VAPAUS, VASTUU JA DEMOKRATIA
Vain vapaana ihmisellä on mahdollisuus kehittyä täyteen mittaansa
Vapauden merkitys on korvaamaton. Vapaana jokainen ihminen pystyy kehittymään ja kehittämään sekä muodostamaan oman kuvansa itsestään ja ympäristöstään. Vapaa sivistyksellinen ja taloudellinen toimeliaisuus luovat hyvinvoinnin perustan. Ihmisen on saatava toteuttaa ja ilmaista itseään vapaasti toisia ihmisiä ja luontoa kunnioittaen.
Vastuu kuuluu jokaiselle
Vapaus on vastuullista ja yhteisöllistä. Vapaana ja itsenäisenä ihmisellä on mahdollisuus kantaa vastuuta toiminnastaan, lähimmäisestään ja yhteiskunnasta. Yhteiskunta rakentuu ja kehittyy henkilökohtaisen vastuun ottamisen kautta, yhteisöllisen vastuun tukemana. Tunnemme vastuumme toisista ihmisistä ja luonnosta.
Aktiivinen osallistuminen vahvistaa demokratiaa
Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Tavoiteltava demokraattinen järjestelmä perustuu vapaaseen osallistumisoikeuteen, monipuolisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja ihmisten aktiivisuuteen. Tavoitteena on kansalaisten kuuleminen ja monipuolinen vuorovaikutus. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallisuuden edellytys ja turva. Valtion tulee olla avoin muutoksille, kritiikille ja kehittymiselle. Toimiva demokratia vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta.
"Tasa-arvoiset elämän edellytykset luovat yksilöille todellisen valinnan mahdollisuuden"
Vain vapaana ihmisellä on mahdollisuus kehittyä täyteen mittaansa
Vapauden merkitys on korvaamaton. Vapaana jokainen ihminen pystyy kehittymään ja kehittämään sekä muodostamaan oman kuvansa itsestään ja ympäristöstään. Vapaa sivistyksellinen ja taloudellinen toimeliaisuus luovat hyvinvoinnin perustan. Ihmisen on saatava toteuttaa ja ilmaista itseään vapaasti toisia ihmisiä ja luontoa kunnioittaen.
Vastuu kuuluu jokaiselle
Vapaus on vastuullista ja yhteisöllistä. Vapaana ja itsenäisenä ihmisellä on mahdollisuus kantaa vastuuta toiminnastaan, lähimmäisestään ja yhteiskunnasta. Yhteiskunta rakentuu ja kehittyy henkilökohtaisen vastuun ottamisen kautta, yhteisöllisen vastuun tukemana. Tunnemme vastuumme toisista ihmisistä ja luonnosta.
Aktiivinen osallistuminen vahvistaa demokratiaa
Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Tavoiteltava demokraattinen järjestelmä perustuu vapaaseen osallistumisoikeuteen, monipuolisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja ihmisten aktiivisuuteen. Tavoitteena on kansalaisten kuuleminen ja monipuolinen vuorovaikutus. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallisuuden edellytys ja turva. Valtion tulee olla avoin muutoksille, kritiikille ja kehittymiselle. Toimiva demokratia vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta.
"Tasa-arvoiset elämän edellytykset luovat yksilöille todellisen valinnan mahdollisuuden"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Demokratia on sitä, että kansalaiset kontrolloivat päättäjiä yhteisten verovarojen käytössä. Meillä on vielä matkaa demokratiaan, kun meillä tilanne on vielä toistappäin.
huomasitteko vaalitaistelussa oli sanankäytössä aina -organisaatio, -kollektiivi, -puolue -valtio- jne yksilön/kansalaisen sijasta.
"Vapaus, vastuu..." Myös muiden puolueiden älymystö titää varsin hyvin, kuinka tieto on valtaa.
Maailmassa mennään lähes 1005 % tiedon vallan mukaan ja tästä seuraa, vastuun ottaminen jää heikoksi ja yhteiskuntiin syntyy tietoluokkainen talousrakenne. Tämän talaousrakenteen alimpaan tietolukkaan kasautuu terveys- ja sosiaali- ja talousongelmat.
Niissä tilanteissa , kun yhteiskunnan tietoluokkiin muodostuu vahva ylempi opposiittio, syntyy hallinnon murtokohtia. Mutta demokratiakaan välineenä ei pysty poistamaan tietovallan puutteellisesta arvorakennevastuusta aiheutuvaa, alempien tietoluokkien kärsimystä ja hätää.
Tässä koohtaa Kokoomus valehtelee täysillä. Aivan täysillä.
Esim. netti on tiedon aarreaitta.
Tosin nk. tiedolla johtaminen on asia erikseen.
Kaikki eivät sitä hallitse, eivät nuokaan mainitsemasi puolueiden älymystökään.
Tiedon vallan puutarha, yhteisskunta, on rekennettu toimimaan jäjestelmässä, jossa tieto kanavoi kaiken, uskontokunnat mukaan lukien.
Kuka tai mikä estää tietämästä, sen havaitsee jo peruskoulusssa. Olet varmaan käynyt peruskoulun tai sen vanhemman muodon, kansakoulun. Kuka tai mikä etää tietämästä vaan selkiytyy, kun siirrymme katselamaan keskiastetta ja siitä ylöspäin.