On avioliitto, järjellä valittu. Sopimus yhteisestä vanhuudesta. Suunnitelmia, toiveiden täyttämisiä -kompromisseja, pettymystä ja odottamisia. Arki menee palkkaa odotellessa. Maanantaiaamut ovat samanlaisia aviosäädystä huolimatta.
Uskon että puoliso kunnioittaa minua, ei pokkuroi,nöyristele tai uhraudu, mutta kunnioittaa siten, ettei kerro kuinka epävarma on, kuinka heikko vieraalle lihalle. Pitää haaveilunsa salassa, kuinka olisi mukava olla taas sinkku, kerrankin olla rahaa vain itseen, käydä juhlimassa aamunkoittoon.
Vastamäessä, kun oma äiti ja isä kuolevat pois, konkurssi, kun tilapäinen lamaannus järjenjuoksussa tulee, puoliso on kotona vastassa. Se ainoa jonka kanssa on jotain historiaa ja joka kaikista omista ajatuksita huolimatta haluaa olla vierellä.
Ei puoliso heti lähde, se lähtee jos sitä lyö, häpäisee, huijaa, vähättelee ja syyllistää. Ei sen sen takia lähde, että arki rasittaa.
Haluasin olla yksin, siihen saakka kun ikävä tulee. Mitä sen jälkeen kun ikävä tulee? Mitä se ikävä oikein olikaan?
Onko se pieni ja pyöreä ja naksuu?
Läheisyyttä, paijaamista ja puhetta, yhteistä pornon katselua, autonäyttelyjä.
Vielä tulee se ikä, missä seksi ei onnistu ja huomataan että lapsista tulikin tilasto mappiin ö. Kuka niille asioille nauraa kanssasi muu kuin puoliso.
Uskon että puoliso kunnioittaa minua, ei pokkuroi,nöyristele tai uhraudu, mutta kunnioittaa siten, ettei kerro kuinka epävarma on, kuinka heikko vieraalle lihalle. Pitää haaveilunsa salassa, kuinka olisi mukava olla taas sinkku, kerrankin olla rahaa vain itseen, käydä juhlimassa aamunkoittoon.
Vastamäessä, kun oma äiti ja isä kuolevat pois, konkurssi, kun tilapäinen lamaannus järjenjuoksussa tulee, puoliso on kotona vastassa. Se ainoa jonka kanssa on jotain historiaa ja joka kaikista omista ajatuksita huolimatta haluaa olla vierellä.
Ei puoliso heti lähde, se lähtee jos sitä lyö, häpäisee, huijaa, vähättelee ja syyllistää. Ei sen sen takia lähde, että arki rasittaa.
Haluasin olla yksin, siihen saakka kun ikävä tulee. Mitä sen jälkeen kun ikävä tulee? Mitä se ikävä oikein olikaan?
Onko se pieni ja pyöreä ja naksuu?
Läheisyyttä, paijaamista ja puhetta, yhteistä pornon katselua, autonäyttelyjä.
Vielä tulee se ikä, missä seksi ei onnistu ja huomataan että lapsista tulikin tilasto mappiin ö. Kuka niille asioille nauraa kanssasi muu kuin puoliso.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi ihminen ei opi olemaan?
Ihminen ei osaa iloita siitä mitä sillä on.
Jos ihmisellä olisi vähemmän , huomaisiko iloita enemmän?
Hieno oivallus rupeappas heti itse vähentämääm halujas niin onni on taattu.
Ihmisistä yleensä.
kun 50 miehet katsovat pitkään, vaikka vaimo olisi vierellä. Katsovat, vaikka en takaisin katso. Vilkaisen salaa vaimoa ja näen surun, vihan. Mietin, miksei vaimo voisi vaan unohtaa miehen katseet, sallia hänelle ne jos katseiksi jäävät.
Vaimo oli muuten ikäisekseen raikas ja suloinen.
"Ei puoliso heti lähde, se lähtee jos sitä lyö, häpäisee, huijaa, vähättelee ja syyllistää. Ei sen sen takia lähde, että arki rasittaa."
Tämä on aivan totta.
Itse elin myös niissä unelmissa, että kun yhdessä jaksamme kaiken, lasten kasvattamisen ja muun, niin sitten vanhana saisimme muistella rakkaudella sitä aikaa, mikä oli meidän.
Toisin kävi.
Ja enpä ole vielä tänäänkään haluamassa ketään jakamaan arkea kanssani. Olenko sitten liian itsekäs? En usko. Mutta ei minusta vain ole uuteen suhteeseen, vaikka erosta on vain/jo vuosi.
"..kerrankin olla rahaa vain itseen, käydä juhlimassa aamunkoittoon."
Kovin on laihaksi jäänyt se juhliminen, vaikka kivaa sekin on, mutta ei makeaa mahan täydeltä. Ja raha, sekö sen onnen tuo?
Eiköhän se ole kuitenkin niin, että ihminen kaipaa vierelleen kulkijaa, juuri siihen arkeen. Toista ihmistä, joka ymmärtää, jakamaan ne isot ja pienet hetket.
Näillä eväillä koitetaan yhdessä eteenpäin, ja älkää hyvät ihmiset luulko että sinkkuna on elämä NIIN paljon helpompaa!