En enää oksenna koskaan, oon ollut viikon oksentamatta, enkä aio enää ikinä oksentaa...lopetin sen yhtäkkii kuin seinään, kun bakteeri pelko muuttui niin hallitsevaks, oon lihonu kilon, oon syöny paljon, mutta säännöllisesti.
Henkisesti olo on entistä ahdistuneempi kun kaikki aika ei enää kulu bulimian ympärillä, en tiiä mihin tää johtaa...tänään ekaa kertaa vuosiin mun ei tehny mieli ruokaa, mikä johtui kauheesta pelko kohtauksesta, sillon ei pysty syömään, maha menee sekasin ja tulee huono olo ja alan täriseen, siis ihan käsittämätöntä, ja vaan sen takia kun rupesin miettiin tauteja ja bakteereja.
Tällä hetkellä tuntuu, että bulimia on mun pienin ongelma. Mutta oon tosi ilonen, että pystyn nyt oleen oksentamatta. Erilaisen tästä kerrasta tekee se, että 1. en laihduta 2. en oo onnistunu 2vuoteen oleen näin kauan oksentamatta 3. en ajattele koko ajan laihduttamista, tai no edelleen aika paljo..
no kuitenki tuntuu, että tää sairaus on takana ja uusi mielenterveyshäiriö edessä...
Henkisesti olo on entistä ahdistuneempi kun kaikki aika ei enää kulu bulimian ympärillä, en tiiä mihin tää johtaa...tänään ekaa kertaa vuosiin mun ei tehny mieli ruokaa, mikä johtui kauheesta pelko kohtauksesta, sillon ei pysty syömään, maha menee sekasin ja tulee huono olo ja alan täriseen, siis ihan käsittämätöntä, ja vaan sen takia kun rupesin miettiin tauteja ja bakteereja.
Tällä hetkellä tuntuu, että bulimia on mun pienin ongelma. Mutta oon tosi ilonen, että pystyn nyt oleen oksentamatta. Erilaisen tästä kerrasta tekee se, että 1. en laihduta 2. en oo onnistunu 2vuoteen oleen näin kauan oksentamatta 3. en ajattele koko ajan laihduttamista, tai no edelleen aika paljo..
no kuitenki tuntuu, että tää sairaus on takana ja uusi mielenterveyshäiriö edessä...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.