Olen tuo tänne silloin tällöin kirjoitteleva akateeminen as. Erittäin individualistinen, itseäni ja erikoisia harrasteitani sopivasti korostava persoona. Minusta persoonallisuudestaan ja AS-tavoistaan saa ja pitää pitää kiinni vaikka tavikset olisivat mitä mieltä.
Taviksilla on halu työntää pitkä, nuuskiva nenänsä muiden asioihin, kytätä muita ja yrittää kollektivoida ja tasapäistää kaikki jotka eivät ole persoonattomia, laumasieluisia, mielettömän sosiaalisia peruslampaita. Bää!
Puhutaan että as.tarvitsisi terapiaa... yläasteella jo jouduin kuraattorin puhutteluun, kun en viihtynyt muun lauman mukana. Onneksi jo 15v. ikäisenä osasin vastata samalla mitalla. Muistan yhä osittain sen keskustelun....
Kuraattori: No niin, nyt voidaan puhua ongemista kahden kesken!
Minä: (pilkallisella äänellä) No, onkos sulla jotain ongelmia, kerro toki...
K: Ei kun mikset sinä voi olla kuten muutkin blaa blaa...
M: No, sinua varmasti ahdistaa tavata ensimmäinen persoonallinen ja itsellisesti ajatteleva nuori.
Haluaks viedä persoonallisuuteni vai?
K: ei, kun ajattelen vain sinun parastasi, tämä ongelma...
M: minulla ei ole ongelmia, sulla näyttää olevan. Suosittelen terapiaa sullekin, että opit suvaitsevaiseksi. Tai alanvaihtoa, mee vaikka verotoimistoon, tai älä sinnekään, tuolla luonteella...
Haukuin hänet niin nuorena pystyyn ja lopuksi pyyteli vielä anteeksi minulta ennakkoasenteitaan
MINUA kohtaan.
Te, assit, ette tarvitse terapiaa, tavikset ne sitä tarvitsevat. He puhuvat suvaitsevaisuudesta mutta eivät näytä tajuavan, mitä se on. Me olemme heihin nähden erilaisia, ja heillä on vain laumalampaan pakonomainen tapa yrittää tasapäistää kaikki samalle tasolle.
Meillä on myös oikeus vihastua heihin, ja sanoa suoraan mitä mieltä olemme heistä. Nuo jutut mitä täältä lukee että jotkut joutuvat nuorena pakkoterapiaan... täysin turhaan. Minäkin voisin leikkiä lääkärileikkejä taviksien kanssa, sellaisia Hannibal Lecter-tyylisiä että oppisivat suvaitsevaisuutta.
Puolisoksi assin kannattaa ilman muuta hommata toinen as, ja hankkia myös ystäväpiiri pääasiassa AS-persoonista. Silloin ketään ei arvostella. Jos me assit alkaisimme lisääntyä keskenämme laajemmin, meitä ei enää kohdeltaisi neurologisina ongelmina- (jotka ovat taviksien korvien välissä) vaan eräänlaisena etnisenä ryhmänä.
Opetelkaa sopivasti häijyiksi ja sanavalmiiksi niin saatte olla rauhassa. Hiljainen myöntyvyys saa tavikset vasta tunkeilemaan perheenne elämään.
He he, "turpaan vaan ja onnea" -asenteella, ylpeydellä ja egoismilla sekä kontrolloinnin halulla taviksetkin maailmankuvaansa rakentavat.
Taviksilla on halu työntää pitkä, nuuskiva nenänsä muiden asioihin, kytätä muita ja yrittää kollektivoida ja tasapäistää kaikki jotka eivät ole persoonattomia, laumasieluisia, mielettömän sosiaalisia peruslampaita. Bää!
Puhutaan että as.tarvitsisi terapiaa... yläasteella jo jouduin kuraattorin puhutteluun, kun en viihtynyt muun lauman mukana. Onneksi jo 15v. ikäisenä osasin vastata samalla mitalla. Muistan yhä osittain sen keskustelun....
Kuraattori: No niin, nyt voidaan puhua ongemista kahden kesken!
Minä: (pilkallisella äänellä) No, onkos sulla jotain ongelmia, kerro toki...
K: Ei kun mikset sinä voi olla kuten muutkin blaa blaa...
M: No, sinua varmasti ahdistaa tavata ensimmäinen persoonallinen ja itsellisesti ajatteleva nuori.
Haluaks viedä persoonallisuuteni vai?
K: ei, kun ajattelen vain sinun parastasi, tämä ongelma...
M: minulla ei ole ongelmia, sulla näyttää olevan. Suosittelen terapiaa sullekin, että opit suvaitsevaiseksi. Tai alanvaihtoa, mee vaikka verotoimistoon, tai älä sinnekään, tuolla luonteella...
Haukuin hänet niin nuorena pystyyn ja lopuksi pyyteli vielä anteeksi minulta ennakkoasenteitaan
MINUA kohtaan.
Te, assit, ette tarvitse terapiaa, tavikset ne sitä tarvitsevat. He puhuvat suvaitsevaisuudesta mutta eivät näytä tajuavan, mitä se on. Me olemme heihin nähden erilaisia, ja heillä on vain laumalampaan pakonomainen tapa yrittää tasapäistää kaikki samalle tasolle.
Meillä on myös oikeus vihastua heihin, ja sanoa suoraan mitä mieltä olemme heistä. Nuo jutut mitä täältä lukee että jotkut joutuvat nuorena pakkoterapiaan... täysin turhaan. Minäkin voisin leikkiä lääkärileikkejä taviksien kanssa, sellaisia Hannibal Lecter-tyylisiä että oppisivat suvaitsevaisuutta.
Puolisoksi assin kannattaa ilman muuta hommata toinen as, ja hankkia myös ystäväpiiri pääasiassa AS-persoonista. Silloin ketään ei arvostella. Jos me assit alkaisimme lisääntyä keskenämme laajemmin, meitä ei enää kohdeltaisi neurologisina ongelmina- (jotka ovat taviksien korvien välissä) vaan eräänlaisena etnisenä ryhmänä.
Opetelkaa sopivasti häijyiksi ja sanavalmiiksi niin saatte olla rauhassa. Hiljainen myöntyvyys saa tavikset vasta tunkeilemaan perheenne elämään.
He he, "turpaan vaan ja onnea" -asenteella, ylpeydellä ja egoismilla sekä kontrolloinnin halulla taviksetkin maailmankuvaansa rakentavat.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kaikissa sisaruksissani on AS piirteitä, mutta vain minä olen saanut AS dg.n
Kyllä sopu on niin ja näin, helposti menee sukset ristiin.
Täällä joku assi (Aspera)sanoo käyttämääni reikimenetelmää täysin hömpäksi.
En ymmärrä että reikistä saamani selvä hyöty olis häneltä jotenkin pois.
Väitän pokkana, että Reiki yhteyttää aivopuoliskojen toimintaa.
Se alkoi heti lieventämään ahdistus ja depressiotilojen syvyyttä.
Väitän edelleen, että jokainen AS tapaus on yksilöllinen.
Siksi että geenitekijät ja ympäristöolosuhteet ovat erilaisia.
On sanottu, että kouluttamattomat ja diagnosoimattomat autismikirjotapaukset
ovat erityisessä syrjäytymisvaarassa.
Näin on itselleni käynyt; olen hyvin yhteiskunnallisesti syrjäytynyt, ulkopuolinen.
Alkoholismikierteessä käyttämäni A-kinikan terapia tyssäsi terapeutin tiukkaan ev.lut:n.
En minä kyseenalaistanut reikin toimivuutta sinun kohdallasi tai yleisestikään. Itse asiassa taisin sanoa, että tosi hyvä jos koet saavasi siitä avun.
Mitä sen sijaan en voi sietää on se, että reikimenetelmään liitetään kaikenlaista ilmeistä hömppää (kuten että se on tuhansia vuosia vanha menetelmä tai että siinä kanavoidaan haamuvoimaa). Ainakaan minun silmissäni sellainen ei tee menetelmästä yhtään uskottavampaa, päin vastoin.
Yleensäkin silloin kun puhutaan henkiparantamisesta tai erilaisista eksoottisista pseudolääketieteellisistä parannuskonsteista pitäisi pitää jalat maassa ja mieluummin tutkia niitä menetelmiä tieteellisesti, kuin tarjota eksoottisia ja jännittäviä uskonnollisia tai kvasihistoriallisia selityksiä. Sellaiset selitykset ovat vain keinoja, jolla naiivit hömppäuskovaiset saadaan innostumaan menetelmistä, joiden vaikutusmekanismista tai todellisista paranemisprosenteista ei ole tietoa ja ehkä saadaan myytyä muutamia tuhansia kirjoja ja kursseja. Eli eräänlaista uskonnollista käännytystyötä sekin ja siksi vastenmielistä.
Kirjoitit tosiaan, että hyvä jo sinulla toimii. Niin toimiikin.
Enemmän minuu etoo se tosiasia, että myös valtauskonnot ovat tehneet uskosta suurbisneksen.
Minuu etoo, että nämä viisaat bisnesmiehet keksivät hatusta kadotuksen tai taivaanilot.
Näissä vaihtoehtohoidoissa on jotain jäsenmaksutonkin, jos ottaa asioista selvää.
Juuri uskovaiset ovat itämaisten menetelmien sitkeimpiä vastustajia. Syy.
Ihmisten ohjailu, 'takapenkiltä ajelu' on "vaarallista" - jäsenmaksajat harvenevat.
Uskonnon ohella myydään kaikenlaista hömppää. Ja monista aivan tavallisista terapioista jne. saadaan paremmat rahat, kun ne verhotaan jonkun Jumalan voimalla parantamisen nimellä. Ehkä oma toimi ei joudu kilpailuun muiden samaa harjoittavien kanssa, kun sille keksitään uusi nimi.
Olen saanut käsityksen, että jonkinlaista amatöörimäistä psykoterapiaa myydään jonkun sielunparannuksen nimiin kristillisissä piireissä.
"Minuu etoo, että nämä viisaat bisnesmiehet keksivät hatusta kadotuksen tai taivaanilot."
Ei kadotusta ja taivasta ole mitkään markkinamiehet keksineet. Kyllä Platonkin puhui ideamaailmasta. Sitä voitaneen sanoa kristinuskon puolella taivaaksi.
Mutta monilla uskovaisilla on lapsellisia mielikuvia liittyen uskoon ja he ostavat kaikenlaista soopaa ja juttua, kun sen vaan kerrotaan olevan jotain henkiparannusta.
Myydään mielikuvia, eli kivan kuuloisia älyttömyyksiä.
Minä olen muuten uskovainen, enkä vastusta yleisesti itämaisia menetelmiä. Erityisesti pidän niistä menetelmistä, joissa saa käyttää asetta. :D
1. Uskotko, että Jeesus oli Jumalanpoika?
2. Uskotko hänen nousseen kuolleista?
3. Uskotko hänen uuteen tulemiseensa maanpäälle.
Mielestäni J oli historiallinen henkilö, mutta vain juutalainen kansanjohtaja.
Hänenkin geeninsä olivat yhtä biologiset, evoluution kehityksen tulosta kuin meidänkin.
Kukaan Homo Sapiens lajin nisäkäs ei nouse kuolleista.
Sydänpysähdyksistä saattaa vielä toipua, mutta J todettiin kiduttamisen jälkeen kuolleeksi.
Hulppean, mukakannustavan aloituksen tehnyt Per Aspera otti ns kyykyn.
Tunnistin hänet multinikkejä käyttäväksi nettiaddiksi.
Minulla ole kenenkään uskonvakaumuksiin mitään puututtavaa.
Hän vaan leimasi mm. Reikin huuhaaksi. Mm lääketiede auttaa luonnonenergiaa
toimimaan parantumisprosessissa.
Vaikka menetelmän nimi olisi nimeltään 'mörököllin virnistys'
universumin ikäinen luonnonenergia siinä on se parantava tekijä.
heh heh ja minä tunnistan sinut siksi tyypiksi joka aina syyttelee muita multinikkeilystä. Sama se. Keskusteluunhan tässä pyritään, nikistä tai sen haltijasta viis.
Mun mielestä uskonvakaumuksiin voi ja pitääkin usein puuttua. Olen agnostikko ja sitä mieltä, että uskon asioista voi keskustella kriittisestikin, vaikka mielestäni uskonnollisuus/henkisyys on oleellinen osa ihmistä eikä sitä voi siksi ilmiönä vähkeksyä. Eikä se että vaikkapa pyhän kokeminen voitaisiin palauttaa aivokemiaan mitenkään vähennä itse kokemuksen syvyyttä ja rikkautta.
En leimaa reikin toimivuutta (koska en tunne sitä tarpeeksi), mutta en pidä siitä että sitä markkinoidaan jonain muuna kuin mitä se oikeasti on. Vastaavia menetelmiä on käytössä kaikissa kulttuureissa, suomalaisessa perinteisessä kansanparannuksessakin oli.
Kunnioitan uskonnollista vakaumustasi, koska kirjoitat useimmiten asiallisen sivistyneesti.
Olet vielä kehitysvaiheessa henkisellä polullasi.
Oma "seulani" päästää läpi karkeampaa ainestakin. Syy. Olen pysyvästi 12-14v. kehitystasolla.
As, kuten muutkin ihmisten krempat lienevät yksilöllisiä.
Mielestäni oma autistisuuteeni lienee lähempänä varsinaista autismia.
Meillä lähisuvussa on ollut "umpiautismiakin".
"Oma "seulani" päästää läpi karkeampaa ainestakin. Syy. Olen pysyvästi 12-14v. kehitystasolla."
Kunnioitan syvästi itseäni vanhempaa henkilöä, ikäassi. Sinä olet henkisestikin sentään 12-14 v. itse olen henkisesti 12-14 kk. tasolla.
"Kunnioitan uskonnollista vakaumustasi, koska kirjoitat useimmiten asiallisen sivistyneesti.
Olet vielä kehitysvaiheessa henkisellä polullasi."
Joku on joskus sanonut, että "pieni määrä tietoa tekee ihmisestä ateistin, mutta suurempi määrä tietoa tekee hänestä uskovaisen"(tai jotain sinne päin).
"Pieni määrä tietoa tekee ihmisestä ateistin, mutta suurempi määrä tietoa tekee hänestä
uskovaisen"!
Asiassa on mielestäni vinha perä. Jos näiden perimmäisten asioiden kanssa elää, luulot
ja oletukset ohenevat.
Uskon että kaikkien maailman uskontojen takana on käsittämätön kosminen luonnon woima.
Sen erilainen tulkinta on johtanut ja edelleenkin johtaa tuhansien
uskonsuuntien ja klikkien syntymisen.
Huumoriahan pitää olla: "itse olen henkisesti 12-14 kk tasolla"!!
Meditaatiosta: Sitä kuulemma löytyy kuulemma kristillisenäkin.
Käsittääkseni siinä on kysymyksessä hiljentyminen Suuren Mysteerion edessä.
Ympäri käydään - yhteen tullaan voisi sanoa.
autuaaksi - niin kuka sen sanoikaan?
jonka mukaan teemme lapsillemme karhunpalveluksen uskottelemalla, että joulupukki on olemassa?
'tieteen' olevan korkeammalla tasolla kuin luonnonvoimien. Ihmisten tiede pohjautuu ihmisjärjen käsittämien ominaisuuksien tarkkailuun. Maailma on luultavasti paljon paljon laajempi, syvempi ja monimutkaisempi kuin me pystymme pikku järjellämme ymmärtämään.
Jo seuraava, vielä syntymätön sukupolvi kokee nykyistä enemmän elämän ihmeellisyyksiä.
"Asiassa on mielestäni vinha perä. Jos näiden perimmäisten asioiden kanssa elää, luulot
ja oletukset ohenevat."
Perimmäinen asia on olemassa ilmeisesti, mutta ihminen ei saa uskoa omaan perimmäisyyden käsittämiseensä.
Tietoa on äärettömästi, eikä sitä voida numeroilla luokitella.
Ymmärrys ei saa päättyä siihen, kun vastaus laskuun on päättymätön desimaaliluku. Täytyy asetella lasku toisella tavalla, jotta siitä tulee ymmärrettävä vastaus.
Uskonnossa on kyse siitä, että jotta voi tietää, täytyy uskoa.
Kristinusko on hyvin fatalistinen uskonto, vaikka harva uskovainen sitä tietää.
"Uskon että kaikkien maailman uskontojen takana on käsittämätön kosminen luonnon woima.
Sen erilainen tulkinta on johtanut ja edelleenkin johtaa tuhansien
uskonsuuntien ja klikkien syntymisen."
Sanon tuon saman niin, että kaikki me ymmärrämme samaa maailmaa. Kaikissa uskonnoissa on kyse melko samasta asiasta. Nissä on vain käsitelty samaa asiaa eri näkökulmista.
Johan shakkipelitkin päättyisivät aina tasatulokseen, jos kaikki katsoisivat asioita samalla tavalla.
Katsotaan samaa asetelmaa, mutta eri näkökulmasta, eri tuntein, eri tiedoin...
Olen huomannut, että kaikki uskonnot ja filosofiat käsittelevät hyvinkin samoja asioita. Asiat vain sanotaan eri lailla.
"Meditaatiosta: Sitä kuulemma löytyy kuulemma kristillisenäkin."
Samaa juttua voidaan tarjota millä tahansa nimellä. Ovatko nimet muuttujan arvoja? :)
Assiäitini oli kastettu, ripitetty ja vihitty kahdesti, mutta ennen kuolemaansa halusi erota kirkosta. Kun kuolema odotti enää ei tarvinnut teeskennellä - vihdoinkin saattoi tehdä päätöksen, johon opli kasvanut.
Ihminen luulee olevansa suuri ja tietävänsä kaiken, mutta todellisuudessa ihminen on vajavainen ja ei tiedä itsestäänkään kuin vain vähän.
On maailmassa lukuisia ihmisen keksimiä teorioita, joita kumotaan ja toisia tulee tilalle.
Maailma ja elämä ovat hyvin laajoja käsitteitä.
Monia asioita ja niiden tarkoitusta emme ehkä koskaan saa selville. Atomimallia on monta...
Lisäksi voimmeko todella tietää, että mikä synnytti elämän... Onko se todella se "Big Bang", mutta mistä se sitten ilmestyi... Uskon, että Jumala loi tämän maailman, sillä se on niin hieno ja monimutkainen rakenteeltaan.. Solukin on pieni moottori... En usko, että kaikki olisi syntynyt tyhjyydestä. Tänä päivänä moni Raamatun ennustus toteutuu silmiemme nähden. Yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta on kuin yksi päivä, tällä tavalla Raamattu puhuu..
Kaksi tuhatta vuotta on kulunut Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, Jerusalem tuhotiin 70-luvulla, tämänkin Jeesus ennusti..
Elämme vaikeata aikaa, maailmassa tapahtuu paljon suuria mullistuksia... kaksi maailmansotaa, Israelin paluu, ilmaston muuttuminen, suuret tulvat ja maanjäristykset, monissa maissa ihmiselle annetaan henkilökohtainen numerokin, jota ilman moni ei pysty hoitamaan monia asioita.
Raamattu on täynnä numeroita.. Tämä on vasta alku... Ne ovat ensimmäisiä merkkejä. USA:n hallitus asettaa jo katulapsille mikrosiruja ihon alle.. on jo kehitteillä mirkosiru, jolla pian maksetaan kaupoissa... se tulee ihon alle..
Ydinaseet voivat aiheuttaa juuri niin suuria sotia joita aiemmin ei koskaan vielä ollut.
Kaikki nämä asiat tapahtuvat lähes samaan aikaan tänä päivänä.
sanoo tämänkin ääneen.
On muitakin samalla tavalla ajattelevia kuin minä...
Se on hieno asia.
ovat käsittääkseni monella assilla se hankala yhdistelmä. Meitä luullaan aroiksi, mutta kun suutumme, lauomme harkitsemattomia loukkauksia. Minä pidin nuorempana tuota ominaisuuttani rohkeutena. Nyt huomaan, että se johtui vain siitä, etten osannut hallita vihanpurkauksiani.
Enkä osaa vieläkään. Ja olen yli 40-vuotias.
Millähän sitä saisi tasapainoa olemiseensa? Kun tuntuu, että yleensä olen (jopa sellaisessa tilanteessa jossa kaikki muut hermoilevat tai jossa olisi suotavaa näyttää tunteensa) ihan viilipytty ja joskus taas hermot menee pienestäkin pettymyksestä niin että tulee lauottua niin myrkyllisiä sanoja, että jälkikäteen hävettää pitkään.
Itselläni on ollut samanlaisia keskusteluja ja kokemuksia kuraattoreiden sun muiden hömppä tasapäistäjien kanssa.
Viimeksi ollessani vajaat kaksi viikkoa sairaalahoidossa ensimmäinen viikko oli täynnä hoitajien harjoittamaa jumalatonta pakkososiaalistamista. Sen sijaan, että olisin puhunut roskaa muiden kanssa tai osallistunut osaston aktiviteetteihin, opiskelin omassa huoneessani mm. latinan kieltä. Ja sehän ärsytti sisar hento valkoisia, kun kuulemma iltani kuluivat niin hiljaissa merkeissä ja vaikutin masentuneelta, koska olen suhteellisen ilmeetön. Onneksi kuitenkin loppujen lopuksi alkoi mennä sana perille ja sain olla miten haluan. Nyt yrittävät saada minua kesäksi päiväsairaalaan. No way!
Neurologini sanoi minulle, että yksinkertaisimpien sosiaalisten tilanteiden hallinta riittää ja niistä selvisin toki osastollakin: otin yhteyttä muihin silloin, kun tarvitsin heiltä jotain. Keneltä on pois, jos sitten viihdyn omissa oloissani enimmäkseen ja pääsen sitä kautta yleensä haluamaani lopputulokseen? Minulle parasta terapiaa on lepääminen sosiaalisuudesta ja se, että saan omistautua omille harrastuksilleni. Juuri näiden ominaisuuksieni, keskittymiseni, tarkkuuteni ja pitkäjänteisyyteni vuoksi minulle suositeltiin jo ensimmäisenä vuonna yliopistolla tutkijantyötä. On kummallista, miten ahdasmielisiä terveydenhuollon ammattilaisten täytyy olla.
Olet minun kaksoisveljeni vai? :)
Eläköön AS ja eläköön ADHD!
Moni meistä on vienyt niitä taviksiakin eteenpäin!
Kuinka paljon on kuuluisia Addeja ja Asseja?!
Heitä on paljonkin monissa yliopistoissa...
On paljon kuuluisia näyttelijöitä ja taiteilijoita, jotka eivät ole hemmetin taviksia.
Yläasteen saakelin tavisrehtori ja tavisopettaja estivät minua oppimasta englantia. Rehtorille sanoin kerran, etten opi tuolla tavalla. Hän vastasi vain, että toiset oppivat ja toiset eivät.
Halusin saada mm. riittävää kieliopin opetusta, mutten saanut. Olen Luojalle kiitollinen, että sain rauhassa opiskella itsenäisesti suomen kieltä, en olisi oppinut sitäkään, jos en olisi saanut rauhaa.