Tarina simputuksesta

Kirjoita vaikka presidentille, eikös hän ole puolustusvoimain johtaja tai jotain. On aika törkeän kuuloista tuo meininki. Sietäisikin tietää tuollaisesta toiminnasta. Häpeällistä koko puolustusvoimille. Minä en ainakaan aio alistua tuollaiseen. Ei olisi teidänkään porukasta pitänyt tuollaiseen alistua kenenkään. Harmi vaan että sitä ollaan niin rehellisiä ja isänmaanpuolesta. Mä vaan ennoo niin sinisilmänen enkä hölmö, että antasin itteeni kyykyttää.

Vaate systeemit perseestä samoin vesi. muu normi settiä ei pitäs valittaa

Missä varuskunnassa tuollaista? Venäjälläkö? Ei varmasti missään suomessa!

Runtuhan on olennainen osa sotilaskoulutusta, ainakin alussa, mutta tuo kuulostaa jo typerältä. Olit "erikoismies" eli tarkoittaako tämä nyt vapaaehtoisesti koulutukseen hakeutumista? Tavan jääkärikomppaniassa ei uskoisi tuollaista tapahtuvan ja vapaaehtoisesti hakeutuneille on suotavaakin pieni höykkyyttäminen mutta.. en tiedä, kuulostaa kyllä todella erikoiselta. Oliko tästä p*skasta vastuussa kouluttajat vai varusmiesjohtajat?

joskus ylilyöntejä tulee, kuten meitä kohtaan 1987. Jonkun tekemän kantelun jälkeen samassa komppaniassa tehtiin "simputetuille" kysely oliko meitä simputettu. Vastaus oli ei.
Olen miettinyt asiaa, miksi olimme yhtä mieltä siitä, että vastaamme ei (vaikka olimme melkolailla yhtä mieltä simputuksestakin) ja luulen, olimme kenties ymmärtäneet kouluuttajan perimmän tarkoituksen: Armeija ei valmista ammattiin tai seuraavan tason koulutuslaitokseen, siellä testataan ja kehitetään henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia ja opetetaan taitoja, mitä vaaditaan pahimman kriisin hetkellä. Joka selviytyy armeijasta, niistä tympeistäkin hetkistä, voi selvitä myös siitä pahimmasta kriisistä.

Hieman karrikoiden lainaus:
"Jos et saa niitä tekemään kunniaa silloin kun pitäisitai pukeutumaan haluamiisi vaatteisiin, niin miten aiot saada ne kuolemaan maansa puolesta?"

Simputusta tapahtuu Suomen armeijassa joka päivä. Mutta siihen on hankala puuttua, koska jos simputuksesta valittaa, tekee palveluksen itseleen hankalaksi. Siksi suurin osa tapauksista jää tutkimatta.

Toinen syy on se, että armeija itse tutkii omat tapauksensa. Jokainen varmaan ymmärtää,mitä se tarkoittaa. Tutkinta ei ole puolueetonta. Armeija herää vasta, jos joku tapaus pääsee julkisuuteen. Ja silloinkin lähinnä imagosyistä vakuutellaan, että homma tutkitaan ja syyllisiä rangaistaan.

Kokonaisuutena intti laahaa pahasti aikaa jäljessä. Kaikki toteutetaan mentaliteetilla "näin on aina ollut" tai "näin oli jatkosodassakin". Simputustapauksissa tämä asenne kärjistyy.

Kerro toki henkilöiden nimet.

Jos tarina on totta, ei sinun tarvitse pelätä syytteitä väärästä lausumasta tai kunnianloukkauksesta.

Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin höpöjuttu, koska mitään tarkkaa tietoa; joukko-osastoa, yksikköä, aikaa, paikkaa tai nimiä ei ole mainittu.

Niistähän voisi tarvittaessa tarkistaa asian todenperäisyyden...

Voitko siis antaa tarkempaa tietoa...???

Eipä ole tullut pyytämiäni tarkennuksia tuohon simputustarinaan. Voitaneen tehdä johtopäätökset tarinan totuudenmukaisuudesta.

Ihmetellä vaan täytyy mistä ponnistaa voimansa tuo suunnaton viha puolustusvoimia kohtaan ja mustamaalaamisen tarve.

Hyvä,että joku kertoo millaista armeijassa todellisuudessa on.Ei ehkä joka paikassa,mutta tuo oli totta mitä kirjoitit.Ei jaksa ymmärtää miksi tuohon ei puututa,ja varmasti on lakipykäliä tuntevia,jotka asiasta tietää.

joku idiootti vaatii kertomaan nimiä nettipalstalla, älä tee niin!! vaan mikäli haluat viedä asian eteenpäin, tee se kirjallisesti oikeusasiamiehelle.
Meillä puolustusvoimissakin on monenlaisia ihmisiä töissä. Useimmat mukavia tyyppejä, mutta kun laitos työllistää tuhansia ihmisiä, löytyy joukosta omat typeryksensä. Oikeus kunniaan, nyt ja aina.

Ei siellä nykypäivänä enää tuollaista ole. Alokkaat tekevät simputussyytteitä ihan turhasta. Esimerkiksi eräs tuttu kadetti joutui esitutkintaan siitä kun oli pistänyt porukan punnertamaan ja itse punnertanut mukana.

   Suoritin asepalveluksen keskivertoa myöhemmällä iällä ja suhtauduin armeijan aika kriittisesti. Olin "erikoismies" eräässä suuressa varuskunnassa.

- Mikä erikoismies?

Olen sitä mieltä, ettei simputus ole mihinkään kadonnut. Se on vain muuttanut muotoaan ja puolustusvoimien järjestelmä on tehty sellaiseksi, ettei esimies kovin helpolla joudu vastuuseen. Tässä hieman listaa siitä, millaista simputusta meidän porukka joutuin todistamaan. Osa on hyvinkin lieviä juttuja, toiset melko vakavia, mutta määritelmänsä mukaan simputusta kaikki. En edes muista kaikkia, mutta tässä osa. Nämä siis tapahtuivat aivan muutama vuosi sitten:


-Kesällä alokasaikana joiduimme käyttämään pakkasasua sisätiloissa "oppituntivarustuksena" rangaistuksena huonosti menneestä leiristä.

- - Tuosta ei liene terveydellistä vaaraa enemmän kuin saunassa olemisesta. Terveyden vaarantamiseen ei siis voitane vedota, vaan muihin seikkoihin.

-Talvella useilla leireillä ja metsäharjoituksissa oli kaikkien talvivarusteiden käyttökielto. Talvivaatteet ovat kuulemma niin rumia, etteivät sovi särmällä "erikoismiehelle". Toinen peruste oli että "Ei talvisodassakaan ollut toppavaatteita". Puolet komppaniasta keuhkokuumeessa aina leirien jälkeen.

- - Tämä on jo sellainen seikka, että iltapäivälehtiin päätyneenä se olisi saattanut vaikuttaa komentajan urakehitykseen, koska on vaarannettu terveys.

-Kesän parhaina helteinä ennen muutamia kunnon tetsausharjotuksia kiellettiin ottamasta vettä mukaan ja aliupseerit tarkastivat, ettei kellään ollut vettä kenttäpullossa. Sotilaan tuli kuulemma selvitä vuorokausi juomatta.

- - Jälleen sama asia. Kenttäpullossa tulee aina olla jonkin verran vettä. Vaikuttaa terveyteen ja mahdollistaa esimerkiksi lämpöhalvauksen.

-Suoriuduattaan huonosti jostain tehtävästä, monelle yksittäiselle taistelijalle määrättiin tehtäväksi punnerruksia tietty määrä tai juoksemaan jonkin rakennuksen ympäri muiden odotellessa. Sekin on käsittääkseni simputusta vaikka aivan normaali käytäntö?

- - Tuo on simputusta, mutta se ei vaaranna terveyttä, vaan kehittää kuntoa. Näin ollen siitä ei saa yhtä helposti juttua, joka koskettaa komentajaa, vaan se voidaan kuitata helpommin alikersanttien palvelusrikkomukseksi.

-Joskus huonon suorituksen jälkeen piti tehdä esimiehelle ilmoitus, ilmoittamalla nimekseen alokas Luuseri/Pölkvist tai muuten sai taas lisää punnerruksia.

- - Tuo on ihmiarvoa alentavaa ja siitäkin voisi tehdä jutun.

-Kun huudettiin "minuutti", emme jäpittäneet perinteisesti tuoleilla istuen, vaan vastaavassa asennossa, mutta ilman tuoleja. Eli ilmassa istuen. Todella tuskainen, raskas ja kivulias asento toistuvasti käytettynä. Varsinkin tetsarit ja muut releet päällä. Kokeilkaa.. Kun joku tipahti perseelleen kun ei enää jaksanut, seurasi rangaistuksia "suoran käskyn tottelemattomuudesta".

- - Alkaa tuntua siltä, ettei joukko ole ollut komennossa lainkaan.

-Joskus yksittäisen sotilaan määrättiin ottavan ns. "Natsin kidutusasento" rangaistukseksi huonosti onnistuneesta suorituksesta. En osaa selittää millainen se on. Joku voi tietää. Mutta siis todella raskas punnerrusasennon tyyppinen asento, jossa vaaditun ajan pysyminen on kivuliasta.

- - Kuvailisitko tarkemmin?

-Kerran talvella kun terveet miehet pääsivät iltavapaille, kutsuttiin kaikki vapautuksissa olevat (vmtl, vp...) miehet kokoon ja heille annettiin erityistehtävä: Komppanian edessä oleva valtava lumikasa tuli siirtää kenttälapioilla 10m etelämmäksi, "jotta se sulaisi keväällä nopeammin". Tehtävään määrättiin siis kaikki, jotka oli lääkäri todennut sille päivälle liian sairaiksi palvelemaan normaalisti. Porukkaan kuului mm. angiinaa ja keuhkoputkentulehdusta sairastavia kuumeisia miehiä ja yksi jolla käsi oli paketissa. Tehtävän antoi ja valvoi upseeri-arvoinen kantahenkilökuntaan kuuluva kouluttaja.

- - Kyseessä lienee virkarikos.

Teimme radikaaleimmista tapauksista valituksia komppanian päällikölle, varapäällikölle, sotilaspastorille ja kuraattorille.. Mutta vastaanotto oli sellaista että "Ei herra X koskaan teettäisi teillä mitään tuollaista", "Hahahaa.. Noin täällä on aina tehty. Hieno että perinteet säilyy" tai "Älkää levitelkö perättömiä juttuja esimiehestänne tai joudutte vaikeuksiin."

- - Varuskunta alkaa olla tutkinnan arvoinen.

Onneksi yksi varusmiehistämme oli läheistä sukua varuskuntamme esikunnassa työskentelevälle upseerille. Tämä mies oli ainoa joka suhtauitui vakavasti kertomuksiimme, mutta ei hänkään paljon voinut. Simputuksesta päävastuussa ollut upseeri kuitenkin todettiin "sopimattomaksi" virkaansa ja siirrettiin toiseen komppaniaan kouluttajaksi!

- - Sopeutumattomat opetusupseerit ovat hankalia loppusijoitettavia: he kiertävät, kun päällikkö pääseee heistä eroon.

Näin Suomen uljaissa puolustusvoimissa, laitoksessa jossa pojista tehdään miehiä. Ajatelkaapa jos vaikka vanginvartija teettäisi jollain raiskaajalla vastaavia juttuja, niin vartija olisi itse kaltereiden takana ja maksaisi korvauksia. Vangeillakin taitaa olla enemmän ihmisarvoa kuin varusmiehellä tässä tapauksessa.

- - Osa jutuista vaikuttaa huonolta valvonnalta: sotilaskurittomuudelta. Toisin sanoen päällikkö ei saa joukkueenjohtajia komentonsa alle. Osa jutuista taas terveyttä vaarantavina sellaisia, että ne olisi pitänyt antaa iltalehdille ja sitä kautta oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen tutkintaan.

TÄSSÄ! Tässä viestissä on selvästi simputusta pahimmillaan.

Tuollainen käytös on ollut jopa ihmisoikeuksia loukkaavaa. Nykypäivänä kun simputuksesta valitetaan pienimmistäkin asioista.

Tämä tarina kertoo jo todellisesta ongelmasta.

Santahaminan 1.JK:lla on kyseenalainen maine, varsin ratkiriemukkaana palveluspaikkana.
Santahaminen AKE-auk on paikka, josta suurin osa varusmiejohtajist kys. komppaniaan tulee.
Kyseisellä linjalla on jo kauan ollut perinteenä, että tarkoitus ei ole niinkään kouluttaa, kuin vain laittaa oppilaat kärsimään.
Kun alokkaat tulevat, niin aliupseerit alkavat purkamaan kertyneitä angsteja alokkaisiin, ja kierre jatkuu.
Kesä jona itse palvelin, oli ikimuistoinen kuumuudestaan. Voitte varmasti kuvitella, että suojeluhälytysvarustuksessa temmeltävillä miehillä oli Saharassa kivaa.
Vettä ei jaettu, "koska sitä ei voitu järjestää", vaikka sitä olisi saatu 100m päästä mukesista.
Lopputuloksena sitten miehiä tipahteli lämpöhalvaukseen, ja muutama puklasi kaasunaamarin sisälle. Samalla varusmiesjohtajat naureskelivat nestehukasta hoiperteleville jääkäreille.
Jokainen voi kysyä mitä opetustarkoitusta tuollainen palvelee. Kyseessä on vain yksi esimerkki monista palveluksen aikana tapahtuneista asioista, jotka sitten perusteltiin koulutuksella.
Mitä kuumempaa oli, sitä suuremmalla todennäköisyydellä koettiin asiaksi harjoitella milloin mitäkin suojeluhälytyksessä.
Oikeastaan vasta J-kaudella käsittämätön runtu alkoi vähenemään, paitsi tiettyjä jääkäreitä/korpraaleja kohtaan, jotka olivat pääasiallisesti kokelaiden silmätikkuina.

Vetäkää niitä vitun aliupseereja ihan koko joukolla turpaan vaikka siellä palvelusta suorittaessanne. Loppuu kiusaamiset siihen.

on teillä huolia, pahasti on jäänyt vaivaamaan jos 25 vuotta myöhemmin vielä avautuu.

joo, simputettuunhan sitä...mutta se oli sitä ja piti vaan kestää.

Kyllähän sitä simputusta armeijassa ainakin 70-luvun taitteessa esiintyi. Minulla on sen verran omakohtaista kokemusta, tai voiko tätä nyt simputukseksi edes kutsua, tai paremminkin simputus yritykseksi. Eli se tarina tulee tässä. Kun menin aikoinani armeijaan niin minulla oli aika hyvä yleiskunto, johtuu siitä että nuoret siviilissä yleensä harrastaa "hyötyliikuntaa" kohtalaisesti. Armeija ensimmäisissä Cooperin testissä minulla oli aika hyvä tulos. Muutaman kuukauden kuluttua samaisessa cooperin testissä kunto oli laskenut, ja sitten kun inttiä oli käyty yli puolenvälin eli noin 6 kk niin minun cooperissa tulos oli huono. Tästähän ne kapiaiset innostui ettei tuo voi olla noin ollaanha armeijassa ja määräsivät minut iltaisin palvelusajan jälkeen juoksemaan urheilukentän juoksurataa ympäri noin 30 min joka ilta. jonkun alikessun tai korpraalin valvonnassa kunnes kunto nousee. No se kuntokuuri aloitettiin tietysti heti, ekana iltana käveltiin alikessun kanssa urheilukentälle, alikessu istuutui penkille ja minä läksi juoksemaan kenttää ympäri juoksurataa, noin 200m paikkeilla juoksu muuttui kävelyksi ja sitten kun tulin alikessun kohdalle sanoin hänelle että nyt riitti, nyt lähetään sotkuun munkkikahville ja minä tarjoan, ja jos se ei sinulle käy niin istu siinä, minä ainakin menen sotkuu ja sillehän sinä et voi mitään..vai voitko. No me menimme sotkuun ja munkkikahvit juotiin, näin tämä kuntokuuri jatkui sitten viikonpäivät munkkikahveja sotkussa juoden ja lopahti sitten siihen, eikä kukaan kysellyt tai maininnut siitä mitään koskaan myöhemmin. LUE koko armeija tarina täältä. https://tarinat.jimdo.com/armeijassa/

Komentajakapteeniksi myöhemmin ylennyt komensi alokkaan kaappiinsa ja avaamaan sen määräajoin siten että alokas pisti pään ulos ja sanoi käki kukkuu. Seuraavaksi alokas siirtyi käeksi kaapin päälle. Teko on jo vanhentunut eli sotaoikeus ei uhkaa.

Koulutus viikko-ohjelman oli luonnollisesti kyseessä, vaikka alokas ei sitä tiennyt.


Simputuksesta voi ilmoittaa esimiehille ja tarvittaessa ilmoittaa sotilaspassin jälkeen oikeusupseerille tai Pääesikunnan tutkijoille.