Mulla oli raskauden alussa mitat 172cm/128kg, nyt tullut kolme kiloa lisää ja viikkoja 26. Haluaisin kuulla kokemuksia reilusti ylipainoisilta, miten synnytys on mennyt, onpa sitten tehty sectio tai normaali synnytys. Toki muutkin asiasta tietävät saavat kommentoida =o)
Synnytys ja runsas ylipaino
Sanna*
83601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
alkupaino ennen raskautta oli joku 104kg eli ihan kivasti tuli lisää raskauden aikana. Synnytys meni ihan normaalisti. Ainoa vaan että anestesialääkäri valitti että on niin paljon läskiä ja turvotusta, että vaikee löytää oikeeta kohtaa laittaa epiduraali..ekalla kerralla meni liika ylös ei apua kipuihin...Mut onnistu sekin sit kun istualteen laitettiin. Ponnistus vaiheeseen meni 1 min...
Mulla oli vielä enempi painoa. synnytystä käynnisteltiin kolme päivää raskausmyrkytys oireiden takia ja sitten kun vihdoin synnytys käynnistyi se meni oikein hyvin ja nopeasti.
Epiduraalikin meni taitavan lääkärin laittamana oikein nappiin ja ponnistusta kesti 6 min.
ja pituutta 164cm,synnytin alakautta ja kaikki meni hyvin :)
sektio on isompi riski koska isoa massaa avataan niin haavan kiinnitys on aina vaikeampaa jne. Todella ylipainoisen sektio on todella äärimmäien toimenpide sillä lihavuus on leikkauksessa riski sinällään.
Synnytyksen kulku taa son kiinni ihan samoista asioista kuin muillakin. Lisäksi isoja ratkaisuasioita on äidin kunto. Lihava ja hyvä kunto kun ei sulje toisiaan pois automaattisesti. Jos ei jaksa edes kävellä hengästymättä niin voi vain ajatella että jos keskiverto synnytys vastaa maratonia niin miten silloin käy? Itselleni ylipainoisena ihmisenä maratoni ei ole tullut mieleen vaikka synnytykset on sujuneet ja kuntoa on riittänyt loistavasti ja palautuminen on nopeaa.
Erityisesti synnytysasento tai ponnistusvaihe rajoittuu nimenomaan kunnon ja sen lisäksi koon mukaan. Jos jakakralle menon edellytys on muutenkin se, että uskoo jaksavansa niin lihavan on tiedettävä se. Ei kukaan jaksa kuskata satakiloista enää mihinkään.
Myös notkeus ja liikkuvuus on seikkoja joilla on oma osansa. On hankala saada hyvää ponnistusta jos ei saa jalkojaan koukkuun saati että vetää niitä ehkä jopa hieman vatsalleenkin.. Treenattavaa asiaa tämäkin notkistelu.
Paino tuo lisäksi tietysti monta muut aasiaa verenpaineineen ja sokereineen. Pumppukin on kovilla jne joten eipä siitä haittaakaan ole jos se paino ei nouse vaan laskee, mutta ainahan konstit löytyy lopulta. Ison riskin siinä vain ottaa..
No mulla oli synnytyksen aikana paino sellaset vähän vajaa 100kg (pituus 170cm) ja puudutuslääkäri sanoi lukuisien yritysten jälkeen että epiduraali ei pure koska selässäni on liikaa läskiä.
Asiasta jälkikäteen oli paljon eriäviä mielipiteitä, mut tulipa siitäkin helvetin hyvä olo synnytyksen aikana.
No - onhan se puudutus paljon vaikeampi pistää laardikerroksen läpi oikeaan paikkaan. Jos kyse on sektiopuudutuksen laittamisesta voi epäonnistunut puudutus johtaa katastrofiin. Onnistuneen ja epäonnistuneen synnytyksen välinen ero voi olla hiuksenhieno, ja ratkaiseva tekijä voi olla hoitotoimia haittaava ylipaino. Reipas läskikerros on riskitekijä suunnilleen kaikkien hoitotoimien suhteen.
Mä painoin ekan raskauden lopulla n.120 ja tokan n.130 ja mulle tehtiin sektio ekas raskaudes pysähtyneen synnytyksen vuoks, ensin yrittivät käynnistää. Tokas raskaudes vaavin paino-arvio oli 4.5kg sen takia leikkasivat öli kyl sit alle 4kg. Nyt kovasti laihdutan et jos viel kolmatta yritän ni ainakin painon suhteen ois sit helpompi odotus. Leikkaukset itsessään on kyllä sujuneet ihan hyvin et niist ei oo kyl jääny mitään kammoja. Tsemppiä sulle!
Ihan hyvin meni synnytys vaikka reilusti painoa onkin. En kokenut että paino olisi jotenkin vaikuttanut.