"Riba on Haram islamissa". Mitä se tarkoittaa? Aluksi määritelkäämme joitakin käsitteitä. Islam tekee eron "Halalin" ja "Haramin" välille. Sana Halal tarkoittaa arabiaksi "sitä, minkä Jumala on sallinut" ja siksi kukaan toinen ei voi sitä kieltää. Haram taas tarkoittaa "sitä, minkä Jumala on kieltänyt" eikä kukaan muu siis voi tehdä sitä sallituksi. Sana "Riba" tarkoittaa "lisääntymistä" ja sitä käytetään mm. kuvaamaan lainan korkoa. Lyhyesti sanottuna Riba on Haram islamissa. Tämä tarkoittaa, että "Jumala on kieltänyt koron islamissa." Mutta voidaanko kaikkea lisäystä pitää Ribana? Koraani vastaa tähän seuraavasti:
"Jumala on sallinut kaupan ja kieltänyt koronkiskomisen"
(Koraani 2:275)
Tämä tarkoittaa, että kaupankäynnistä saatava voitto ei ole Riba, vaikka se merkitseekin lisäystä. Kuinka asiat voidaan erottaa?
Riban tarkoittama lisäys on rahasumman kasvua ajan kulumisen tuloksena, kun taas kaupankäynnin voitto on lisäystä, joka vastaa niitä ponnisteluja, joita on tehty jonkin tavaran valmistamiseksi joko itse tai jonkun muun toimesta. Se on siis lisäystä, joka kannustaa tavaran valmistajaa tekemään siitä yhä paremman ja sen myyjää antamaan yhä parempaa palvelua.
Riba on saman asian lisäystä, eli rahan vaihtamista rahaan. Raha ei ole mikään hyödyke, jota myydään, vaan se on vain väline, kun taas kaupasta saatava lisäys tulee rahan vaihtamisesta tavaraan, eli ne ovat eri asioita. On käytännössä mahdotonta mitata tarkalleen, kuinka paljon jokin hyödyke tulee maksamaan.
Voittoa saadaan sen kerran, kun tavara myydään. Sen edellytetään olevan hyödyksi pidemmän ajan. Jos taas lainataan rahaa Riban periaatteella, voi lainan jo loppuessa Riba jatkaa kasvamistaan loputtomiin.
Kaupankäynnissä on kahdenlaisia riskejä. Ensiksikin hinnat voivat laskea tai voi olla, että tavarat eivät ensinkään mene kaupaksi. Toiseksi tavarat voivat vahingoittua, tuhoutua tai tulla käyttökelvottomiksi ajan myötä. Lainatun rahan kyseessä ollessa sitä vastoin edellytetään, että ne aina maksetaan takaisin ja sitä takaamassa on aina vakuudet. Niiden, jotka elävät koroilla, ei tarvitse nähdä vaivaa! Voi istua kotona kaikessa rauhassa ja tulot ovat taatut.
Islamin sääntö on, että raha ei voi tuottaa rahaa, kun taas rahalla voi työn kautta ansaita lisää rahaa; mutta se voi yhtä hyvin vähetä eli tuottaa tappiota. Se, joka on valmis hyväksymään mahdollisen tappion, on oikeutettu ottamaan vastaan myös mahdollisen voiton. Jos jollakin on rahaa, mutta ei pätevyyttä jonkin projektin aloittamiseksi, hän voi antaa sen muiden tehtäväksi, ja heidän suhdettaan säätelee sopimus. Mutta ehtona on se, että rahan sijoittaja jakaa samalla tavalla sekä voiton että tappion eikä hän ole vain passiivinen investoija, vaan osakas, joka kantaa oman vastuunsa, jos jokin menee pieleen. Tällainen suhde kannustaa sijoittamaan vapaaehtoista pääomaa ja antaa idearikkaille, mutta rajallisen varallisuuden omaaville nuorille mahdollisuuden toteuttaa ideoitaan.
- Mutta jos kyse on vain voitosta ja tappiosta, voidaanko siinä tapauksessa sellaisia pelejä, kuten lotto, pitää Halalina? Ei voida. Ero on todellakin suuri, sillä ensin kuvattu on riskinottoa tuotannossa ja työprosessissa, jotka ovat hyödyllisiä, kun taas jälkimmäinen on passiivista riskinottoa, joka perustuu sattumaan eikä hyödytä muita kuin pientä ihmisryhmää, muiden kustannuksella.
Yksi islamilaisten pankkien tärkeimmistä tehtävistä onkin juuri tämä, rahoittaa projekteja tältä pohjalta, siis olla osakkaita ja jakaa voitot ja tappiot. Jos kaikki toimii hyvin, antaa pankki asteittain osuutensa projektin aloitteentekijöille. Islam ei vaadi jotakin tiettyä hintaa tavaroille. Kun monopolit ovat kiellettyjä ja vapaata kilpailua suositaan, on vapaan markkinan hinta se, joka pätee. Islamilainen moraali sääntelee myös epäsuorasti kauppaa siten, että sitä käydään luottamuksen ja rehellisyyden pohjalta.
Islamissa on vain yhdenlaista lainaa, se on "Hyvyyslaina", joka annetaan ehdoitta ja odottamatta mitään vastapalvelusta. Se ei tarkoita, että "molemminpuolinen laina", jolloin ihmiset lainaavat toinen toisilleen, olisi kielletty, kunhan kukaan ei käytä toista hyväkseen, mitään korkoa ei peritä ja toimitaan oikeudenmukaisesti.
"Jumala on sallinut kaupan ja kieltänyt koronkiskomisen"
(Koraani 2:275)
Tämä tarkoittaa, että kaupankäynnistä saatava voitto ei ole Riba, vaikka se merkitseekin lisäystä. Kuinka asiat voidaan erottaa?
Riban tarkoittama lisäys on rahasumman kasvua ajan kulumisen tuloksena, kun taas kaupankäynnin voitto on lisäystä, joka vastaa niitä ponnisteluja, joita on tehty jonkin tavaran valmistamiseksi joko itse tai jonkun muun toimesta. Se on siis lisäystä, joka kannustaa tavaran valmistajaa tekemään siitä yhä paremman ja sen myyjää antamaan yhä parempaa palvelua.
Riba on saman asian lisäystä, eli rahan vaihtamista rahaan. Raha ei ole mikään hyödyke, jota myydään, vaan se on vain väline, kun taas kaupasta saatava lisäys tulee rahan vaihtamisesta tavaraan, eli ne ovat eri asioita. On käytännössä mahdotonta mitata tarkalleen, kuinka paljon jokin hyödyke tulee maksamaan.
Voittoa saadaan sen kerran, kun tavara myydään. Sen edellytetään olevan hyödyksi pidemmän ajan. Jos taas lainataan rahaa Riban periaatteella, voi lainan jo loppuessa Riba jatkaa kasvamistaan loputtomiin.
Kaupankäynnissä on kahdenlaisia riskejä. Ensiksikin hinnat voivat laskea tai voi olla, että tavarat eivät ensinkään mene kaupaksi. Toiseksi tavarat voivat vahingoittua, tuhoutua tai tulla käyttökelvottomiksi ajan myötä. Lainatun rahan kyseessä ollessa sitä vastoin edellytetään, että ne aina maksetaan takaisin ja sitä takaamassa on aina vakuudet. Niiden, jotka elävät koroilla, ei tarvitse nähdä vaivaa! Voi istua kotona kaikessa rauhassa ja tulot ovat taatut.
Islamin sääntö on, että raha ei voi tuottaa rahaa, kun taas rahalla voi työn kautta ansaita lisää rahaa; mutta se voi yhtä hyvin vähetä eli tuottaa tappiota. Se, joka on valmis hyväksymään mahdollisen tappion, on oikeutettu ottamaan vastaan myös mahdollisen voiton. Jos jollakin on rahaa, mutta ei pätevyyttä jonkin projektin aloittamiseksi, hän voi antaa sen muiden tehtäväksi, ja heidän suhdettaan säätelee sopimus. Mutta ehtona on se, että rahan sijoittaja jakaa samalla tavalla sekä voiton että tappion eikä hän ole vain passiivinen investoija, vaan osakas, joka kantaa oman vastuunsa, jos jokin menee pieleen. Tällainen suhde kannustaa sijoittamaan vapaaehtoista pääomaa ja antaa idearikkaille, mutta rajallisen varallisuuden omaaville nuorille mahdollisuuden toteuttaa ideoitaan.
- Mutta jos kyse on vain voitosta ja tappiosta, voidaanko siinä tapauksessa sellaisia pelejä, kuten lotto, pitää Halalina? Ei voida. Ero on todellakin suuri, sillä ensin kuvattu on riskinottoa tuotannossa ja työprosessissa, jotka ovat hyödyllisiä, kun taas jälkimmäinen on passiivista riskinottoa, joka perustuu sattumaan eikä hyödytä muita kuin pientä ihmisryhmää, muiden kustannuksella.
Yksi islamilaisten pankkien tärkeimmistä tehtävistä onkin juuri tämä, rahoittaa projekteja tältä pohjalta, siis olla osakkaita ja jakaa voitot ja tappiot. Jos kaikki toimii hyvin, antaa pankki asteittain osuutensa projektin aloitteentekijöille. Islam ei vaadi jotakin tiettyä hintaa tavaroille. Kun monopolit ovat kiellettyjä ja vapaata kilpailua suositaan, on vapaan markkinan hinta se, joka pätee. Islamilainen moraali sääntelee myös epäsuorasti kauppaa siten, että sitä käydään luottamuksen ja rehellisyyden pohjalta.
Islamissa on vain yhdenlaista lainaa, se on "Hyvyyslaina", joka annetaan ehdoitta ja odottamatta mitään vastapalvelusta. Se ei tarkoita, että "molemminpuolinen laina", jolloin ihmiset lainaavat toinen toisilleen, olisi kielletty, kunhan kukaan ei käytä toista hyväkseen, mitään korkoa ei peritä ja toimitaan oikeudenmukaisesti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se ilahduttaisi suuresti asunnto- ja autolainanottajia, kun ei tarvitseisi maksaa korkoa lainkaan.
...jotka sijoittavat rahaa yrityksiin ja jakavat niiden kanssa sekä voitot että riskit suhteessa sijoituksiinsa. Tällaisilta pankkiiriliikkeiltä vaaditaan melkoista asiantuntemusta niiltä aloilta, joille ne sijoittavat.
Asuntolainen kohdalla asia voisi mennä vaikkapa siten, että pankkiiriliike ja sen asiakas sijoittavat kumpikin varoja asiakkaan haluamaan asuntoon eli ostavat sen yhdessä. Asunnolle lasketaan sopimuksen teon yhteydessä ns. käypä (ja siis sekä pankkiiriliikkeen että sen asiakkaan hyväksymä) vuokra. Pankki perii asiakkaalta sijoitustaan vastaavan vuokraosuuden ja asiakas vastaavasti saa pitää lasketusta vuokrasta omaa sijoitustaan vastaavan osuuden (so. saa ikäänkuin sijoitustaan vastaavan alennuksen vuokrasta). Sopimus voi olla periaatteessa jatkuva tai sitten siihen voi sisältyä lyhennyksiä, joiden myötä pankin saama vuokraosuus pienenee ja lopulta lakkaa.
Tämän tapaisia sopimuksia itse asiassa jo tehdään Suomessa paljonkin. Osaomistus- yms. asuntokauppa on suurin piirtein tällaista. Käytännössä se ei tule pitkän päälle sen halvemmaksi kuin tavanomainen korollinen asuntoluototuskaan - paitsi ehkä tietyissä tapauksissa asuntotukien ja/tai verotuksen tarjoamien etujen vuoksi.
Autojen liisaussopimuksissa saattaa olla samankaltaisia piirteitä, mutta tätä alaa tunnen kovin huonosti.
jaa jaa, että sijoittaminen vaatii asiantuntemusta pankkiirilta, no shit! Siksihän pankkiiri on olemassa, että sitä asiantuntemusta löytyisi, jotta pankki ei tee konkurssia sijoitustensa kanssa.
Toisinaan sijoittajat eivät ymmärrä omia etujaan kuitenkaan. Moni sijoittaja on vetänyt nollatilin jostain keksinnöstä jonka avulla joku toinen sijoittaja on älynnyt tehdä rahaakin. Toisaalta, eivätpä ole keksijätkään tajunneet aina etujaan. Wrightin veljeksistä olisi voinut tulla rikkaita jos olisivat ymmärtäneet suojella etunsa hallitun lentämisen keksijöinä. Eli olisivat patentoineet lentämisen lentokoneella nimiinsä. Eikä tajunnut muuten Steve Jobs omia etujaan hänkään. Mies jonka firma esitteli hiiren ensimmäisen kerran tietokonekäyttäjille, ei ymmärtänyt patentoida ratkaisuaan, joten Apple ei saa hiiristä tätä nykyä yhtään mitään. Tilanne voisi olla se, että Apple myisi valmistusoikeuksia hiiriin ja rikastuisi sillä. Jobs oli tyhmä.
Se lainananto on riskipeliä ainakin täällä Savossa. Jos mun yrityksestäni rahalainaaja omistaisi ison siivun, olisin todella huolissani ja öitä valvoisin. Lukekoon ne rätinkejänsä ja taseita, kun niistä jotakin tietävät. Sijoitetun pääoman käytöstä päättäkööt ne, jotka toimialasta ja sen tekniikasta jotakin tietävät.
Se on minulle hiukan arvoitus, mistä ja miksi se raha sinne islamilaiseen pankkiin ajautuu. Kylläpähän on täytynyt kansaa riistää, jos jostan on ulossijoitettavaa pääomaa ilman korkohyvitystä kertynyt. Siinä on yrittäjän selkänahasta pankin täytynyt paljon nylkeä. Palon on yrittäjiä ollut pankin torpparina.
Meillähän tallettaja/sijoittaja sen sinne pankkiin koron toivossa kiikuttaa. Eiväthän islamilaiset tallettajat/sijoittajat saa korkoa pyytää eikä ottaa vastaan.
Näitä korkojuttuja voidaan kiertää monella tavalla. Nykyisinhän on semmoisia sijoituspapereita olemessa, ettei edes isoAabrahamkaan saa selvää, missä se "lisäys" piilee.
...ajautuu raha kuten sijoituspankkiiriliikkeeseenkin. Se on periaatteessa riskirahaa, jota tallentavat (tai oikeammin: sijoittavat) ihmiset osallistuvat niiden liikeyritysten voittoihin, joita pankki rahoittaa. Jos esimerkiksi ryhdyt eläkesäästäjäksi, saatat osallistua tällaisen sijoituspankkiiriliikkeen toimintaan. Se sijoittaa silloin todennäköisesti pörssin kautta. Joskus saatat saada hyvän tuoton (siis huomattavastikin paremman, kuin korkotuotto olisi ollut), mutta jos pankki möhlii, markkinat menevät persuuksilleen tms., tuotto laskee ja pahimmassa tapauksessa sijoittamasi pääomakin häipyy harakoille.
Monet savolaiset yritykset todennäköisesti ovat lainaajapuolella tämän kaltaisten pankkiiriliikkeiden asiakkaita, joita ei kylläkään kutsuta islamilaisiksi. Se on kilpaileva rahoitusmuoto, jolla on omat etunsa ja omat haittansa, kuten kaikilla rahoitusmuodoilla. Yksi eduista on se, että tällaisella pankkiiriliikkeellä (oli se sitten islamilainen tai ei) on tai ainakin kuuluu olla yrityksen kannlta käyttökelpoista tieto-taitoa nimenomaan niiltä aloilta, joille se on erikoistunut sijoittamaan, ja se kykenee tarvittaessa joustamaan (ei pankille voitto-osuutta niin kauan kuin firma ei tuota). Yhtenä haittana taas saattaa olla mm. se, että jos firmalla menee tosi hyvin, pankin saama osuus on huomattavasti isompi kuin tavallinen korko samalle sijoitukselle olisi ollut. Pankki myös niin sanoakseni läähättää kaiken aikaa niskaan eli osallistuu osakkaana päätöksentekoon ja voi vieläpä syrjäyttääkin yrityksen alkuperäisen johdon päätöksenteossa, jos siitä näyttää siltä, ettei yrityksen alkuperäinen johto kykene hoitelemaan hommiaan riittävän hyvin.
Ei se siis minusta sinänsä kovin eksoottiselta pankkitoiminnalta näytä. Mutta vahvasti epäilen, voisiko tällainen pankkitoiminnan laji korvata moderneilla, valtavan suurilla rahamarkkinoilla kaikki muut vaihtoehtoiset pankkitoiminnan muodot.
joo, kaikenlaisia rahastojärjestelmiä sekä futuureja ynnä muita veikkaus- ja totomuotoja erilaisissa koreissa, pooleissa ja sektoreissa yms. yms. Niiden avulla ja toinen toisiaan suojaten saadaan sijoituksesta kertyvä tuotto näyttämään jos jonkinlaiselta eikä islaminusko kiellä rahamiehiltä yhtään mitään.
Toinen asia on vähävaraisten tilanne. Heille korkotuotto on vähäisille talletuksille jonkinmoinen mahdollisuus saada säästöille tuottoa.
Muuten, ei tietyn euromäärän ylittävä pankkitalletuskaan - periaatteessa - ole riskitön. Pankin maksukyvyttömyystilanteessa vakuus on rajallinen pankkitalletuksillekin. Säästökassojen tilanne lienee vieläkin riskillisempi.
...käytännössä kiellä omastakaan mielestäni mitään. Se näyttäisi olevan ihan käyttökelpoinen monissa tapauksissa, koska lainan takaisinmaksu ja pankin saama osuus ovat sidotut yrityksen menestykseen, eivätkä siis jää yrityksen mahdollisesti kaatuessa elinikäiseksi taakaksi yrittäjälle. Luulisin kuitenkin, että yrityksen menestyessä lainansaaja joutuu maksamaan enemmän, kuin tavanomaista korkolainaa ottaessaan, ja että monessa tapauksessa pankin tiukka osallistuminen yrityksen hallintoon voi olla yrittäjälle hyvinkin hankala asia.
http://www.islamic-bank.com/islamicbanklive/GuestHome/1/Home/1/Home.jsp
pankkiin verrattuna?:
"Sharia’a principles mean that we cannot offer you interest on these accounts, instead, we ensure that through a commodity transaction arranged by us, you are able to invest your funds with us for an agreed period and for an agreed profit rate."