Mediakatsaukset, 4.12.2002
Venäläisen televisiokanavan NTV:n ajankohtaisohjelma Karjalan palauttamisesta
Televisiokanava NTV lähetti sunnuntaina 2. joulukuuta ajankohtaisohjelmassaan nimeltä Namedni pitkän jutun suomalaisten toiveista luovutetun Karjalan palauttamisesta. Juttu oli monipuolinen ja sävyltään asiallinen. Siinä kerrattiin aluksi se, että virallinen Suomi ei keskustele Karjalan palauttamisesta, vaan että asiaa pitävät esillä kansalaisjärjestöt.
Jutun toimittaja Julia Varentsova oli käynyt Karjalan liitossa ja Karjala-talossa Helsingissä. Hän kertoo että Karjalan liitto syntyi auttamaan evakoita ja nyt sillä on uusi tavoite: Karjalan palauttaminen. Liiton puheenjohtajaa, kansanedustaja Markku Laukkasta haastateltiin eduskunnassa ja hän lausui tulkin välityksellä, että Karjalan palautuksessa me pohdimme kahta asiaa. Ensiksi sitä, millaisena alue palaa, jääkö sinne asukkaita. Toiseksi me pohdimme paljonko palautus meille maksaa.
Toimittaja teki selväksi, että Karjalan liitto ja ProKarelia eivät ota vastuuta Vladimir Putinin viime vierailun aikana äänekkäästi mieltään osoittaneiden toimista, jotka olivat "paikallisen mittapuun mukaan räikeitä".
ProKarelian kerrotaan vertaavan Karjalan mennyttä kauneutta nykyiseen rappioon. Tässä käytetään myös "kiellettyjä otteita". Ohjelmassa haastateltu sosiologi Johan Bäckman lausuu näkemyksenään venäjäksi, että Suomen ulkoministeriön virallinen edustaja kertoo melko avoimesti, ettei venäläisillä ole oikeutta asua näillä alueilla. Haastattelu jatkuu leikkauksen jälkeen vielä toisella lauseella: "Hyvin usein kertovat, että Gontsharovin kirja Oblomov on todiste siitä, että kaikki venäläiset ovat laiskoja, loisia."
Toimittaja jatkaa, etteivät suomalaiset ja venäläiset olekaan venäläisen sanonnan mukaisia "veljeksiä vuosisadaksi", mutta toimittajan mukaan on kyse pelkästään naapurussuhteista, joissa ei suhtauduta toisiinsa välinpitämättömästi. "Me kerromme vitsejä kuumista suomalaispojista ja he laulavat vitsikkäitä lauluja venäläisistä - venäläisillä melodioilla. Ohjelma jatkuu olutlasin ääressä istuvan suomalaismiehen laululla, jossa loppusäe kuuluu "balalaikka soi".
Toimittaja toteaa, että venäläisten laulujen laulaminen oikeasti on Suomessa vielä suositumpaa ja näyttää kuvaa, jossa (karaoke?)laulaja laulaa pubissa Miljoonaa ruusua venäjäksi keski-ikäisen pariskunnan tanssiessa pusakat päällä.
Toimittaja jatkaa kertomalla Suomen puolen Karjala-oluesta ja Venäjän puolen Karjala-votkasta sekä näyttää katuhaastattelun, jossa venäläinen mies toteaa, että me olemme täällä nyt, asukoot suomalaiset omalla alueellaan. Haastateltava pelkää venäläisten joutuvan ulkomaalaisiksi ja orjiksi Karjalassa, jos Karjala palautetaan Suomelle.
Suomalaista ei tarvitse jutun mukaan paljon raaputtaa, kun pinnan alta löytyy karjalainen. Jos ei sukulaisia ole alueelta tullut, niin sotineet ovat siellä ainakin. Juttu jatkuu suomalaisilla moottoripyöräharrastajilla, jotka kävivät katsomassa vaariensa sotatantereita.
"Venäjällä kaikkein tunnetuin 'suomalaispoika', Ville Haapasalo", katsoo, että nuorisolle Karjalan palautus on utopiaa - haaveita menetetyistä paikoista - ja ajoista. Haapasalo kertoo kauniilla idiomaattisella venäjän kielellä, että jos hänet itsensä nyt pakotettaisiin lähtemään kotoaan, hän tietenkin muistaisi sen aina ihanana. Kuten lapsuuden kesät, jolloin kesä oli pitempi, aurinko kuumempi ja mansikat (kuvailee käsillään mopon renkaan kokoa) tällaisia kooltaan. Jutussa näytetään katkelmaa elokuvasta Kansallisen metsästyksen erikoisuuksia, josta Haapasalo Venäjällä tuli tunnetuksi ja kerrotaan, että kuvauksissa käytetty talo oli aikaisemmin erään suomalaisnaisen koti. Hän löysi sen nyt elokuvasta, soitti Haapasalolle, ystävystyi nykyisten asukkaiden kanssa ja käy siellä joka kesä.
Toimittaja toteaa, että Karjalan palautusta tavoittelevat aktivistit ovat väistyvää joukkoa, niitä, joille "pieni synnyinmaa" Karjala, on rakkaampi kuin "suuri Suomi". Juttu jatkuu karjalaisten kotiseutumatkailulla, muistoristeillä, kotitaloissa käynneillä ja yhteislauluilla.
Karjalan liiton kunniapuheenjohtaja Pertti Viinanen esittelee kommunikaattorinsa, jonka soittoäänenä on laulu "Laps´olen köyhän, kauniin Karjalan". Soittoääntä seuraa kansallispukuinen suomalainen kuoro, joka esittää samaa laulua. Seuraavana esiintyvät kenraaliluutnantti evp. Rauno Meriö sekä Yrjö ja Liisa Pessi.
Kenraaliluutnantti Meriö näytetään ensin kotonaan Suomessa. Toimittaja toteaa hänen olevan entinen Suomen ilmavoimien komentaja ja kohteliaisuudesta riisuvan univormunsa ennen vanhoille kotiseuduilleen menoa. Meriön kanssa käydään katselemassa Käkisalmea, josta hän läksi evakkoon vuonna 1941 ja hän lausuu ohjelmassa tulkin kautta uskovansa kahteen asiaan: että me kaikki kuolemme kerran ja että Karjala palaa takaisin Suomelle.
Professori Pessin kotona katsellaan hänen muistista maalaamiaan tauluja kotiseudulta sekä rouvan karjalanpiirakoita. Toimittaja kertoo, etteivät kaikki halua käydä katsomassa vanhoja kotitaloja tai niitä taloja ei ole. Jotkut käyvät entisissä kodeissaan. Toimittaja esittelee esimerkkinä talon, jonka nykyisiä asukkaita entisen asukkaat käyvät säännöllisesti katsomassa. Talon rouva toteaa: "He elävät siellä hyvin, saavat näköjään hyvää eläkettä ja auttavat meitäkin aina, tuovat jotain. Toivat lapsenlapsille takin ja täkin."
Toimittaja kertoo, että varsinaisia karjalaisia on yhä vähemmän. Kieltä puhuvat vain vanhukset ja erikoiskouluissa opiskelevat lapset. On tulevaisuuden kannalta hyödyllisempää opiskella suomea, toimittaja toteaa. Koulussa kuvatussa jaksossa näkyy suomen kielen oppikirjoja ja oppilaat lukevat yksitellen ja kuorossa suomenkielisiä lauseita.
Kuva siirtyy ulos, missä näytetään ränsistynyttä puuaitaa ja puutaloja. Toimittaja sanoo olevan vaikeaa kuvitella, että tämä on joskus ollut Suomea tai että siitä joskus tulisi osa Suomea - vaikka paikalliset puhuvat suomalaisten kanssa melkein samaa kieltä. Seuraa haastattelu, jossa karjalankielinen Maria Grigorjeva vertailee suomen- ja karjalankielisten tervehdysten samankaltaisuutta. Grigorjevin perheen elinkeinoksi kerrotaan langan kehrääminen vuohen villasta. Sukulaiset ovat muuttaneet Suomeen. Rouva esittelee valokuvaa Suomessa asuvien sukulaisten talosta ja vertaa sitä valokuvaan omasta talostaan. Lopuksi hän laulaa karjalaisen laulun, jossa valitellaan sitä kuinka mies on juoppo ja itse joutuu elämään vieraalla maalla.
Loppusanoiksi toimittaja toteaa: suomalaisten lähdön jälkeen Karjala on uinuva kaunotar, joka on odottanut herättämistä 60 vuotta. Nyt on enää kysymys siitä, tuleeko herätys idästä vai lännestä.
http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=58449&nodeid=15642&culture=fi-FI&contentlan=1
Vanha venäläinen dokumentti
6
572
Vastaukset
- _______
Ukrainalaislehti Karjala-kysymyksestä
Ukrainalaisissa lehdissä kirjoitetaan vain harvoin Suomesta. Arvostetussa Zerkalo Nedeli-viikkolehdessä kirjoitettiin 16.4. kuitenkin näkyvästi Karjala-kysymyksestä. Vjatsheslav Anisimov on otsikoinut artikkelinsa "Päättymätön sota. Toisen maailmansodan käsittely ulkomaisessa lehdistössä" ja käsittelee siinä sodan jälkeen ratkaisemattomia ongelmia, jotka Anisimovin käsityksen mukaan edelleen vaikeuttavat eräiden maiden suhteita Venäjään. Esimerkkeinä hän mainitsee Suomen, Japanin ja Puolan. Seuraavaksi yhteenveto artikkelin Suomi-osuudesta:
"Neuvostoaikoina Suomea pidettiin Neuvostoliiton mallikelpoisena yhteistyökumppanina. Suomi oli liittoutumaton, taloudellisesti kehittynyt naapurimaa. Etykin kotimaa synnytti Nato-maissa yleisen käsitteen "Euroopan suomettuminen." Neuvostoliittoon suunnatun viennin ansiosta Suomeen luotiin satojatuhansia työpaikkoja.
Nyt Venäjän ja Suomen suhteet ovat kaukana idyllistä. Monet suomalaiset toivovat Karjalan palauttamista. Tämä alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 1920, mutta Suomi joutui luovuttamaan sen Neuvostoliitolle vuosina 1940 ja 1944. Virallisesti Helsinki ilmoittaa, ettei halua Karjalan kysymyksen uudelleenkäsittelyä. Mutta kuten Izvestia.ru ilmoittaa, 100 000 suomalaista on jo allekirjoittanut vetoomuksen luovutettujen alueiden palauttamiseksi. Suomalainen kansalaisjärjestö Pro Karelia on jopa julkaissut Venäjän puolella rajaa olevien alueiden uudistussuunnitelman, jossa yksityiskohtaisesti esitellään alueen palauttamisen taloudelliset perusteet. Suunnitelman kehittäjien mukaan Karjalan palauttamisella olisi positiivinen vaikutus Suomen työllisyystilanteeseen, ja se olisi myös Venäjälle edullinen, koska tämä pääsisi eroon taloudellisesti heikosta alueesta.
Tulevat voitonjuhlat Venäjällä toukokuussa ovat antaneet suomalaisille aihetta lähihistoriansa pohtimiseen. Satakunnan Kansa-lehdessä kirjoitettiin: "Toukokuussa Venäjällä juhlitaan toisen maailmansodan voiton 60-vuotispäivää. Venäjä aikoo propagoida myyttiä sankarillisesta kansastaan, jota vastaan hyökättiin, mutta joka pystyi nousemaan voittoon mobilisoituaan kaikki voimavaransa. Tässä sadussa ei tunnusteta tosiasiaa, että nimenomaan Neuvostoliitto oli hyökkääjä, joka hyökkäsi naapurivaltioihin ja valtasi heidän alueitaan."
Venäläinen tietotoimisto Regnum julkaisi valikoiman suomalaislehtien artikkeleita. Richard Järnefelt kirjoitti Kouvolan sanomissa: "Karjalan palautus-kirjan kirjoittaja esiintyi TV 1:ssä. Hän puhui Karjalan palauttamisesta, sen meiltä viemisen vääryydestä ja mahdollisesti palautuvan Karjalan uudelleen järjestämisestä, ihan kuin se olisi ollut normaali asia. Ihan kuin siitä saisi keskustella, ja vielä Suomen TV:ssä, eikä vain salaa, humalassa, saunassa ja tutussa seurassa. Juuri tämä syntynyt ihmetys paljastaa sen, miten surkeassa jamassa me suomalaiset yhä olemme. Jos kuulemmekin asian, joka on jollain tavalla veli-venäläistä vastaan, me kauhistumme ja vaikenemme. Karjalasta ei kerta kaikkiaan saa keskustella, niinhän meille opetettiin. […] Vasta sen jälkeen, kun suomalaiset ovat heränneet, on aloitettava keskustelut Venäjän kanssa. […] Entä, jos venäläinen ei olekaan hirveä peikko, jota pitää nöyristellä, vaan hän onkin ihminen? Entäpä, jos venäläisen kanssa voikin keskustella myös Karjalasta?"
Venäjän ulkoministeriön taholta on arvosteltu ankarasti suomalaisten ujoja yrityksiä puolustaa omaa historiannäkemystään. Suomen presidentti Tarja Halonen sanoi esiintyessään Kansainvälisen politiikan instituutissa Ranskassa, että Suomi kävi toisen maailmansodan aikana erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan. [Artikkelissa käytetään jatkosodasta termiä vojna-revansh, "revanssisota."] Venäjä antoi Suomelle "oikean historian" oppitunnin. Venäjän ulkoministeriö ilmoitti, että "toisen maailmansodan aikana Suomi kuului Hitlerin Saksan liittolaisiin, soti niiden puolella sen mukaisesti ja vastaa osaltaan tuosta sodasta" ja että "tuskin on perusteita korjata koko maailman historiankirjoja vain siksi, että Suomessa tulkinta erillissodasta on levinnyt kymmenen viime vuoden aikana." Venäjän ulkoministeri ei ota huomioon, että Suomella ei ollut liittolaissopimusta Saksan kanssa, eikä myöskään sitä, että Suomea ei tuomittu sotasyyllisyydestä.
Analysoidessaan Venäjän ja Suomen nykyisiä suhteissa, professori Heikki Reenpää tekee seuraavan johtopäätöksen: "Poliittisella tasolla Suomen ja Venäjän suhteet vaikuttavat läheisiltä, ystävällismielisiltä ja luottamuksellisilta. Kuitenkin poliittisen liturgian ja meidän kansojen todellisten suhteiden välissä on syvä kuilu." Reenpään johtopäätöstä tukevat Gallup Internationalin tekemät ja Helsingin Sanomien julkaisemat mielipidekyselyt. Kyselyjen mukaan 62 % suomalaisista suhtautuvat kielteisesti Venäjään. Euroopan maista vain Kosovossa suhtaudutaan kielteisemmin Venäjään. Vain 9 % suomalaisista suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti Venäjään."
http://www.finland.or.jp/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=35858&LAN=FI- ________
Tuomioja kommentoi Karjalaa, Tshetsheniaa ja venäläisvähemmistöjä Moskovassa
Eho Moskvy -radioaseman internetsivulla mainostettu Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan haastattelu herätti kuuntelijoiden mielenkiinnon. Ennen 20. kesäkuuta lähetettyä keskustelutuokiota yleisö sai lähettää toimitukseen omia kysymyksiään. Yleisökysymyksistä nousi suosikkiaiheeksi Karjala.
Ulkoministeri Tuomioja kertoi Eho Moskvyn kuuntelijoille yksiselitteisesti, ettei Suomen ja Venäjän välillä ole avoimia alueluovutuksiin liittyviä kiistoja. Internetjulkaisu Newsru.com nappasi Tuomiojan kommentin oman uutisjuttunsa kärjeksi ennen kuin Eho Moskvy oli ehtinyt julkaista haastattelusta tekstiversiota omilla sivuillaan. Newsru.com muistutti lukijoitaan siitä, että viimeisin Karjalan palautusta koskeva kohu sai alkunsa, kun "suomalaisasianajaja Kari Silvennoinen yllytti kovaäänisesti entisiä Karjalan asukkaita ja heidän jälkeläisiään vaatimaan Venäjältä aluepalautuksia".
Haastattelu johdateltiin Karjala-aiheeseen, kun Eho Moskvyn studioon kutsuttu toimittaja Nargiz Asadova huomautti 40 prosentin suomalaisista haluavan sodassa menetettyjen alueiden palautusta: "Kuulutteko te 40 prosenttiin vai 60 prosenttiin?" kysyi Asanova.
"Me (Suomi ja Venäjä) olemme solmineet sopimuksen ja olemme eläneet sen sopimuksen mukaisesti. Tänä päivänä maidemme välillä ei ole avoimia aluekiistoja. Suomesta voi tietysti löytyä Karjalasta evakkoon lähteneitä ihmisiä ja heidän jälkeläisiään, joilla on - sanottaisiinko - sentimentaalisia siteitä paikkohin. Se on ymmärrettävää. Mutta niiden ihmisten määrä, jotka haluavat käydä keskustelua palautusaiheesta, on erittäin pieni.. Mielestäni tärkeämpi asia on se, että olemme avanneet rajamme. Tänään jokainen suomalainen, joka haluaa palata edeltävien sukupolvien maille, voi sen tehdä. Ja kuka tietää, ehkä huomenna he voivat ostaa pienen maatilkun ja asettua sinne asumaan."
Seuraavaksi toimittaja Asadovaa kiinosti se, aikooko ulkoministeri tukea niitä kansalaisia, jotka vievät omaisuuskiistat oikeuden käsittelyyn. Tuomioja vastasi, ettei vaatimuksille löydy juridisia perusteita: "Uudelleensijoitetut henkilöt saivat Suomen hallitukselta täyden korvauksen. Jos he haluaisivat käydä oikeutta omaisuudestaan, heidän tulisi palauttaa jo saamansa korvaus menetyksistään. Sitä he eivät tule tekemään", kirjoittaa Eho Moskvy Tuomiojan vastanneen.
Sergei-niminen kuuntelija lähetti radioasemalle kysymyksen viisumeista: "Voiko Venäjän kansalainen tulevaisuudessa saapua ilman viisumia Suomeen esimerkiksi 3-4 päiväksi, kuten Venäjä on sopinut Kiinan kanssa?" "Suomi on Euroopan unionin jäsen ja kuten tiedätte, meidän on noudatettava niitä viisumikäytäntöjä, joita muutkin EU-maat noudattavat. Emme voi omatoimisesti tehdä päätöksiä tässä asiassa, vaikka haluaisimme. Olemme juuri sopineet viisumihelpotuksista EU:n ja Venäjän välillä. Toivomme, että sopimus ratifioidaan tänä vuonna, koska se tulee helpottamaan molempien osapuolten tilannetta."
Asadovan haastattelijapari Aleksei Venediktov halusi kuulla lisää siitä, onko venäläisillä oikeus hankia omaisuutta Suomesta, jos suomalaiset harkitsevat maan ostoa Karjalasta. Tuomioja kertoo, että monilla venäläisillä on jo omaisuutta Suomessa, koska monet perustavat yrityksiä Suomeen. Tuomioja lisää, että hän haluaisi kehittää yhteyksiä Venäjään opiskelijoiden suhteen: "EU-maiden yliopistoissa on kiinalaisia opiskelijoita satoja tuhansia, mutta vain noin 20 000 venäläisopiskelijaa. Jopa Suomessa on enemmän kiinalaisopiskelijoita kuin venäläisiä", kertoo Tuomioja
Eho Moskvyn seuraava haastatteluteema koski energiataloutta. Venediktov kysyi, onko Suomen etujen mukaista, että EU pyrkii hajauttamaan energialähteittän ja ostamaan esimerkiksi kaasua entistä enemmän Algeriasta.
"Energiatalouden kannalta meillä ei ole ongelmia Venäjän kanssa. 100 prosenttia kaasusta, suuri osa öljystä ja kaksi ydinvoimalaa - jotka toimivat loistavasti - on peräisin Venäjältä. Tosin on sanottava, että pyrimme vaikuttamaan markkinahintoihin ja vastaamaan eurotalousalueen vaatimuksiin. Emme halua alennuksia Venäjältä, mutta emme myöskään halua maksaa liian paljon", vastaa Tuomioja.
Asadova jatkaa keskustelua tuoreella uutistapahtumalla: "Venäjän ja Suomen välille on suunniteltu merikaapelia, mutta tänään sähköyhtiö UES:n pääjohtaja Anatoli Tshubais ilmoitti, että projekti on järjetön ja toteuttamiskelvoton. Mitä te ajattelette tästä?"
"Luulen, etteivät kaikki Venäjällä ole samaa mieltä Tshubaisin kanssa. Asiasta keskustellaan, ja meidän puoleltamme projekti on saanut hallituksen tuen. Ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa emme keskustelleet näin yksityiskohtaisesti asiasta vaan energiataloudesta yleisesti", Tuomioja kertoo.
Venediktov toi esille myös pohjoiseurooppalaisen kaasuputken, jonka rakentamiselle "Saksa on sanonut "kyllä", mutta Puola ja Baltian maat "ei"". Toimittajaa kiinnosti, miksi EU vaikenee asiasta. "Emme ole tätä projektia vastaan. Saksa ja Venäjä tekivät asiasta kahdenkeskisen sopimuksen - heillä oli siihen täydet valtuudet. Koska myös Suomi sijaitsee suunnitellun putken varrella, haluamme tarkkailla ympäristön puhtauteen liittyviä standardeja. Suomi saattaisi myös haluta osuuden putkesta."
"Suomen "vihreät" protestoivat myrskyisästi uutta ydinreaktoria vastaan, kun Ranskan pääministeri kävi sitä hiljattain tarjoamassa", toteaa Venediktov. "Parlamentissa äänestin ydinenergiaa vastaan. Sanoin, että kokemuksemme venäläisistä voimaloista ovat hyvät, mutta ydinenergia ei ole pitkän aikavälin ratkaisu. Kukaan ei ole ratkaissut ydinjätteiden ongelmaa. Siksi pidän ympäristöstandardien puolta", paljastaa Tuomioja.
Eho Moskvy nosti puheenaiheeksi myös Tshetshenian, joka jakaa jyrkästi mielipiteitä Venäjän sisällä. Venediktov mainitsee Venäjän ulkoministeriön ja presidentin kanslian olevan närkästyneitä siitä, että "Suomi tarjoaa turvapaikan tshetsheeniseparatisteille, jotka välittävät internetiin propagandaa Suomen maaperältä".
"En ole vakuuttunut siitä, että meillä olisi tshetsheeniseparatisteja Suomessa. En ainakaan tiedä, että Suomen maaperää käytettäisiin propagandan levittämiseen. Meillä on sananvapaus, kunnioitamme sitä. Vapautta ei kuitenkaan käytetä vihan lietsomiseen tai terrorismin tukemiseen", tyrmää Tuomioja Venediktovin väitteen.
Viimeiseksi teemaksi nousivat venäjänkieliset vähemmistöt Euroopassa. Venediktovin mielestä kielipolitiikka on Suomessa sivistyneempää kuin esimerkiksi Latviassa. Hän halusi tietää, tuleeko EU puuttumaan venäjän kielen asemaan ja ilman kansalaisuutta jääneiden ihmisten tilanteeseen.
"Olemme vaatineet Latviaa noudattamaan eurooppalaisia sopimuksia suhteessa venäjänkielisiin kansalaisin. Samaa olemme vaatineet myös Virolta. Mielestämme kyseiset valtiot eivät ole tehneet tarpeeksi ongelmien ratkaisemiseksi. Baltian valtioille olisi eduksi jos heillä olisi ollut samanlainen historia kuin Suomella. Baltian menneisyys on valitettavasti erilainen ja siitä johtuu niiden poliitikkojen hermostuneisuus, jotka ovat päättämässä näistä kysymyksistä", Tuomioja pohtii.
Sanomalehti Kommersantin leivissä työskentelevä Nargiz Asadova kirjoitti Tuomiojan haastattelun vielä erikseen omalle toimitukselleen. Artikkeli lähtee liikkeelle suurvaltapolitiikasta:
"Ratkaisevatko pakotteet mielestänne Iranin ydinongelmat", kysyy Asadova.
"Toivon, ettei niin pitkälle tarvitsisi mennä. EU, Venäjä ja Kiina ovat tehneet aloitepaketin konfliktin ratkaisemiseksi. Ehdotuksia harkitaan tarkkaan Iranissa. Toivottavasti monenkeskiset neuvottelut saavat alkunsa niistä. Tuleeko neuvotteluista menestyksekkäät ja hylkääkö Iran ydinohjelmansa, ovat kysymyksiä, jotka ratkaisevat pakotteiden asettamisen", vastaa Tuomioja.
Seuraavaksi teema hyppää Balkaniin: "Saako Kosovo itsenäisyyden Serbiasta?" "Martti Ahtisaari työskentelee tämän kysymyksen parissa. Kaikki kuitenkin tunnustavat, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Keskustelemme siitä, millainen itsenäisyys tulee olemaan. On selvää, että vähemmistöjen oikeuksia on noudatettava. Herra Lavrovin kanssa pohdimme Kosovon ongelman neuvotteluaikataulua. Lavrovin mielestä Ahtisaari kiirehtii kysymysten käsittelyssä."
Asadova kertoo Venäjän olleen ensimmäinen valtio, joka kutsui Hamas-johtajat neuvotteluihin. Hän muistuttaa EU:n kieltäytyneen myöntämästä viisumeja Hamasin edustajille, vaikka heidät oltiin kutsuttu Strasbourgiin PACE-kokoukseen.
"Tässä kysymyksessä Euroopan politiikka on yhtenevä. Ilmoitimme Hamasille, että he voittivat demokraattiset vaalit, mutta heidän pitää kunnioittaa palestiinalaishallinnon velvollisuuksia - mukaanlukien Israelin tunnustaminen. Emme sulje Hamasia ulos kansainvälisestä yhteisöstä, mutta yritämme suunnata heitä olemassa oleviin poliittisiin realiteetteihin. Tällä hetkellä meillä ei ole suoraa keskusteluyhteyttä Hamasin johtoon", pahoittelee Tuomioja.
Venäläiset uutistoimistot, kuten RIA-novosti, jättivät Tuomiojan vierailun uutisoinnin mainitaan tapaamisesta Lavrovin kanssa. Syy löytyy Irakin tapahtumista. Lavrov joutui kommentoimaan tiedotustilaisuuksissa siepattujen venäläisdiplomaattien tilannetta.
http://www.finland.or.jp/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=52546&LAN=FI - Jan Stark
No jaa.
Mutta Karjalassa ei olekaan kysymys Ukrainan ja Suomen, vaan Venäjän ja Suomen keskinäisestä asiasta.
Turhaa demonisoimista välttäisin.
Silti artikkelin havainto siitä, että Suomen ja Venäjän suhteissa on tuo "kivi kengässä", on ihan oikea. Tämä on hälyttävää sikäli, että myös nuoret, jotka eivät tietenkään itse ole sotineet Neuvostoliittoa vastaan 1939-1944, kokevat Venäjän negatiivisesti.
Keskeneräinen palautusasia hiertää niin kauan kun se aina lakaistaan maton alle ja korkealta taholta siitä käsketään vaikenemaan. Tämä ei vaienna keskusteluja saunassa kännipäissään, tämä ei paranna suomalaisten asennetta Venäjään.
Asenteet venäläisiin ihmisinä ovat sentään silmissäni normalisoituneet laajentuneen kansalaistason kanssakäymisen myötä, mikä neuvostoaikana oli käytännössä mahdotonta.
Ehkä Karjalan-trauma purkautuisi, jos Venäjä yllättäin tarjoaisi meille Karjalaa - ja Suomi siitä järkyttyneenä...kieltäytyisi.
Kuitenkin kiittäen. - Jan Stark
Vielä lähdeviitekritiikkiä:
Siteeraamasi ukrainalaislehden artikkelin olemassaoloa en käynyt epäilemään, mutta se tuskin oli julkaistu 16.4. (2007?), koska tänään on vasta 13.4.
"Arvostetussa Zerkalo Nedeli-viikkolehdessä kirjoitettiin 16.4. kuitenkin..." - __________
Jan Stark kirjoitti:
Vielä lähdeviitekritiikkiä:
Siteeraamasi ukrainalaislehden artikkelin olemassaoloa en käynyt epäilemään, mutta se tuskin oli julkaistu 16.4. (2007?), koska tänään on vasta 13.4.
"Arvostetussa Zerkalo Nedeli-viikkolehdessä kirjoitettiin 16.4. kuitenkin..."Lähde on Ulkoasiainministeriö ja juttu on jo vanha. Klikkaa jutun perässä olevaa linkkiä niin pääset suoraan lähteeseen.
- Jan Stark
Juu. Hienosti ja monipuolisesti tehty venäläinen dokumentti.
Saisi Suomessa ottaa oppia monipuolisesta tutkivasta journalismista, jossa ihan oikeasti otetaan selvää asioista.
Venäläisiltä löytyy yllättävän hyvin ymmärrystä karjalaisten asialle. Myös esiin nousevat ongelmakysymykset ovat niin suomalaisten kuin venäläistenkin tiedossa.
Paikallisten asukkaiden pelot Karjalassa "toisen luokan" kansalaisiksi joutumisesta voidaan toivoakseni hälventää.
Antaisinkin paikallisen väestön päättää, olisiko Suomeen liittyminen heidän mielestään hyvä asia. Houkuttimena olisivat Suomen täydet kansalaisoikeudet plus kuitenkin oikeudet liikkua Venäjän ja Suomen väliä meidän puolestamme vapaasti.
Suomeen on jo nyt kehittymässä venäjänkielinen vähemmistö, ja Suomi tulee sellaisen kanssa vallan hyvin toimeen kiihtyvässä työvoimapulassaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1931321Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221138- 70860
- 48854
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53780Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50745- 53702
- 33692
- 60689
- 52657