Tähän Paavalin lauseeseen perustuu usein naispappeuden vastustus sekä naisen puhuminen yms. Tällä Paavali kuitenkin tarkoitti sitä, että nainen olkoon hiljaa tilaisuuksissa ja ei pulinoillaan häiritsisi kokoontumisia. Myöhemmin nainen kysykööt aviomieheltään jos joku asia jäi epäselväksi. Naisia on ollut apostoleina, evankelistoina jne Paavalinkin aikaan. Silloin ei eroteltu miehiä ja naisia. Näin sanoi eräs teologian professori ja hän tietänee mitä puhuu.
"Nainen vaietkoot
seurakunnassa"
10645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tiesitkö, että juuri NAINEN ensimmäisenä käytti lestadiolaisuudessa sitten niin tärkeiksi tulleita synninpäästösanoja "Jeesuksen nimessä ja veressä on suýnnit anteeksi".
Hän oli Lestadiuksen tunnetun työtoverin ja saarnaajan Heikki Parkajoen (Parka-Heikki) sisar, Maria (Eeva)Parkajoki.
Oli kesäkuu 1953 ja Lestadius ja Parkajoki pitivät seuroja Kitkiöjärven Tuomaan talossa, kolmisen kilometriä Muoniosta länteen.
Maria Parkajoki julisti tallin ylisillä Lestadiuksen saarnan jälkeen sielun tuskissaan kippuroiville naisille synninpästön, vakuuttaen heidät siitä, että kaikki synnit on Kristuksen ristinkuoleman tähden anteeksi annettu. Ne ovat anteeksi ilamn mitään ihmenäkyjä, joiden varassa siihen saakka oli vasta rohjettu uskoa itsensä armahdetuksi. "Jeesuksen nimessä ja veressä."
Tämä oli ensimmäinen kerta.
Näistä tapahtumista kertoivat monet silminnäkijät ja sukulaisiltaan tapahtumista kuulleet aikoinaan tätä asiaa selvittäneelle O.H. Jussilalle. Nimittäin itse Lestadius ei halunnut heti ottaa minkäänlaista erillistä synninpäästö-siunausta käyttöön. Hän epäröi yli puoli vuotta. Samoin Juhani Raattamaa oli varovainen.
Esimerkiksi Ruotsin Ylitornion entinen kätilö ja rokottaja Matilda Fogman muisteli niitä aikoja O.H. Jussilalle: "Kun Raattamaa Lutherin postillasta oli käsittänyt syntien anteeksiantamisen evankeliumin ja synninpäästön voiman, Laestadius ensin pelkäsi sitä käyttää. Ensimmäisinä käsittivät evankeliumin ja syntien anteeksiantamisen neljä naista: Heikki Parkajoen sisar Eeva (tai Maria) Muonion Ylipäästä, Ranta-Loviisa (Loviisa Ranta) Muodoslompolosta ja Vuolon Luuva (Vuolon emäntä Loviisa Vuolo), hänkin Muonion Ylikylästä. He ylistivät Jumalaa, puhuivat Laestadiukselle kauan myöhään yöhön ja saarnasivat tavattoman rohkeasti evankeliumia."
Uskovaiset naiset siis käyttivät ensimmäisenä Jumalan valtakunnan päästöavaimia eli synninpäästön sanoja, joista tuli sittemmin Heikki Parkajoen ja Juhani Raattamaan vakiinnuttamana lestadiolaisuuden tunnusmerkki.
O.H. Jussila (itsekin vl) on haastatteuihin, aikalaistodisteisiin ja muihin dokumenttilähteisiin nojautuen selvittänyt vuonna 1953 julkaistussa kirjassa Maitojyvä, millä tavoin tämä nykyään vanhoillislestadiolaisuuteen anteeksisaamisen ja autuuden yksin varmistama sanamuoto tuli otetuksi herätysliikkeessä käyttöön.
Lähde:
Jussila, O.H.(1953. Vangituille vapautusta - sidotuille päästöä: Satavuotismuisto. Julkaisussa: Maitojyvä 1953.
LAESTADIOLAISTEN YLIOPPILASKOTI, Helsinki. 1953.
Vammala 1953 Vammalan kirjapaino Oy.
Sivut 3 – 8.
http://www.tornio.fi/kirjasto/torkok/laestadius/jussila.htm
Enpä ollut kuullutkaan. Varhaisesta lestadiolaisuuden opin muotoutumisesta olisi hyödyllistä tietää lisää.
O.H. Jussila toimitti Siioniin Laulut -kokoelmaa vuosikymmenien ajan. Hän oli myös kokoomuksen kansanedustaja.
Virallisesti SRK-lestadiolaisuus kuitenkin kieltää opin muotoutumiset. Se katsoo, että jumalan valtakunnassa on uskottu aina yhdellä, samalla ja oikealla tavalla.
Jaa... no siitä on kirjalliset dokumentit joihin voi kuka hyvänsä tutustua. Sen jälkeen ei enää luule...
niiden 12 lisäksi, jotka Jeesus valitsi; siis naisapostoli.
Selitä myös, mitä sitten Paavali tarkoitti sanoessaan, että "en minä salli ,että nainen opettaa seurakunnassa"?
Kuuntele mieluummin, mitä Raamattu sanoo. Sen on kirjoittanut Jumalan henki, joka varmasti tietää asiat paremmin kuin joku teoreetikko, olkoon vaan vaikka professori teologian alalta. niitähän oli jo Lutherinkin aikana, ja suuri osa heistä meni ajatuksineen mettään!
saa opettaa esim. rippikoulussa, pyhäkoulussa?
Onko se oikein?
Asiasta enemmänkin kiinnostuneille löytyy muutama linkki täältä: http://www.htk.fi/public/tivi/luther.htm
T: Tiinaliina
Tänään, Raamatun suomentajan Mikael Agricolan 400-vuotisjuhalmessussa arkkipiispa Jukka Paarma puhui myös siitä miten Raamattua on tulkittava.
"Meille on kirkossa aina opetettu että Raamattua on luettava ja selitettävä hengellisesti. Sitä ei tule lukea kuin laki- tai reseptikirjaa, vaan niin kuin rakkauskirjettä. Siinä on sanoma, elämän sanoma meille. Kun sanoma kohtaa ihmisen, silloin voi ”sydän hehkua innosta”, kuten kerran Emmauksen tiellä.
Mikä sitten on oikea selitys- ja tulkintatapa monien erilaisten raamatuntulkintojen joukossa, onko oikeaa? Agricolalta ja hänen perinnöstään kannattaa etsiä vastaus. Hän oli oppinut ja itse noudatti luterilaisen uskonpuhdistuksen omaksumaa raamattukäsitystä ja selitystapaa. Luther oli opettanut että eri raamatunkohdat ovat tärkeydeltään erilaisia. Olennaista on nähdä koko Raamatun tarkoitus ja keskus. Se on Kristus ja ilmoitus siitä, miten ihminen tulee vanhurskaaksi, eli miten hän löytää Jumalan - -."
Arkkipiispan saarna täällä:
http://www.evl.fi/arkkipiispa/Saarna09042007.htm
Nyt kun me naiset ollaan ääneen päästy, sillä ei ole loppua oleva.