En tiedä paljonko vastaavia tapauksia löytyy, mutta olisi mukava kuulla mielipiteitä asiasta.
Minulla on 2,5 vuotias lapsi, olen yh, isä ei käy tapaamassa lasta. Lapsen isän vanhemmat eivät ole tietoisia lapsenlapsestaan. Olen yrittänyt jo raskauden alusta asti sanoa isälle, että asiasta olisi syytä mainita hänen vanhemmilleen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Nyt mietin miten asian saisi "parhaiten hoidettua". Mitään hyvää tapaa ei tässä vaiheessa enää ole, mutta mielestäni lapsellani on oikeus isovanhempiinsa ja heillä lapsenlapseensa- tai ainakin saisivat itse päättää haluavatko olla tekemisissä hänen kanssaan. Eikä kyse ole mistää teininä vanhemmiksi tulemisesta, vaan aikuisista. Miten luulette asian menevän parhaiten?
Minulla on 2,5 vuotias lapsi, olen yh, isä ei käy tapaamassa lasta. Lapsen isän vanhemmat eivät ole tietoisia lapsenlapsestaan. Olen yrittänyt jo raskauden alusta asti sanoa isälle, että asiasta olisi syytä mainita hänen vanhemmilleen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Nyt mietin miten asian saisi "parhaiten hoidettua". Mitään hyvää tapaa ei tässä vaiheessa enää ole, mutta mielestäni lapsellani on oikeus isovanhempiinsa ja heillä lapsenlapseensa- tai ainakin saisivat itse päättää haluavatko olla tekemisissä hänen kanssaan. Eikä kyse ole mistää teininä vanhemmiksi tulemisesta, vaan aikuisista. Miten luulette asian menevän parhaiten?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jos ei isä käy lastaan tapaamassakaan, niin ei sinun kannata ohittaa häntä, on sen isän oma asia päättää kertooko vanhemmilleen vai ei. Nauti sinä omasta rauhastasi päättää omista ja lapsesi asioista sekoittamatta siihen ulkopuolista sukua.
Oletpa sinä julma ihminen. Minä olisin itse aivan järkyttynyt, jos vasta aikuisena saisin selville, että minulla onkin mummu, jolta minut on salattu, ja minun oikeuteni saada mummoni rakkautta on minulta oma äitini riistänyt.
Uskoisen että tuollaisen asian tiedostaminen järkyttää mielenterveyttä, senvuoksi että tunteet omaa äitiä kohtaan muuttuisivat niin ristiriitaisiksi.
Kyllä sen tuossa ap.n tapauksessa on Isä riistänyt lapseltaan.
Siis me kaikki ihmiset teemme jokainen itse omat valintamme. Ja se mitä joku valitsee, on hänen henkilökohtainen valintansa ja valintansa seuraukset hän kantaa myös itse.
Ja äiti tekee valinnat lapsensa puolesta, silloin kun lapsi ei osaa itse mielipidettään ilmaista. Ja senvuoksi äiti myös vastaa valinnoistaan lapselleen, koska hän oli valinnut elää ja jakaa elämäänsä lapsensa kanssa. Äiti voi sitä valintaansa punnita joka äitienpäivä, kun hän sitä yhdessä lapsensa kanssa viettää.
Ja tässä tapauksessa isä taas ei vastaa vallinnoistaan lapselleen tulevaisuudessa, koska hän oli jo tehnyt valinnan hyljätä lapsensa kokonaan. Siis siksi isä on valinnoistaan vastuussa tulevaisuudessaan vain itselleen ja omalletunnolleen.
Henkilökohtaisesti toivon, että hän joutuisi myöhemmin, kun lapsi on aikuinen, valinnastaan kuitenkin tilille niin lapselleen kuin äidilleenkin. Ja henkilökohtaisesti toivon myös, että hänen omatuntonsa kertoisi hänelle, tehneen väärän valinnan. Mutta paatuneilla ihmisillä ei ole omaatuntoa.
luitkohan nyt alkuunkaan mitä kyseinen henkilö tarinassaan kirjoitti??HÄn nimenomaan on alusta asti ollut sitä mieltä että asia tuodaan julki! ja TOINEN osapuoli sitä vanhemmiltaan salailee!!! ala asteelle takaisin lukemaan opettelemaan, ennen kuin alat täällä toisia moralisoimaan..
Moraali on jokaisella itsellään omassatunnossaan. Itse kukin tutkikoon valintojaan omien moraaliarvojensa mukaisesti.
jos kerran olet sitä mieltä, niin miksi sitten olet haukkumassa toisia täällä? taitaa itselläsi olla moraalissa pahasti vajetta, kun täytyy muita olla nälvimässä, kannattaa ensin ottaa peili omaan kauniiseen käteen, ja vasta sitten alkaa jaella kohtuuttomia mielipiteitään ihmisille joita et edes tunne.
Moraali on jokaisen omassa sisimmässään, se ei näy ulospäin ja sitä ei voi etsiä peilikuvasta.
silti pieni itsensä tutkiskelu matka ei tekisi sinun tapauksessasi pahaa ollenkaan, luitko tuon tulkintasi jostain pirkkalehden niksikirjasta?
Nämä ovat minun omia ajatuksiani.
Lapsi on suoraan sukua isovanhemmilleen, halusipa poika kertoa siitä tai ei.
Tiedän useita miehiä jotka yrittävät estää vanhempiensa ja lastensa tapaamisia.
Aloittajan saanee selville isän vanhempien osoitteen ja voisi vaikka kirjoittaa kirjeen, jossa kertoo lapsesta ja lähettää vaikka valokuvan ja yhteistiedot, jolloin isovanhemmat saavat itse miettiä miten asiaan suhtautuvat.
appivanhempiesi ja lapsen välille ja isä ei sitä halua, on sinun tehtäväsi ilmoittaa asiasta heille. Jos he eivät tiedä, he eivät myöskään voi tehdä valintaa omalta osaltaan. Siis sinä lapsen äitinä kerrot isovanhemmille lapsen olemasaolosta, tottakai.
Jos lapsen isä tahtoo olla ulkopuolinenn koko asiaan se on hänen asiansa, mutta lapsella on oikséus siitä huolimatta tutustua sukuunsa ja sinun tehtäväsi äitinä on se asia hoitaa.
...lapsen isän vanhemmille lapsesta. Minä ainakin hakuaisin mummina tietää omasta lapsenlapsestani. Minunkin pojalla on lapsi ja hän ei ole lapsen äidin kanssa yhdessä (ei ollut enää silloinkaan kun lapsi syntyi)minulle tuo lapsi on kuitenin todella rakas ja olen iloinen että lapsen äiti tuo häntä näytille ja saan myös käydä heidän kotona lasta katsomassa aina kun haluan. Meillä on tuon lapsen äidin kanssa oikein hyvät ja lämpimät välit. Minä itse otin tyttöön yhteyttä kun sain tietää pojaltani että tyttö/nainen on raskaana hänelle. Lupasin tukea häntä niin raskaus aikana kuin lapsen synnyttyäkin mikäli hän aikoo lapsen pitää. Siitä asti olemme olleet ystäviä ja kunnioitan tuota lapsen äitiä kovasti. Vaikka poikani onkin "vähän hulttio" käy harvoin lasta katsomassa, niin haluan että lapsella on myös isän puolelta isovanhemmat kehen voi aina turvautua.Kun sinä kerrot isän vanhemmille lapsesta, niin se on sitten heidän valintansa mitä sillä tiedolla tekevät. Voit varmaan reilusti kertoa heille että et ole uskaltanut aikasemmin heille kertoa kun et tiennyt että miten sen tekisit. Onnea matkaan ja käyppä täällä kertomassa kuin kävi :) Aurinkoista kevättä sinulle ja lapsellesi.
Kiitos paljon viestistäsi. Mukavaa kuulla, että teillä on asiat naisen ja lapsenlapsesi kanssa niin hyvällä mallilla. Toivon, että lapseni isovanhemmatkin suhtautuisivat asiaan samalla tavoin.. Sitä vaan ei saa selville ennen kuin asia on saatettu heidän tietoonsa. Ja sulattelua he varmasti tulevat joka tapauksessa tarvitsemaan. Kirjoittelen varmasti kun asia etenee jonnekkin suuntaan. Kiitos vielä ja mukavaa kesän odottelua! :)
Niin älä kerro. Se on miehen tehtävä kertoo äpärästä omaisilleen jos haluaa, silloin jos ei halua niin ei halua lapselle isovanhempiakaan.
Mies vihaisi sinua ja lasta entistäkin enemmän jos ujuttautuisit hänen vanhempiinsakkin jos hän ei halua olla sinun ja lapsen kanssa misään tekemisissä. Lapsella ei ole oikeus muuta kuin itseesi jos olet hänet petoksella saattanut tähän maailmaan niin kanna se sitten lopun ikäsi.
Törkeetä viedä lapsi isovanhemmille ylitse hänen isänsä joka ei sitä hyväksy. Jos mies ei hyväksy niin mitä ihmettä haet hänen isovanhemmistaankaan? Hyötyäkö? Hyväksikäyttäjä horatsuksihan he sinut siellä heti arvioivat ja lapsen isäehdokaskin sen tietää niin että on parempi pitää suosilla lapsi pois sieltä kun kerjätä verta nokastaan. Ei ne kaikki ihmiset ota avosylin vastaan mitä tahansa ja turha luulla että siellä fanfan fanfaareja soitetaan.
Varaudu myös negatiivisiin hankaluuksiin jos tuntemattomille alat lastenlasta tyrkyttään ilman että poikakaan on siitä heille kertonut. Ja katsovat vielä pahemmaksi sen kun vahinko on tapahtunut aikuiselle kuin nuorelle. Katsovat että sinussa on jotain pahasti vialla kun noin epätoivoinen olet että kakara täytyy tehdä jollekkin vastentahtoiselle puoliväkisin. Isä kun ei halua tavata sinua ja lasta niin koitat hakee lapselle jotain väkisin.
Mies joka lasta ei ole halunnut niin onko sinusta tosi fiksua tuppautua hänen sukuunsa miehen tahtomatta? Mieti vähän yläpäälläsi eikä vaan alapäällä!
kyläilemään yksinhuoltajien palstalta. Siellä haukutaan samaan malliin. Mene sinne takaisin. Taidat olla itse joutunut vanhanaikaisen häpäisyn kohteeksi lapsena tai nuorena tai ainakin sellaista häpeää henkesi edestä pelännyt ja kylvät nyt samaa nuoremmillesi, annat itsekkyytesi takia koston kiertää aina kolmanteen sukupolveen asti, niinkuin Raamatussa sanotaan.
jäänyt lapsettomaksi kun noin olet katkeroitunut. Mummo voisi hyvinkin ymmärtää. Jos poikansa on tullut isäänsä on mummollakin ollut aikanaan vaikeuksia. Sitäpaitsi luihut miehet saakoon mitä ansaitsevat.
Eihän miestä voi raiskata,vai voiko?
Onhan niitä spermapankkeja,jos ja kun nainen haluaa vain lapsen ei miestä.
Tässä tapauksessa varmaankaan asia niin ei liene.
Minun hulttiopojallanikin on lapsi ja erittäin rakas lapsenlapsi minulle.Testamentin teen lapselle ja siivuutan poikani.Poikani on osansa saanut.Miksi nainen on huora tultuaan raskaaksi,avioliiton ulkopuolella?Äiti Hän on.
Nämä edesvastuuttomat ketaleet,jotka eivät lapsistaan huolta kannaa ovat MIEHIÄKÖ?
tuomitsevia. Eipä juuri elämänkokemus paista erityisesti näiden kahden viimeisen kohdalla. Huhhuh.
Oletko varma, että nuo törkeät kirjoitukset ovat isovanhempien laatimia?
Sinuna ottaisin yhteyttä isän vanhempiin, voisithan vaikka lähettää kirjeen ja lapsen kuvan, annat heille mahdollisuuden valita haluavatko ottaa yhteyttä vai ei.
Itse kyllä mummona hauluaisin tuntea kaikki lapsenlapseni.
Lapsentekoonhan tarvitaan aina kaksi.
Rohkeutta sinulle.
Jokin aikaa sitten kirjoitin kyseisen kirjeen, kuitenkaan en sitä lähettänyt. Mietin isovanhempia ja heidän reaktiotaan saada tietää asiasta kirjeen kautta. Se ei välttämättä kuitenkaan ole se oikea vaihtoehto. Tosin tässä tilanteessa ei varmaankaan oikeaa ratkaisua löydykkään kaikkien osalta. Minun on ajateltava lastani ensin ja päädyttävä hänen osaltaan oikeaan ratkaisuun. Mitä enemmän asiaa mietin, tuntuu aina pahemmalta kun tiedän miten paljon isovanhemmat menettävät lapseni lapsuudesta koko ajan. On mielenkiintoista lukea eri ihmisten mielipiteitä asiasta ja nähdä taas asioita hieman eri kanteilta.
Jos isä ei ole lapsesta kiinostunut, niin hän kieltää isyytensä.
Jos otat yhteyden vanhempiin, poika kieltää, ettei ole sinua tuntenutkaan, niin mikä on tilanteesi silloin?
Ei ole helppoa sinun tehdä oikeaa ratkaisua, mutta tällaista asiaa ei voi yllätykeksi mennä esittämään.
Pojan vanhemmat pitävät sinua onnenonkijana, se on varmaa, jollet sitten ole paremmassa taloudellisessa asemassa kuin lapsen isä.
asiahan on niin, että isyys kyllä on tunnustettu ja siitä siis on mustaa valkoisella..
Kyse on lapseni oikeuksista, ei minua koskevista asioista. Mitä minä siitä hyödyn? Ainoastaan lapseni saa mahdollisesti isovanhemmat joihin hänellä on oikeus. En minä heiltä ole mitään vaatimassa tai odottamassa. Mitä taloudelliseen tilanteeseeni tulee.. olenhan tähänkin asti tullut toimeen- työssä käyvä ihminen kun olen. Rahasta ei siis todellakaan ole kysymys.
Itse sinun täytyy päättää mitä teet,mutta jo se että kovasti pohdit sitä asia sanoo sinusta jotain,eli positiivistä.Omalla pojallani on tytär ja eronnut,mutta olen ikionnellinen että olen saanut seurata lapsenlapseni elämä jo 4 vuotta.Pojan ex-vaimon ja minun välit on hyvät,niin kun hän sanoi että ej lapsi tarvii erota isovannhemmista vaikka vanhemmat eroaa oli oikein.Mitä sitten päätätkin niin onnea sinulle ja lapsellesi.
Oletko jo tehnyt päätöksen miten toimit?
Olisi kiva kuulla miten asiat on edenneet?
punnitsen asiaa miten ottaisin yhteyttä isovanhempiin. Mietin myös "annanko vielä yhden mahdollisuuden" lapsen isälle kertoa asiasta itse. Mielestäni se olisi kuitenkin se oikea tapa heidän saada tietää lapsenlapsestaan. Ja jos hän ei sitä vieläkään tule tekemään, niin sitten hoitaisin asian itse jollakin tavalla. Ilmoittelen tänne taas välikuulumisia. Mukavaa kevättä! :)
isovanhemmat on kivoja, hyviä ja reiluja ihmisiä. Onko niiden poika edes? Ne voivat alkaa pitää kontaktia vain lapseesi, mutta eivät sinuun. Ne voivat alkaa määräillä ja vaikuttaa sinun tahtosi vastaisesti ja jättää sinut ulkopuoliseksi. Sitten olet vaikeuksissa, rasitut, ja SE EI TEE HYVÄÄ lapsellesi, eikä sinulle.
Sanot, että mies on tunnustanut lapsen, joten isovanhemmat ovat ikään kuin "oikeita isovanhempia".
Kyllä olen kanssasi samaa mieltä siinä, että heidän pitäisi edes tietää, että heillä on lapsenlapsi.
Oletko sanonut lapsen isälle aikeistasi? Mitä mieltä hän on.
Voisit mielestäni sanoa hänelle, että otat yhteyttä isovanhempiin, joten hänen ei tarvitse sitä kuulla yllätyksenä vanhemmiltaan.
Mutta sinähän miehen tunnet, ehkä tiedät, millaiset vanhemmat hänellä on. Aina ei voi olla varma, että ratkaisu olisi ok. Tiedätkö mitään näistä ihmisistä?