http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?keskustelu=1&kesexpand=850262&kesstart1=1&kesrows1=25&kesstart2=1&kesrows2=15
Mihin lääkäreitä kohta enää tarvitaankaan?
Mihin lääkäreitä kohta enää tarvitaankaan?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tulee vuosittain muutama kymmenen. Lääkikseen pääsee muutamia satoja, joten läheskään kaikki eivät voi olla kuuden ällän ylioppilaita. Eivätkä viidenkään, joita tulee vuosittain vain puolisentoista sataa.
Ottakaa selville tilastot ennen kuin puhuttu.
Ja kuuden ällän ylioppilaat eivät ole sen kummempia kuin muutkaan, ihmisiä nekin ovat. Kovin erilaista sakkia, kuten ihmiset yleensäkin. Ovatpahan vain olleet koulussa ahkeria, ja eikös se ole hyvä asia.
keskustelussa puhuttiin otsikossa mainituista rahanahneista lääkäreistä?
Jos viitataan siihen, että kokemattomia lääkäreitä on päivystyksessä, niin kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, miksi niin on.
Kokeneet eivät viitsi päivystää. Kun kuitenkin päivystys on järjestettävä, niin pitää ottaa niitä kokemattomampia, että olisi edes joku lääkäri. Olisiko sitten mukavampi, että jos kokematon ei saa päivystää ja kokeneempi ei viitsi, niin päivystystä ei enää ole lainkaan?
Jos tällaisista asioista ryhdytään kovasti käräjöimään, niin kukaan lääkäri ei enää ryhdy päivystämään. Jos sitä haluatte, niin siitä sitten vain.
Mielenkiintoinen viestithreadi Kalevassa. Loppujen lopuksi lääkärikäynnissä ei oikeastaan ole kyse mistään muusta kuin terveyteen liittyvästä asiantuntijakonsultaatiosta. Eroaako potilas, joka "ostaa" lääkärin antaman diagnoosin ilman pienintäkään pohdintaa asukkaasta, joka rakennuttaa arkkitehdilla suunnitteluttamansa talon edes vilkaisematta suunnitelmia?
Terve kriittisyys taitaa olla aina tarpeen - myös asiantuntijakonsultaatioissa. Tietysti jokainen tunaroinnin seurauksena kuollut ihminen on aivan, aivan liikaa, mutta ei ole kovin vaikea uskoa, että virheitä sattuu terveydenhoitosektorilla valtavasti - tuossa yksi esimerkki virheestä, jonka kai sattui tekemään vaan kokemattomampi ammatinharjoittaja.
Virheettömyyttä lähemmäksi päästään siinä vaiheessa, kun diagnoosit laaditaan esimerkiksi tietokoneavusteisesti. Järjestelmä, johon potilas syöttäisi oireensa ja joka laatisi diagnoosin syötettyjen oireiden, viime aikoina ympäristössä diagnosoitujen tautitapausten ja esimerkiksi potilaan iän, ammatin ym. perusteella voisi osua oikeaan yllättävän usein.
potilaat usein salaavat tai valehtelevat oireensa. Ajatelkaas nyt esimerkiksi rintakipuista potilasta, joka tulee vastaanotolle ja sanoo, että sydäntä ei sitten kuunnella koska ei se siitä kuitenkaan johdu. Siinä on kuulkaa lääkäri ihmeissään...
Siinä vaiheessa kun tietokone osaa tutkia potilaan yhtä hyvin, ja myös tulkita löydöksensä, systeemistä tulee varmasti hyvä. Toki ensin tarvitaan vähintään ihmisen veroinen keinoäly kyseistä konetta pyörittämään, eli ihan lähi vuosikymmenien projektista tuskin on kyse.
Unohtui vielä se, että potilaalla tietenkin pitää olla lääkärin koulutus pohjalla, jotta tietää mitä oireita koneelle syöttää... Kuulostaa tosi kätevältä.
vikaa on myös siinä, että nämä nykyajan uusavuttomat, hysteeriset terveydestään ylitarkat mammanpojat ja tytöt tekevät näitä "asiantuntijakonsultaatioita" aivan liian heppoisesti: "kun vähän nassua punotta" -tyyliin. Kultainen keskitie ja maalaisjärki olisi hyvä juttu elämässä.
mukaan lääkärin tehtävä on selvittää mistä on kysymys. Aivan sama salaileeko tai valehteleeko potilas...
Selvänäkijöitä lääkärit eivät sentään ole vaikka saattavat monia muita hienoja temppuja osata. Kyllähän potilas useimmiten kertoo oireensa, jos on kerran lääkäriin lähtenyt mutta on oikeasti niitäkin jotka salailevat ja valehtelevat. Maailmassa on niin monenlaista vaivaa, että on hieman hankala lähteä arvailemaan ilman minkäänlaisia esitietoja. Joskus on tietysti pakko, mutta huomattavasti vähemmällä vaivalla selviää (sekä potilas että lääkäri), jos kertoo kaiken ja vielä rehellisesti.
Se, että tietokone voisi diagnosoida suoraan potilaan sairauden, ei voi todennäköisesti tule koskaan onnistumaan. On varmaan sairauksia, joissa tämä voisi toteutua, mutta yleensä nämä sairaudet ovatkin sitä helpompaa kauraa lääkärin työssä. Itselle tulee muutama tapaus mieleen, joissa tietokone voisi ehkä avustaa, mutta ei todennäköisesti selviä ongelman diagnosoimisesta. Esim. potilaana 81-vuotias nainen, jolla runsas lääkitys. Aamusta mennyt voimattomaksi, puhuu vähän sekavia. Syönyt joten kuten. Makaa terkkarin tarkkailussa ja ottaa huonosti kontaktia. Potilas ei siis itse kykene kuvaamaan oireitaan vaan lääkärin on diagnosoitava sairaus erilaisten löydösten perusteella. Jos kuvatut oireet heität hakusanoina niin diagnooseina voisi saada mm. vti:n, psykoosin, trombin, sydäntapahtuman, myrkytyksen jne.