosto alkaa tappaa itse itseään. Normaali yritystoiminta alkaisi keskittämään resurssejaan, mutta verkosto jatkaa hajautumistaan. Verkoston myyjät alkavat kilpailla toisiaan vastaan kamppaillen samoista asiakkaista.
En siis lähtisi sanomaan, että Haipolan teoria markkinoiden kyllästymisestä on ihan hatusta vedettyä. Näin se kapitalismi vaan sattuu toimimaan...
Vastaukset 43
Vanhimmat
VM toimii normaalien luonnon lakien vastaisesti. Se toimii sittenkiin. Ikiliikkuja se on. Ei kyllästy ikinä, se on mystistä, se toimii. Todisteluun ei matematiikkaa vaan mystiikaa.
Kunhan tarpeeksi uskoo ja unelmoi.Koska niin sanotaan. Muuten haittaa bisneksiä. Kyllästymisen uhatessa noni parantaa kyllästymisen.
jalkeenkään ei ole vielä tiensä päässä jos nuo teoriat pitäisi paikkansa. Tuon teorian ja käytännön välillä on 50 vuoden ristiriita jota Haipolakaan ei ole pystynyt selittämään. SElitä sinä!
miljönäbizneksien muuttumaan harrastukseksi. Unelma paikka pyramidissä on se toivon perustus, jolla tappiollinen liiketoimintakin nähdään sioituksena.
Myyntiä ei kyllästyneillä markkinoilla ei tarpeeksi ole mutta vaikutetun ihmisen ostotottumukset ei tottele tarpeen rajoja. Ihmiset verkostossa siis ostaa ei myy. Bisnes on enää harrastus.
Tarpeeksi näitä kylläisiä tunkkeja niin rahavirrat toimii.
Vielä 50 vuotta niin näemme myyntilahkojen kehittyneen uususkonnoksi. Palvottuja menestyjiä kun ei ole niin he ovat pyhimyksiä-.
vastaus kysymykseeni?
Tuohon kysymykseen pitäisi ola harvinaisen helppo vastata jos tunnet teoriasi kunnolla.
20 vuotta sitten ennustettiin että verkostot kuolevat omaan mahdottomuuteensa kymmenessä vuodessa. Nyt on kulunut 20 vuotta. Varmaan aikaisemminkin on esitety sama ennuste. Missä se päätepiste näkyy?
väitteesi ei ole pätevä. En ole ennustanut 20 vuotta sitten.
Aivopesulla eli mielenhallinnalla pyramidit elävät pitkään. Uususkonto tulevaisuus ei ole poissuljettu vaihtoehto. Lahkopiirteet kehittyvät. Uskonnot elävät pitkään.
bisnes on siis uskonto?
Ei siinä mitään. Sama se mitä nimitystä käytätä kunhan se on kunnon bisnes.
Ainoastaan VERKOSTOpisnes on lähes kuin uskonto.
Oikea yritystoiminta onkin sitten ihan muuta.
Verkostomarkkinayrityksissäkin tuotteet uudistuvat, vanhat poistuvat. On monia tuotteita, joita asiakkaat kyselevät ja ovat pettyneet, kun ne ovat poistuneet, ja tilalle tullut uusia. Monia tuotteita on joduttu palauttamaan takaisin, koska asiakkaat niin intohimoisesti niitä vaativat edelleen.
Markkinoiden kyllästymisen pakoiluyritykset
----------------------------------------------
Tuotevalikoiman uusiminen ja laajentaminen
Yksi keino paeta markkinoiden kyllästymistä on jatkuvasti uudistuva tuotantolinja ja uudet tuotteet.
Kun yhtiö tuo markkinoille uusia tuotteita, valtaa se markkinaosuutta muilta yrityksiltä, jotka myyvät tuotteita sitä ennen samalla alueella ja saa uusia myyjiä verkostoonsa. Tämä verkoston myyjien määrän kasvu tyrehtyy silloin, kun yhtiö on saavuttanut markkinaosuutensa.
Lopulta uusi tuotantolinja saattaa kuivua kasaan, kun uusi myyjien verkosto romahtaa perustuksesta alkaen. Valtaosa alimmilla tasoilla olevista edustajista ei saa värvättyä uusia värvääjiä, niin että alalinja tuottaisi heille voittoa. He eroavat yhä nopeammassa tahdissa ja näin ollaan taas tilanteessa, missä pääyhtiön on lanseerattava markkinoille uusia tuotteita.
Sama tuote voidaan palauttaa markkinoille muutaman vuoden kuluttua, kun sen myynti on ensin lopetettu. Silloin vedotaan yleisöön sanomalla, että kuluttajat vaativat saada entisen tuotteen takaisin myyntiin, vaikka totuus on se, että tuote vedettiin markkinoilta pois sen kysynnän hiipuessa tai oikeammin: sielujen markkinoiden kyllästyessä. Enää ei ollutkaan tarpeeksi uusia 'yrittäjiä' tulossa myymään kyseistä tuotetta, minkä johdosta verkostopyramidi siltä osin romahti.
Sielujen markkinat eivät muutu
Tuotevalikoiman uusiminen tai laajentaminen ei vaikuta sielujen markkinoihin. Alalle tulevia myyjiä on vain tietty osa väestöstä esimerkiksi vuoden aikana. Nämä muodostavat sen alueen todellisen markkinan eli potentiaalin.
Tietyllä alueella esimerkiksi valtiossa voi olla vain tiety osuus väestöstä alalla töissä kerrallaan. Tämä prosenttiosuus vaihtelee 0,3-4,5 % välillä. Suomessa oli vuonna 2004 noin 20.000 - 50.000 verkostomarkkinoijaa riippuen tilaston lähteestä ja päällekkäisyyksistä. (Työvoimaministeriö/20.000 ja SSML/ ehkä 40.000-50.000) Paljon enempää ei voi olla.
Kun alalla yhtä aikaa toimivien myyjien maksimimäärä on maassamme 200.000 – mikä ei välttämättä koskaan toteudu – niin tarkoittaa se 50.000 hengen verkostossa sitä, että uusia alalla pysyviä myyjiä voidaan värvätä neljä henkeä nykyisiä värvääjiä kohden, jos heitä olisi 50.000. Neljän hengen alalinja ei ole mikään houkutteleva kultakaivos ja senkin säilyminen edellyttäisi jatkuvasti tapahtuvaa värväämistä, sillä nämä neljä alimmilla tasoilla olevaa lopettavat toimintansa parin vuoden sisällä ja uusia pitäisi värvätä tilalle.
Verkostomarkkinointi ei ole näiden tosiasioiden perusteella mikään 'hyvä mahdollisuus' taloudellisen riippumattomuuden saamiseen tai edes tuntuviin lisäansioihin, jos tulojen lähde on alinjan liikevaihdossa ja myyjien määrässä eikä omassa suoramyynnissä. Oma suoramyynti on taas kannattamatonta sen vuoksi, että omalla alueella häärii liikaa samojen tuotteiden myyjiä ja kilpailijoita: oman yhtiön edustajia ja kilpailevien yhtiöiden myyjiä. Homma ei yksinkertaisesti toimi, koska myyjiä ja värvääjiä on liikaa kysyntään nähden.
Värväämistä ei lopeteta, kun myyjiä on tarpeeksi
Jos maassamme olisi joskus 200.000 myyjää, niin lopettaisivatko alan yritykset ja kouluttajat uusien myyjien värväämisen? Eivät. He jatkaisivat sitä samaan tahtiin, jolloin vuosittain lopettaisi yhä useampi myyjä ja lisää pitäisi värvätä tilalle. Yli 99 % lopettaa värväämisen muutaman vuoden sisällä ja suunnilleen saman verran värvätään tilalle uusia värvääjiä. Näin värvääjien kokonaismäärä pysyy ennallaan tai kasvaa vähän vuodesta toiseen.
Yhtiöiden ja kouluttajien sanavarastoon ei kuulu sellainen sanonta: "Nyt meillä on tarpeeksi myyjiä, emme tarvitse enempää: lopetetaan uusien myyjien värvääminen tai rajoitetaan sitä niin, että värvätään vain saman verran kuin lopettavia myyjiä on eikä pyritä enää kasvattamaan myyjien määrää. Nyt kaikille myyjille riittää asiakkaita verkoston ulkopuolella ja tuotteilla on kysyntää niin paljon, että keskimääräinen liikevaihto/ myyjä on tuhat euroa, mistä voidaan jokaiselle maksaa 200 euroa palkkioita kuukaudessa ja näin kaikilla on mahdollisuus saada vähän lisätuloja omaan myyntiin perustuen."
Näin ei koskaan tehdä. Myyjien keskimääräinen liikavaihto pidetään tarkoituksella 60-200 eurossa/kk eikä enempää kehoteta edes myymään, niin että se olisi päätavoite. Sen sijaan kehotetaan värväämään mahdollisimman monta uutta 'myyjää' verkostoon, jotka kuluttavat yhtä paljon joka kuukausi yhtiön tuotteita ja ostavat koulutusta, mainosmateriaalia, aloituspaketteja ja maksavat lisenssimaksuja. (25-200 €/kk) Tämä on koko toiminnan idea: ei värvätä suoramyyjiä vaan värvääjiä loputtomaan värvääjien ketjuun ilman rajoitusta.
Verkostomarkkinoijia voi olla Suomessa maksimissaan 200.000 henkeä yhtä aikaa töissä ja tämä on pitkän ajan keskiarvo. Tämä on vain teoreettinen esimerkki ja perustuu Utahin osavaltion lukuihin, missä on eniten verkostomarkkinoijia väestön määrään suhteutettuna. (noin 4,5 %) On siis turhaa toivoa, että saisi itselleen tuottavan alalinjan, niin että sama unelma olisi jokaisen mukaan lähteneen toteutettavissa yhtä aikaa. Kaikki eivät voi rakentaa lyhyessä ajassa itselleen tuottavaa alalinjaa, koska myyjien määrä ei voi moninkertaistua joka vuosi. Alan myyjien kokonaismäärä pysyy suurinpiirtein samana tai kasvaa vähän joka vuosi. Kasvu on aloittavien ja lopettavien myyjien määrän välinen erotus, jos aloittavia on enemmän kuin lopettavia myyjiä.
Pyramidipelin voittomahdollisuus
Viimeisenä mukaan lähteneistä vain yksi kymmenistätuhansista onnistuu saamaan itselleen tuhansien myyjien verkoston eikä sekään ole hänen omaa ansiotaan ja työn tulosta. Verkostot kasvavat tuurilla, sattumalta ja sitä kautta, millaisia henkilöitä alalinjaan sattuu tulemaan. Julkisuuden henkilö kuten jokin urheilusankari voi saada perässään muita mukaan verkostoon, mutta tämäkin buumi loppuu nopeasti. Jonkun Kirvesniemen tai muun hiihtäjän lisäravinteiden, noni-mehun tai kapseleiden ja ternimaidon käyttö ei vaikuta myönteiseen ostopäätökseen tavallisen kuluttajan elämässä.
Kouluttaja ja ylätason värvääjä voi vaikuttaa suoraan vain muutamalle tasolle alalinjaansa. Vaikka pyramidin huipulla oleva kouluttaja tulee joskus mukaan värväystilaisuuteen kymmeniä tasoja alalinjassaan, johtuu se vain siitä, että ne kymmenet tai jopa sadat edustajat siinä välissä ovat jo lopettaenet toiminnan tappioiden vuoksi. Verkoston alatasojen elävä perustus on siellä, missä värvääminen tapahtuu; ylätasojen ja pohjan väliin mahtuu tuhansia rahansa ja työpanoksensa verkostoon menettäneitä huijauksen uhreja.
Ainoa pätevyysvaatimus verkostomarkkinoijaksi ryhtymiselle
Uusia myyjiä ei valita koskaan kykyjen perusteella vaan sen perusteella, kuka on valmis maksamaan liittymisestään verkostoon. Ainoa pätevyysvaatimus alalle on se, että sinun pitää maksaa siitä, jos haluat tehdä työtä ja rikastuttaa muita sekä saada 1/10.000 mahdollisuuden saada onnella ja sattumalta itsellesi muutaman kymmenen tai sadan hengen verkosto. Itse et voi siihen asiaan kovinkaan paljoa vaikuttaa. Kyse on pyramidipelistä eikä rehellisestä suoramyynnistä ja suoramyyjien värväämisestä myymään tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille. Kuluttajista 70-99% on pyramidin sisällä olevia värvääjiä. Näin värvätään uusia värvääjiä, jotka värväävät uusia värvääjiä, aina loputtomiin, ad finitum.
Laajentuminen uudelle maantieteelliselle alueelle
Toinen keino pakoilla markkinoiden kyllästymistä on laajentaa toimintaa uusille maantieteellisille alueille, jolloin lähtömaassa pieni osa myyjistä rikastuu kohdemaan myyjien kulutuksen ansiosta. Kaikille ei tätä mahdollisuutta ole yhtä lailla olemassa, sillä vain harvat tuntevat kohdemaassa olevia ihmisiä ja voivat mennä kouluttamaan heitä paikan päälle, jotta verkosto lähtisi toivotulla tavalla kasvuun. Suurin osa lähtömaan värvääjistä ei hyödy lainkaan uudelle maantieteelliselle alueelle laajenneesta toiminnasta. Verkoston pyramidirakenne myös palkkioiden suhteen pysyy ennallaan eikä muutu, vaikka tuotteita tulisi lisää markkinoille ja verkosto laajenisi ulkomaille. Tämä on kylmä fakta alalla, missä pääyhtiö ja pieni osa pyramidin huipulla olevista värvääjien kouluttajista elää valtavan alalinjan kulutuksen perusteella: niillä provisioilla, mitä se saa ylihintaisista verkoston sisälle myydyistä tuotteista, vuosimaksuista, muista lisensseistä tai vastaavista osallistumismaksuista, aloituspaketeista, koulutuksesta (vikkottaiset ja kuukausittaiset tapahtumat, neljännesvuoden välein olevat eventit) ja markkinointimateriaalista.
Teoria markkinoiden kyllästymisestä ei ole minun teoriani. Jokainen markkinatalouden lainalaisuuksia tuntee sen.
Markkinoiden kyllästyminen on kylmä tosiasia. Otan esimerkin.
Jos pienessä kylässä asuu esimerkiksi tuhat asukasta ja siellä on tuhat myyjää palvelemassa heitä, niin onko myyjiä liikaa kysyntään nähden?
Tuhatta ihmistä kohden riittää hyvin eimerkiksi 10 myyjää, jotka voivat palvella koko kylän tarpeita. Kun 10 myyjää on töissä, niin enempää ei tarvita ennen kuin joku myyjistä lopettaa.
Verkostomarkkinoinnissa pitäisi koko ajan pyrkiä värväämään lisää myyjiä. Myyjiä ei ole siinä koskaan tarpeeksi. Koskaan ei sanota: "Nyt riittää, emme tarvitse enempää, voimme lopettaa jatkuvan värväämisen tai ainakin hidastaa sitä tuntuvasti!"
Markkinoiden kyllästyminen näkyy tuotteiden suoramyyjille nimenomaan oman markkina-alueen kyllästymisenä. Kun alat pitää kotikutsuja ja joku kilpaileva kotikutsujen pitäjä ja sinä itse värväätte 10 muuta kotikutsujen pitäjää alueelle, missä asutte (esim. asuma-lähiö), niin markkinat ovat täynnä. Jokainen kotikutsujen pitäjä myy yhden tai kaksi tuotetta/ kotikutsu ja heillä on 1-2 asiakasta kullakin, mutta kukaan ei tee kannattavaa liiketoimintaa, sillä myyjiä on liikaaa ja asiakkaita sekä tuotteiden kysyntää liian vähän.
Sitä ei kukaan väitä, että täydellinen kyllästyminen (saturaatio) olisi mahdollista. Kauppaa käydään aina, mutta jos myyjiä on liikaa ja asiakkaita sekä tuotteille kysyntää liian vähän, niin olemme tosiasiassa markkinoiden kyllästymisen tilassa de facto.
Tämä on taloustieteellinen fakta, jonka mukaan yritykset toimivat. Esimerkiksi Helkama-pyörien myyjät eivät värvää itselleen sataa tuhatta myyjää, koska se ei ole kannattavaa myyjiä ajatellen, jos he ovat itsenäisiä yrittäjiä eikä Helkaman tehtaita ajatellen, jos heidän tulisi maksaa palkka myyjille. Tämä on tietysti vain teoreettinen esimerkki, koska Helkamalla ei ole omia vähittäismyyjiä eikä se ole verkostomarkkinointia, mutta näin tämä asia ehkä jollekin lukijalle hahmottuu.
Otetaan esim. Ecoway, joka myy verkostojen kautta. Ecoway kehottaa tiimejä värväämään loputtomasti uusia myyjiä eikä aio koskaan rajoittaa myyjien määrää millään alueella. Kun jollakin alueella on tarpeeksi myyjiä, niin miten sillä alueella voisi myydä tehokkaasti tuotteita voitolla? Markkinat ovat kyllästyneet de facto.
Kun verkostoa levitetään toiselle alueelle, niin siellä on pian sama tilanne edessä. Jokainen värvää siitä omasta tuttavapiiristä ne uudet myyjät ja värvääjät. Näin päädytään järjestelmään, missä värvääjät värväävät värvääjiä, ja näin aina loputtomiin asti.
Eivät nämä pyramidit koskaan kaadu, niin kuin viranomaiset erehdyttävästi luulevat pyramideille tapahtuvan. Idea perustuu 99-prosenttiseen asiakkaiden ja alalinjan vaihtuvuuteen. Tuotteita ei koskaan valmisteta liikaa, joten tehtaalla ei ole mitään riskiä tarkan asiakasseurannan vuoksi. Myyjät ovat asiakkaita, joten heidän määränsä tiedetään tarkrasti ja kokemuksesta tiedetään myös verkoston kasvun nopeus eli lopettavien ja aloittavien määrä. Riskejä ei tehtaalle ja tuotteiden valmistajille ole, mutta kaikki riskit ovat kuluttajilla eli myyjillä.
Toivottavasti joku alan puurtaja ymmärtää tämän asian, jotta hän voisi tehdä viisaan päätöksen ja siirtyä muihin hommiin. Jos menet perinteiseen suoramyyntiin, niin siellä yritys maksaa takuupalkan ja provikat päälle (ei kaikki yritykset) eikä värvää yhdelle aluelle enempää myyjiä kuin siellä kannattaa pitää. Ei tämäkään ole kiitollinen homma ja moni lopettaa työn nopeasti, mutta se on kuitenkin rehellisempää kuin vm. Yritys valvoo sitä, ettei myyjiä ole liikaa ja ottaa osan vastuusta takuupalkan muodossa. Jos takuupalkkaa ei ole, niin silloin yritys voi värvätä enemmän myyjiä kuin tarvitsee, mutta eivät nämä myyjät pysy hommissa kauaa, kun huomaavat päällekkäiset asiakkaat omalla alueellaan eli kilpailua on liikaa.
"Jos pienessä kylässä asuu esimerkiksi tuhat asukasta ja siellä on tuhat myyjää palvelemassa heitä, niin onko myyjiä liikaa kysyntään nähden? "
--- ja aivan varmasti tällaisia tilanteita onkin joskus ollut tai joku tällaista tilanne haluaisi??!!?
"Verkostomarkkinoinnissa pitäisi koko ajan pyrkiä värväämään lisää myyjiä. Myyjiä ei ole siinä koskaan tarpeeksi. Koskaan ei sanota: "Nyt riittää, emme tarvitse enempää, voimme lopettaa jatkuvan värväämisen tai ainakin hidastaa sitä tuntuvasti!" "
--- Ei todellakaan pidä paikkaansa. Tarkoitus on saada maksimaalinen määrä asiakkaita. Usein vain on, ettei monikaan tee asiakkaita tarpeeksi. Silloin pyritään löytämään parempia myyjiä. Jos nähdään että tuotetta menee määrätyssä paikassa jo aivan tarpeeksi, niin ei silloin todellakaan kukaan ole niin tyhmä että värvää sille alueelle lisää myyjiä.
"Markkinoiden kyllästyminen näkyy tuotteiden suoramyyjille nimenomaan oman markkina-alueen kyllästymisenä. Kun alat pitää kotikutsuja ja joku kilpaileva kotikutsujen pitäjä ja sinä itse värväätte 10 muuta kotikutsujen pitäjää alueelle, missä asutte (esim. asuma-lähiö), niin markkinat ovat täynnä. Jokainen kotikutsujen pitäjä myy yhden tai kaksi tuotetta/ kotikutsu ja heillä on 1-2 asiakasta kullakin, mutta kukaan ei tee kannattavaa liiketoimintaa, sillä myyjiä on liikaaa ja asiakkaita sekä tuotteiden kysyntää liian vähän. "
--- ihan tyhmänäkö pidät näitä kotikutujen pitäjiä?? Aina ensin kartoitetaan saadaanko kutsuille tarpeeksi väkeä. Ja jos naapurissa on juuri sellaiset ollut, niin ei kukaan niin tyhmä ole että heti uusia pitää. Ja markkinat eivät vieläkään ole kertaakaan kyllästyneet todellisessa elämässä tuotteen elinkaaren aikana.
--- Mutta luulen ettet koskaan vain tajua. Sinun olisi kaikista viisainta liittyä johonkin tällaiseen yritykseen. Tehdä vuosi ja sitten voit kirjoittaa insiderina.
Kaikenkaikkiaan tuntuu unohtuneen mikä verkostomarkkinoiden idea on. Paljon tekee vähän ja kaikki hyötyy. Täällä haluttaisiin idea olevan että muutama tekee hitosti työtä ja hyötyy siitä yksin.
Kirjoitit:
--- Ei todellakaan pidä paikkaansa. Tarkoitus on saada maksimaalinen määrä asiakkaita. Usein vain on, ettei monikaan tee asiakkaita tarpeeksi. Silloin pyritään löytämään parempia myyjiä. Jos nähdään että tuotetta menee määrätyssä paikassa jo aivan tarpeeksi, niin ei silloin todellakaan kukaan ole niin tyhmä että värvää sille alueelle lisää myyjiä.
Vastaan:
Onko joku joskus toiminut niin, että on jättänyt värväämättä alueelleen myyjän sen vuoksi, että myyjiä on sillä alueella jo tarpeeksi?
Ehkä jollakin perinteisellä suoramyyntialalla näin toimitaan ja ehkä Tupperwaressa voidaan ajatella tällä tavalla, mutta eipä taida olla yhtään tyypillisen verkostomarkkinoinnin edustajaa, joka kieltäytyisi värväämästä omalle alueelleen mahdollisimman paljon myyjiä, jos joku vain suostuu lähtemään mukaan toimintaan.
Mitä kotikutsujen pitämiseen tulee, niin tietenkin niiden pitäminen lopetetaan siinä vaiheessa, kun havaitaan asiakkaita olevan liian vähän ja myyjiä liikaa. Silloin osa myyjistä lopettaa, koska homma ei lyö leiville. Menee vähän aikaa ja joku jäljelle jääneistä pitää taas kotikutsuja vähän aikaa, kunnes on taas värvätty liikaa myyjiä ja niiden pitäminen loppuu.
Näin edetään sykleissä.
Sen verran pitää kehua sinua, että perustelit kantasi etkä tehnyt niin kuin alan puolustajat yleensä tekevät ja sanovat: "Olet väärässä, mutta en vain sano miten..."
Perusteluissasi oli yritystä, mutta ne eivät osoittaneet esittämiäni väitteitä virheellisiksi enkä ollutkaan väärässä tapani mukaan, vaikka sellaista väitit.
Jotta vastaväitteesi voidaan ottaa tosissaan, niin todista, missä asiassa olen väärässä? Mikä väite ei pidä paikaansa? Korjaan sitten asiavirheet, jos olen sellaisia tehnyt.
Täydellinen markkinoiden kyllästyminen on mahdottomuus. Sen tunnustaa jokainen markkioiden lainalaisuuksia tunteva. Myyjiä ei voi olla koskaan saman verran kuin asukkaita jollakin tietyllä alueella. Sen sijaan markkinoiden kyllästyminen de facto eli tosiasiallinen kyllästyminen on taloustieteellinen fakta eikä oletuksiin perustuva teoria, mitä ei ole vahvistettu tieteellisen tutkimuksen kautta.
Käytännössä edellä kuvattu 'täydellinen saturaatio' eli markkinoiden kyllästyminen ei ole siis mahdollista. Puhumme sen sijaan 'saturaatiosta de facto', mikä tarkoittaa sitä, että markkinat ovat tosiasiallisesti kyllästyneet siten, että tarjontaa on kysyntää enemmän. Silloin yrittäminen ja myyntityö ei ole kannattavaa kaikille yrittäjille ja myyjille. Suuri tai suurin osa joutuu lopettamaan toiminnan, koska yrittäjiä ja myyjiä on liikaa tuotteiden kysyntään ja asiakkaisiin nähden.
Lue myös tämä:
Markkinoiden kyllästymisen pakoiluyritykset
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/kyl.html
Esimerkki markkinoiden kyllästymisestä
Teoria markkinoiden kyllästymisestä ei ole minun teoriani. Jokainen markkinatalouden lainalaisuuksia tietävä tuntee sen.
Markkinoiden kyllästyminen on kylmä tosiasia. Otan esimerkin.
Jos taajamassa asuu esimerkiksi 10.000 asukasta ja siellä on 10.000 myyjää palvelemassa heitä, niin onko myyjiä liikaa kysyntään nähden?
Kymmentätuhatta ihmistä kohden riittää hyvin esimerkiksi 100 myyjää, jotka voivat palvella koko taajaman tarpeita. Kun 100 myyjää on töissä, niin enempää ei tarvita ennen kuin joku myyjistä lopettaa.
Täydellinen markkinoiden kyllästyminen on mahdottomuus. Sen tunnustaa jokainen markkioiden lainalaisuuksia tunteva. Myyjiä ei voi olla koskaan saman verran kuin asukkaita jollakin tietyllä alueella. Sen sijaan markkinoiden kyllästyminen de facto eli tosiasiallinen kyllästyminen on taloustieteellinen fakta eikä oletuksiin perustuva teoria, mitä ei ole vahvistettu tieteellisen tutkimuksen kautta.
Käytännössä edellä kuvattu 'täydellinen saturaatio' eli markkinoiden kyllästyminen ei ole siis mahdollista. (Myyjiä on yhtä paljon kuin asukkaita) Puhumme sen sijaan 'saturaatiosta de facto', mikä tarkoittaa sitä, että markkinat ovat tosiasiallisesti kyllästyneet siten, että tarjontaa on kysyntää enemmän. Silloin yrittäminen ja myyntityö ei ole kannattavaa kaikille yrittäjille ja myyjille. Suuri tai suurin osa joutuu lopettamaan toiminnan, koska yrittäjiä ja myyjiä on liikaa tuotteiden kysyntään ja asiakkaisiin nähden.
Verkostomarkkinointiin sovellettuna esimerkki menisi siten, että 10.000 asukkaan taajamassa asuu 100 henkilöä, jotka saadaan kokeilemaan tuotteita vuodessa ja he ovat siten potentiaalisia asiakkaita. Kaikki asiakkaat on värvätty 'myyjiksi' eli verkostossa on 100 myyjää kotitalouksineen. Näistä korkeintaan 10 saa saa omansa takaisin, kun tehdylle työlle ei lasketa mitään palkkaa ja harhaanjohtavan markkinoinnin yllyttämänä ostettuja tuotteita sekä koulutusta ei lasketa mukaan toiminnan kuluihin. Silloin 90 myyjää toimii koko ajan tappiolla ja 10 myyjää saa omansa takaisin tai vähän voittoa. Tappion kärsivät myyjät vaihdetaan uusiin jatkuvasti ja näin koko alalinja vaihtuu uusiin häviäjiin muutaman vuoden välein. Tämä on suunnitelmallista, sillä 10 voittajan tulot perustuvat 90 häviäjän kulutukseen ja työpanokseen. Häviäjät maksavat siitä, että saavat tehdä työtä ja elättää 10 ammattivärvääjää sekä pääyhtiön omistajia.
Tässä oli yksinkertainen esimerkki siitä, mitä on markkinoiden kyllästyminen verkostomarkkinoinnissa. Todelliset luvut ovat vain vielä kauheammat kuin tässä. Tohtori Jon Taylorin tutkimusten mukaan jopa 99,9 prosenttia alan 'myyjistä' häviää rahaa ja työpanoksen verkostoihin petoksen uhreina.
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/taylor/fin.htm
Kotikutsuista on lisää toisessa viestiketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4500000000000561&posting=22000000025318149
Tai suoraan kotisivullani
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/fakta.html
En kuitenkaan aio jatkaa tätä kinastelua tämän pidempään. Tunnen sinut sen verran hyvin ettet lopeta ikinä, etkä ikinä myönnä olevasi väärässä. Äskeisessäkin kirjoituksessa sinä itse totesit, ettet olekaan väärässä. Etkö huomaa asiassa mitään ristiriitaa.
"Vastaan:
Onko joku joskus toiminut niin, että on jättänyt värväämättä alueelleen myyjän sen vuoksi, että myyjiä on sillä alueella jo tarpeeksi? "
--- Tähän minun kuitenkin vielä pitää vastata sen verran, etten todellakaan tiedä yhtään tapausta, jossa suomessa olisi värvätty porukkaa liikaa jollekin alueelle. Sitten jos uudella edustajalla ei ole enää kerta kaikkiaan mahdollista tehdä uusia asiakkaita, niin silloin vasta värvääminen on typerää ja turhaa. Eli en usko kertaakaan vielä värvätyn liikaa myyjiä samalle alueelle. Teoriaan ei kannata vedota 10 myyjää/1000 asiakasta, koska teoria ei valitettavasti korreloi todellisuutta.
Mutta kuten sanoin, kyse on verkostomarkkinoinnista ja se vaatii hiukan sisäistämistä. Siis sisäistämistä hiukan eri mielessä, kuin sinä ja muut meganegat tällä forumilla harrastavat.
Ja kuten sanoin, en käsittele asiaa enempää, minulla on myös elämä :)
sinun teoriasi, et siitä mitään kyllä ymmärräkkään. olet sattunut kopsaamaan tuon sivun ja yritätä sitä väkisin selittää. Iha kuin joku yrittäisi selittää Raamattua lukematta sitä ja ymmärtämättä siitä mitään.
Onhan olemassa alkuräjähdysteoriakin ja sinun teoriasi ihmiskunnan synnystä. Toiset åitää alkuräjähdysteoriaa oikeana muta sinä käsitykseni mukaan et.
Eli teorian sinä ainakin yhdessä asaisa asetat kyseenalaiseksi, miksi muutkaan teoriat ei voisi olla vääriä. Alkuräjähdysteoria on todistettu aika aukottomasti pitävän paikkansa. Miksi et sitä teoriaa hyväksy? On myös Raamatun luomistoeoria todistettu hyvin aukottomasti pitävän paikkansa. Mutta miksi kaikki sitä ei pidä pitävänä?
Kyse on siitä mihin teoriaan uskoo. Sinä uskot luomiskertomuksen teoriaan ja markkinoiden kylästymisen teoriaan. Kuitenkin kummassakin teoriassa on sellaisia asiota joita ei pysty aukottomasto todistamaan. Et esimerkiksi pysty todistaman tuota markkinoiden kylästymistä millään käytännön tapahtumalla koska sitä ei ole vielä 50 vuoden kokemuksen mukaan tapahtunut. Niin kuin itsekin todistat, verkoton kasvu on "ainoastaan 1,5-2,5 vuodessa". Onko laajentuminen kyllästymisen merkki? Minusta ei. Siloin kun tapahtuu verkoston pienenimistä voidaan aukottomasti puhua markkinoidn kyllästumisestä.
Ei Nokiakaan kasva tuon enempää vuodessa. Ei myöskään kansantalous. Maailmasn suurimpien pankkien kasvuvauhti on suunnilleen tuo.
Markkinoiden lainalaisuudet ovat ne joihin saa psitää monta teoriaa vastakkain ja on ja pysyy.
hankkimaan edustajan toiselta paikkakunnalta, jos omallesi ei mahdu? Värväämällähän saat "pikavoitona" sijoittamiasi rahoja takaisin.
Haipola väittää, että markkinoijia tulee liikaa. Tätä ei tapahdu verkostomarkkinoinnissa, koska ala kiinnostaa liian pientä määrää väkeä. Toisaalta jokaisen oma persoonamyynti on aika pientä. Yleensä ihminen tarvitsee 10 omaa asiakasta. Ja kun verkostoijia on korkeintaan 1% yhdessä verkossa, niin ei kyllästyminen ole edes lähellä.
Haipola kuvittelee, että ala kasvaa eksponentiaalisesti, niin että pian jokainen suomalainen on verkostossa. Näin ei tule koskaan tapahtumaan. Ala ei koskaan voi kasvaa noin eksponentiaalisesti, vaan se kasvaa normaalisti prosentuaalisesti.
Näinhän verkostogurut ovat opettaneet ja vieläkin kertovat samoja tarinoita nopeasta rikastumisesta. Näin ei tapahdu, mutta kun Haipola on täysin tietämätön alasta, niin hän uskoo näitä guruja.
Siksi tilannetta, jossa tapahtuisi tällaista, ei tule. Kaupat ovat ihan eri asia. Ne tarvitsevat kaikki aivan eri luokan asiakaspohjan ja siksi niitä kaatuu.
Onko Coca-colan markkinat kyllästyneet? Sillähän on ollut sata vuotta aikaa.
Kasvu voi pysähtyä joksikin aikaa ja voi vähän aikaa tulla takapakkiakin, mutta sitten taas mennään eteenpäin, jos tehdään oikeita päätöksiä.
verkostohörhöt vedätte normaaleissa kaupoissa myytävät tuotteet mukaanne kun te täällä haukutte verkostomarkkinoinnin vastustajia.
Olli hyvä sinun huuhaa mehusi on täyttä paskaa.
Tiedätkö sinä Olli hyvä mihin alkuperäiseen tarkoituseen on käytetty nonia (Morinda citrifolia) tai Intiassa viljeltävää nonia (Morinda tinctoria).
Verkostomarkkinoinnissa on kysymys sielujen markkinoista: paljonko on alalle mahdollista värvätä myyjiä eli värvääjiä?
Paljonko on värvätty joka vuosi ja paljonko on alalla töissä joka vuosi?
Kasvua on vain aloittavien ja lopettavien välinen erotus, jos enemmän on alkavia kuin lopettavia värvääjiä.
Kasvua on ollut kymmenessä vuodessa siten, myyjien määrä on kaksinkertaistunut USA:ssa vuosina 1995-2004.
Myyjien määrä ei voi kaksinkertaistua loputtomasti ja kasvua voi olla vain väestön määrän kasvun verran. Se taas ei riitä alimpien tasojen edustajille kannattavaan liiketoimintaan. Tuottavan alalinjan rakentaminen on mahdollista vain alle yhdelle prosentille mukaan lähtevistä. Jos oikein tulkitsin, niin Ollikin sen myönsi.
Olli Lind kirjoitti:
"kun verkostoijia on korkeintaan 1% yhdessä verkossa, niin ei kyllästyminen ole edes lähellä."
Kuinka moni tietää yhden verkoston, missä vain yksi prosentti rakentaa alalinjaa eli pyytää uusia myyjiä organisaationsa? Sellaista firmaa ei ole olemassa muualla kuin puheissa. Käytännössä 99,9 % uusista myyjistä on yrittänyt värvätä uusia värvääjiä verkostoonsa. Ei ole heidän vikansa, etteivät ole siinä onnistuneet. Vika on systeemin, missä värvätään jatkuvasti liikaa värvääjiä, joten kaikki eivät voi onnistua alalinjan saamisessa.
Verkoston asiakkaista 70-99 % on värvääjiä eli verkoston ulkopuoliset asiakkaat puuttuvat lähes kokonaan. Värvääjät ja heidän kotitalouksensa ovat niitä asiakkaita ja nämä vaihtuvat uusiin parin vuoden välein. Tästä on kysymys.
En ole muuten koskaan väittänyt, että systeemi toimisi niin kuin Olli väittää:
Olli kirjoitti:
"Haipola kuvittelee, että ala kasvaa eksponentiaalisesti, niin että pian jokainen suomalainen on verkostossa. Näin ei tule koskaan tapahtumaan. Ala ei koskaan voi kasvaa noin eksponentiaalisesti, vaan se kasvaa normaalisti prosentuaalisesti.
Näinhän verkostogurut ovat opettaneet ja vieläkin kertovat samoja tarinoita nopeasta rikastumisesta. Näin ei tapahdu, mutta kun Haipola on täysin tietämätön alasta, niin hän uskoo näitä guruja."
Minä nimenomaan EN USKO sitä, että verkostot kasvavat eksponentiaalisesti vaan tiedän TILASTOIHIN eli yhtiöiden ja Suoramarkkinointilliittojen ilmoittamiin lukuihin perustuen sen, miten paljon verkostot ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien vuoteen 2004.
Coca Colalla on oma markkinaosuutensa virvoitusjuomista kaikkialla maailmassa, mikä vaihtelee normaalisti kilpailutilanteen mukaan. Sillä ei ole kuitenkaan eri myyjää jokaista asiakasta kohden eikä jokainen asiakas ole itse myyjä niin kuin esim. noni mehun myyntiorganisaatiossa, missä lähes jokainen myyjä on samalla asiakas eikä verkoston ulkopuolisia asiakkaita ole juurikaan olemassa. Oma kotitalous ei ole verkoston ulkopuolisia asiakkaita.
Kerropa, Olli, Nonin lopettavien ja aloittavien myyjien luvut vuosittain, niin näemme, mikä vaihtuvuus siinä organisaatiossa on. Kerro myös Tahitian Noni International yhtiön liikevaihto eri vuosina ja myyjien määrä, niin näemme paljonko myyjä keskimäärin myy/kk. Kerro paljonko myyjä ostaa itselleen keskimäärin/kk, niin näemme paljonko hän myy verkoston ulkopuolelle.
Näitä tietoja ei Olli meille anna eikä hän niitä välttämättä edes tiedä. Tahitian Noni Internationalista näitä lukuja voisi kysellä tai etsiä, onko niitä julkaistu netissä, mutta kaikki yhtiöt eivät ole vuotaneet tietoja julkisuuteen. Amwayn tietoja kuitenkin on olemassa julkisuudessa ja niistä voidaan nähdä lippulaivan huijaavan ILH:ia.
Minä en tiedä.
Kerro ja sano lähde, mistä tieto on peräisin.
Tämähän alkoi kiinnostaa...
käyttö tarkoitus on perinteinen intialainen värjäys, alunperinkään nonia ei ole käytetty ravinnoksi.
http://www.coloria.net/varjays/morinda.htm
Näyttää siltä, että verkostoihin on iskostettu käsitys, jonka mukaan markkinoiden kyllästyminen ei ole mahdollista eikä sitä koskaan tapahdu missään päin maailmaa eikä millään talouden alalla. Koska verkostomarkkinoijat eivät tunne liiketalouden lakeja yleensä laisinkaan vaan ovat ihan tavallisia ihmisiä, niin he uskovat ylälinjan uskomattomat väitteet talouteen liittyen. Tässä on kuitenkin selvä esimerkki siitä, mistä on kysymys kysynnän ja tarjonnan laissa.
Mene myymään lähimpään kerrostaloon miljoona kännykkäliittymää. Jos markkinat eivät voi kyllästyä, niin se on mahdollista. Jos tarjontaa on kuitenkin liikaa ja kysyntää liian vähän, niin se ei ole mahdollista. Markkinat ovat silloin kyllästyneet.
Tässä vielä sama asia vähän toisella tavalla esitettynä.
Virheellinen käsitys markkinoiden kyllästymisestä
Jotkut verkostomarkkinoinnin puolustajat väittävät, etteivät markkinat voi kyllästyä, koska kauppaa käydään. Aina on joku myyjä, joka saa yhden tuotteen myytyä ja yksi asiakas, joka ostaa yhden tuotteen. Markkinoiden kyllästyminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaupankäynti tyrehtyy kokonaan. Se tarkoittaa sitä, että kauppaa käydään, mutta tarjonta ylittää kysynnän, jolloin osa yrittäjistä joutuu lopettaman toiminnan, koska se ei kannata. Kukaan ei voi myydä miljoonaa litraa maitoa, jos kysyntää ja kulutusta on vain tuhat litraa. Kukaan ei voi myydä miljoonaa kännykkäliittymää, jos kysyntää on vain tuhannen liittymän verran. Tästä on kysymys eikä siitä, että kaikki kaupankäynti loppuu, kun markkinat ovat kyllästyneet.
Tuolla kerrottiin vain siitä, että kuoria ja juuria on käytetty värjäykseen, mutta ei puhuttu mitään siitä, mihin hedelmiä on käytetty.
Olisiko sinulla mitään lähdettä siihen tietoon, ettei hedelmiä ole käytetty ravintona tai että hedelmiä on käytetty johonkin muuhun tarkoitukseen kuin ravintona.
"Onko Coca-colan markkinat kyllästyneet? Sillähän on ollut sata vuotta aikaa. "
On. Tavallaan. Kysymyshän on väärin asetettu. Coca-colahan ei ole ainoa markkinoillaan. Sielä on monia kola juomia ja sen lisäksi muut juomat kilpailevat kolien kanssa.
Jos esimerkiksi Pepsi katoaisi markkinoilta, niin kola-markkinat eivät olisi enää kyllästyneet ja muiden juomien myynti kasvaisi kunnes markkinat olisivat taas kyllästyneet ja Pepsin jättämä aukko olisi paikattu.
Tämä ei ole mikään este kolien myynnille. Eikä tee kolan myynnistä kannattamatonta bisnestä.
Sen sijaan jostain verkostomarkkinoinnista se saattaa tehdä kannattamatonta _yksittäisille_myyjille_ keskimäärin, jos kyseinen vm-yritys perustaa toimivuutensa loputtomaan kasvuunsa. Kasvu loppuu kunnes markkinat on täytetty.
Kasvaako Coca-colan myynti loputtomasti? Tarvitseeko sen kasvaa loputtomasti, jotta se olisi kannattava bisnes?
Coca Colan ei tarvitse kasvattaa jatkuvasti myyntiään litramäärissä mitattuna eikä edes valuutassa mitattuna, jotta se olisi kannattava business. Coca cola tekee voitollista tulosta, vaikka säilyttäisi nykyisen markkina-asemansa ja menettäisi sitä jonkin verran ja kun kulut eivät nouse kohtuuttoman suuriksi.
Sama pätee Nokiaan ja kaikkiin perinteisiin vähittäismyyntiä jakelukanavana käyttäviin yrityksiin. Oman markkinaosuuden säilyttäminen ja kulujen hallinta pitää ne voitollisena. Markkinaosuutta ei tarvitse jatkuvasti vallata lisää, jotta voittoa tulee, mutta se pyritään säilyttämään ja kasvattamaan sitä hillitysti, mutta samalla huomoidaan se, että joskus markkinaosuutta voidaan menettää. Se ei ole kuitenkaan katastrofi eikä se tarkoita konkurssia.
Verkostomarkkinoinnissa pitää ajatella asioita enemmän yksittäisen jälleenmyyjän eikä pelkästään pääyhtiön kannalta. Tietysti pääyhtiö kasvattaa markkinaosuuttaan ja lisää myyntiään, kun saa lisää myyjiä organisaatioon, joiden ostot omaan kotitalouteen tekevät valtaosan liikevaihdosta. Alueellisesti myyjien määrä ei kuitenkaan kasva, ellei tuotevalikoimaa lisätä ja vallata markkinaosuutta muilta yrityksiltä eli kilpailijoilta. Kilpailijoita ovat erityisesti muut verkostomarkkinointiyritykset ja suoramyyntifirmat sekä myös vähittäiskauppa, kun myyvät samoja tuotteita.
Sielujen markkinat ovat yhteiset kaikille verkostomarkkinointiyrityksille. Verkostomarkkinoijia ei voi käsittääkseni olla väestöstä kuin tietty määrä kerrallaan esimerkiksi vuoden jaksolla katsottuna. Tämä määrä on ollut 0,5 - 4,5 % osavaltioittain USA:ssa ja Suomessa se on nyt noin 1 % tietämillä. Paljon enempää ei Suomessa voine olla, koska pitäjät ovat pieniä ja huijauksen huono maine tulee nopeasti tietoon. Kulutustottumukset ja ostotavat ovat myös erilaiset Suomessa kuin esimerkiksi jenkkilässä eikä kulttuuriimme sovellu suoramyynti yhtä hyvin. Jäyhä kansa suosii vähittäiskauppaa eikä sen asema sanottavasti jenkkilässäkään ole horjunut suoramyyntifirmojen hyökkäyksen edessä.
Toiminta on siis kannattamatonta niiden yksittäisten myyjien kannalta, ei välttämättä pääyhtiön kannalta. Pääyhtiö voi kasvattaa markkinaosuuttaan vuodesta toiseen, mutta yksittäiset jälleenmyyjät häviävät jatkuvasti rahaa ja aikaa verkostoihin: tekevät työn ja maksavat siitä. Ellei tätä tajuta, niin silloin on turha selittää markkinoiden kyllästymistä alan ihmisille. He eivät joko halua ymmärtää tai sitten vääristelevät totuutta tarkoituksella saadakseen hyötyä itselleen. Rikollinen mieli on vielä niin kiero, että puolustelee rikolliselle tämän oikeutta tehdä rikoksia ja pahimmassa tapauksessa syyllistää oman uhrinsa: oma syy, kun antoi huijata itseään ja antoi ryöstää rahat ja antoi käyttää hyväkseen!
Markkinat ovat siis kyllästyneet yksittäisen myyjän kannalta, mutta tavallaan myös pääyhtiön kannalta. Yhtiön suhteen voidaan sanoa, että sillä on jokin tietty markkinaosuus kokonaismarkkinoilta, mikä vaihtelee alueittain. Toisena vuotena Amwayn markkinaosuus on Texasin osavaltiossa jokin tietty osuus ja toisena vuotena jokin toinen osuus: kasvua tai laskua tapahtuu. Tämä ei kuitenkaan paranna sitä alimmilla tasoilla olevan yksittäisen myyjän tilannetta toiminnan kannattavuuden suhteen. Tappiota tulee alimmilla tasoilla aina ja siellä majailee yli 96 % värvääjistä, niin että 99,9 % häviää rahaa ja työpanosen.
Markkinat ovat aina sen mukaiset, mitä on tarjonnan ja kysynnän laki. Kun vm-yritys tulee markkinoille, pitää sen vallata oma markkinaosuus kokonaismarkkinoista. Tämän jälkeen sen pitää pyrkiä säilyttämään oma osuutensa tai kasvattamaan sitä vuosi vuodelta.
Yksittäisen myyjän lähtiessä liiketoimintaan, hänen pitää vallata oma markkinaosuutensa muilta verkostomarkkinoijilta oman firman markkina-alueelta ja muiden firmojen verkostomarkkinoijilta. Sen lisäksi hänen pitää kilpailla muita myyntitapoja vastaan eli vähittäiskauppaa ja muita suoramyyntikanavia vastaan.
Viimeisenä mukaan lähtenyt voi vallata muilta oman yrityksen edustajilta ja muilta kilpailijoilta markkinaosuutta, niin että pääsee nousemaan organisaation huipulle. Tähän on vain hyvin pieni mahdollisuus ja se edellyttää sitä, että joka vuosi lopettavien häviäjien tilalle värvätyistä uusista häviäjistä pitää tulla tämän uuden edustajan alalinjaan valtavan suuri määrä. Hän valtaa siten muiden tiimien markkinaosuutta samassa firmassa. Todennäköisyys nousta terävimmälle huipulle lienee jotakin luokkaa 1/100.000 eli ei kovin hyvä, mutta onhan se mahdollista. Ja raha tulee aina pohjalta huipulle eli myöhemmin peliin osallistuva maksaa aiemmin rahaa sijoittaneelle, mikä tekee tästä pyramidipelin... muiden ikävien ominaisuuksien lisäksi.
Myyjien värvääminen loputtomaan ketjuun on käytännöllisesti katsoen aina pyramidipeliä eikä sille voi mitään tehdä. Syy on juuri siinä, että värvätään ilman rajoituksia myyjiä loputtomaan ketjuun ja myöhemmin mukaan lähtevät maksavat palkkioita aiemmin verkostoon liittyville siten, että pääyhtiö maksaa palkkiot viimeisenä mukaan lähtevien suorittamista maksuista. Pääyhtiö ei maksa palkkioita jakelutavalle ominaisista kustannussäästöistä johtuvasta hyvästä katteesta vaan tuotteisiin sisällytetystä ylihinnasta. Tämä voidaan havaita vertaamalla tuotteiden hintoja vastaaviin muihin tuotteisiin vapailla markkinoilla. Jos tuotteita ei siellä ole, niin niitä ei yleensä tarvita. Kyse on ihmerohdoista, pillereistä ja voiteista, joiden väitetään edistävän terveyttä ja estävän sairastumista, mutta mitään sellaista ei ole todettu puolueettomissa tutkimustuloksissa ja markkinointi on tältä osin Suomen lakien ja asetusten vastaista. Siihen ei voida kuitenkaan puuttua, koska markkinoinnista ei jää jälkiä, koska se tehdään henkilökohtaisen suosittelun kautta eikä värväystilanteita talleteta nauhalle.
Systeemit ovat laittomia pyramidipelejä, koska värväämisestä maksetaan palkkioita tuotteisiin, koulutukseen, markkinointimateriaaliin ja vuosimaksuihin tai muihin vastaaviin osallistumismaksuihin sisältyvästä hyvästä katteesta. Näitä palkkioita ei makseta jakelutavalle ominaisista kustannussäästöistä ja lainvalvojien sekä viranomaisten on syytä kiinnittää erityisen paljon huomiota tähän asiaan, kun päättävät toimenpiteistä monitasomarkkinointia (MLM) koskien.
Nonin yksi kutsumanimi on ollut "famine fruit", mikä tietty kuvaa sen makua... kelpaa nälänhädän hetkellä syötäväksi.
Jos muuten kiinnostaa nähdä, kun Noni-Ollilla menee hermot tietämättömyydestä jälleen kerran kiinni jäätyään, poikkea katsomassa http://plaza.fi/ellit/kristallipallo/keskustelu/t1584536
Joo, markkinat kyllästyy:
Maitoa on tuotettu meijereissämme jo 150 vuoden ajan.
Kukaan ei kohta enää osta maitoa, koska se on niin vanha juttu!!!
Kännykkä?
Nokia ei kohta valmista ebnää kännyköitä, koska markkinoiden kasvu on loppunut ja osakkeen arvo ei enää nouse 300 % vuodessa.
Paska bisnes!!
Autot:
Vanhat autot eivät kiinnosta kuin keräilijöitä ja uusia ei kukaan osta, koska auto on jo 100 vuotta vanha keksintö ja autofirmoilla menee huonosti.
Miksi ne jatkavat tuotantoa, koska bisnes on niin syvältä?
Televisio.
Kukaan ei enää osta telkkaria, koska isoisähän hankki sellaisen jo vuonna -61.
Hulluja voi huijata, mutta viisas katsoo putkikoneesta, mitä tänään syötäisiin!!!
Tietokone:
Kuka enää viitsii touhuta tietokonealalla, koska sielläkin suurin kasvuvauhti on jo aikoja sitten laantunut.
Bisnes kusee kintuille?
Firma:
Verkostofirma, jonka tuotteiden suosittelijana toimin, on vanha ja tietysti nii-iiin syvältä tikusta ja terseestä kun vaan olla voi: Vanhanaikainen, jäykkä, työläs ja kömpelö, josaa kaikki on olleet ja jossa kaikkien kavri on ollut ja joka ei toimi ja jossa tuotteet on kalliita ja joka ei enää kiinnosta ketään. Ei siis seksikäs rikastu-viikossa-bisnes, josaa kaikki haluu kaiken nyt ja heti.
Firma on perustettu vuonna -80, se myi silloin 2 miljoonaa/ vuosi. Se valittiin Kalifornian tehokkaimmin kasvavaksi yritykseksi vuosina -93 ja -94 vaikka siellä Forniassa on se piilaaksokin ja se toimii 60 maassa kaikkialla maailmassa ja sen myynti kasvaa jatkuvasti.
Pörssinoteeraus nousi 140 % toissa vuoden aikana ja sitä ja tätä ja tota.
Missä se markkinoiden kyllästyminen on?
Missä se asiakkaiden puute jamissä se tuotteen lopetus.
Jos yritys toimii oikein, se säilyttää markkinansa ja kasvattaa niitä vuodesta toiseen, olipa sen jakelutapa vaikka ensin hevospeli ja höyryveturi (Standard Gas & Oil) se pysyy mukana kilpailussa kun hoitaa tuotekehityksen.
Yksikään menestynyt yritys ei pärjää ilman tuotekehitystä ja jokaisella kunnonverkostomarkkinointiyhtiöllä sellainen on.
eihän Nokiakaan enää myy saappaita, kaapelia tonneittain, eikä autonrenkaita????
Luuleeko joku, että harjakauppias myy edelleenkin harjoja ovelta ovelle?
Ei.
Mistä näitä aaseja oikein sikiää?
kun kaverit, tuttavat ja sukulaiset lopettaa ostamasta niitä tuotteita säälistä.
Kaverit, tutut, sukulaiset ei edes kelpaa kuin harjoittelukappaleiksi. Eihän kukaan niiden kanssa mitään rakenna. Bisnes rakennetaan ventovieraitten ihmisten kanssa. 300-500 ensimmäistä kontaktia kuluu harjoitteluun vasta sitten alkaa bisnes. Ihmisiähän jotka kelpaa kontaktiksi on monta miljoonaa.
ei riittäisi markkinoita, vaan siitä, että yhteen kaupunkiin sadoille autokauppiaille ei riitä markkinoita!
Onko se niin vaikea ymmärtää?
Jos autokauppiaat värväisivät kokoajan lisää autokauppiaita, niin ei autoja myymällä enää eläisi!
Voi pyhä yksinkertaisuus :D
Olette te huvittavia!
olisi kannattavaa sille firmalle, jonka tuotteita myydään. Onhan se edullista, jos ei tarvitse mainostaa, vaan tyhmät ihmiset myyvät tuotteita toisilleen ja kaikki luulevat rikastuvansa :D
Tosin ei minkään kunniallisen firman, kuten Nokian kannata verkostomarkkinoinnissa pilata mainettaan. Saippua ja luontaistuotekaupalle VM on varmasti edullinen tapa myydä tuotteita. Kannattaa vaan pitää huoli siitä, että verkostoon ei syydetä sitä voittoa, vaan otetaan se emoyritykselle ja siitä nämä pitävät kyllä huolen...
Amwayssa edustajat, kuten muissakin VM yrityksissä tienaavat säälittävät muutama kymmenen euroa tai dollaria kuussa, haha
terv. MENESTYJÄ
Verkostomarkkinoinnissa on kyse myyjien määrän jatkuvasta kasvattamisesta eikä kasvua ole tarkoitus saada vain vähän per vuosi vaan paljon per vuosi. Myyjiä värvätään jatkuvasti niin paljon, ettei kaikille riitä asiakkaita tarpeeksi kannattavaa liiketoimintaa varten eivätkä kaikki voi saada alalinjaansa pysyviä myyjiä useita henkilöitä joka vuosi.
Mahtaako tämä Kai K. Tietäväinen tietää tarkalleen ottaen sen, mitä hän puhuu ja väittää? Tuntuu uskomattomalta, että joku voisi tosissaan väittää, etteivät markkinat voi koskaan kyllästyä de facto, minkä kaikki muut taloustieteiden tutkijat ja asiantuntijat tunnustavat todistettuna faktana paitsi verkostomarkkinoijat.
Voiko myyjien määrä kasvaa siten, että se moninkertaistuu vuosi vuoden jälkeen?
Ei.
Se on kuitenkin edellytys sille, että alalinjasta voi saada provisioita ja voittoa.
Vm ei voi toimia verkostoijia kannattavalla tavalla.
Entä suoramyynti?
Miljoona myyjää ei voi myydä tuotteita kannattavalla tavalla kahdelle miljoonalle tuotteita kokeilevalle asiakkaalle. Useampi ei halua kokeilla ja siksi systeemi ei toimi.
Myyjiä on liikaa ja tuotteille kysyntää liian vähän. Lisäksi liian suuri osa asiakkaista värvätään verkoston myyjiksi: tavoite on värvätä jokainen asiakas myyjäksi, jos ollaan rehellisiä.
verkostot myisi autoja vaikka Etelä-Afrikassa. Kiinassa, Amerikassa... tulisi ne sata automyyjää paremmin toimeen kuin nyt se yksi kauppias oman kaupunkinsa alueella.
Laajenna rajojasi. Ota se putki pois silmiesi edestä katso maailmaa.
hetkellä Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Amerikassa?
Väitätkö, että autoja myytäisiin maailmassa enemmän, jos niitä myytäisiin verkostomarkkinoinnin kautta? Jos nykyiset automarkkinat elättäisivät vaikka (täysin hatusta luvut ja alakanttiin) 1 000 autokauppiasta työntekijöineen, niin kuinka ne voisivat elättää enemmän verkostomarkkinoijia?
Sama pätee sinun saippua kauppaasi! Miksi luontaistuote ja saippuakauppoja ei ole Suomessa useampaa sataa tuhatta? Koska markkinat eivät riitä! Miksi markkinat yht'äkkiä riittäisivät sadoille tuhansille verkostomarkkinointi saippua myyjille?
esimerkki vaika Suopmen rajojen sisältä.
Suomessa tulee vuodessa noin 100 000 ihmistä 128 vuoden ikään. Jokanen näistä siis ikääntyy yhden vuoden vuodessa.
Aloitan nyt. Teen 5 vuoden suunnitelman. Viidessä vuodessa aikuisia tulee noin 500 000 lisää. Jos minun verkostoon tulee näistä 500 000:sta aikuisesta 300 asiakasta, minä pärjään mainiosti tuloillani. Tänä aikana voi tulla 1666 hyvin toimeen tulevaa yrittäjää pelkästään sillä että nämä tulee asiakkaiksi. Yli 300 yrittäjää vuosi. Tuo määrä on sama kuin 90- luvulla on syntynyt hyvin meneyviä yrityksiä vuodessa keskimäärin.
Otetaan Ruotsi mukaan. Siellä tulee noin miljoona uuta aikuista samana aikana.
Nyt kysymys, kenelle on ylivoimaista hankkia viidessä vuodessa 300 asiakasta? Siis yksi asiakas viikossa suunnilleen.
Tietenkin jos jokainen haluaa ne 300 nyt heti loppuu asiakkaat mutta verkosto ei toimi niin vaan pitkän kasvun kaavalla. Muutama vakioasiakas kuukaudessa. Tasainen tulovirta mahdollistaa verkotosa tämän. Verkosto toimii eri tavalla kuin ne "pikavoittoja" tavoittelevat suoramyyjät. Verkostossa rakennetaan Pysyviä asiakassuhteita vielä sillä perusteella että jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus alkaa rakentaman itselle bisnestä.
Eeettiset periaatteet ovat ihan erilaiset kuin siinä suoramyynnissä mihin vertaat verkostoja. "Pikavoittojen" hakijat eivät tule menestymään. Ne eivät osaa rakentaa pitkäaikeisia asiakassuhteita.
Sinä olet yksi niitä joille verkosto ei sovi. Ajattelutapasi on "pikavoitto".
voi olla jopa viiden verkoston asiakas. Viidessä vuodessa voi tulla vaikka 10 000 uuta menestyvää yrittäjää verkotoihin.
yrittäjiä. Verkotoisa ei ole työntekjöitä, on vain yhteistyökumppaneita- "tuotantotapa" olisi varmasti tehokkaampi.
rauhassa tuota asiaa vielä hetki! Olisiki näitä verkostomarkkinointiautokauppiaita enemmän, kuin nykyisin automyyjiä ja kauppiaita yhteensä?
Mikä "tuotantotapa" olisi tehokkaampi?
pitkälle :)
mieltä. Ihan vakavasti sanoen.
verkpotossa olisi ikuisesti samat tuotteet? Aivan kuin verkoto ei koskaan muuttuisi? Yriti tuossa olla hyvinkin fiksu ja tietää markkinoiden toiminnasta mutta rajasit markkinoiden toimimisen vain verkostojen ulkopuolisin yrityksiin. On kiva nähdä kuinka keinotekoisesti noita heikkoja argumenteja yritetään puolustaa. Kirjoitellaan viisaanoloisesti markkinoiden tavasta toimia ja jätetään sitten tästä normaalista toiminnasta ulos se tapa myydä jota halutaan helventaa.
Tuo oli kuitenkin erittäin hyvä yritys perustella asiota harhaan. Joku varmaan menikin harhaan tuon pohjalla olevan markkinoinninasianuntijuuden vuoksi mutta bluffihan tuo selvästi oli.
On täällä muitakin markkinoinnin asiantuntijoita kuin sinä. Älä kehtaa noin yksinkertaista bluffia, se ei mene perille muille kuin Haipolalle. Tuo sinun kirjoituksesi taitaa olla jo Haipolasn blogissa?