Mietin tulevan kotitalomme lämmitystä ja sen jakotapaa. Eräs seikka, johon en ole löytänyt selvää vastausta: lattialämmityksessä vedenvirtausta putkistoon ohjataan jonkinlaisilla venttiileillä. Ovatko venttiilit on/off-tyyppisiä (vrt. sähköpatteri) vai rajoittavatko ne tarpeen mukaan?
Suunnittelijat kyllä palkataan, mutta kunhan teen pohjatyötä.
Vesikiert. lattialämm. ohjaus
"Kysyvä ei..."
13
6766
Vastaukset
- kieroliero
Onhan noita tullut tutkittua. Yksikään lattialämmitysvalmistaja ei tee itse termostaattejaan. Pitää vain saada selville kenen tekemä termostaatti on niin voi valmistajan sivuilta käydä ihmettelemässä termostaatin toimintaperiaatetta. Lattialämmitysvalmistajan ohjeista ei myöskään löydy kaikkia hienouksia mihin termostaatti pystyy.
Lähes aina vesikiertoisen termostaatti ohjaa pientä lämmitysvastusta joka on toimilaitteessa. Kun vastus lämmittää niin toimilaitteessa oleva vahapatruuna laajenee ja avaa venttiilin. Periaatteessa tuo toimilaite on portaattomasti säätyvä. Wirsbon termostaatti(valmistaja eberle) kuitenkin toimii on-off menetelmällä joten virtaus on ajoittain päällä ja ajoittain poissa. Termostaattiin saa myös lattia-anturin jonka avulla voidaan asettaa lattialle minimilämpötila(esim 22°C) jonka alle lattia ei jäähdy vaikkei huonetta tarvitsisi lämmittää. Termostaatti siis toimii sekä lattian että huonelämpötilan perusteella. Tämä on ihan kätevää kun halutaan pitää mukavuuslämmitys esim. laattalattiassa. Myös niissä tiloissa johin tulisijan lämpö leviää on hyvä jos lattia ei mene täysin kylmäksi.
Nereuksella on ainakin vanhempi termostaattimalli(siemens rcu10) sellainen että se säätää lämmitystä portaattomasti. (lcd näytöllinen on ilmeisesti on-off-malli) Silloin vesi kiertää jatkuvasti vähän jos lämmitystarvetta on. Minusta tämä on ihan fiksu vekotin. Tuohon termostaattiin saa myös lattia-anturin mutta se ei toimi yhdistelmätermostaattina kuten wirsbo. Se toimii joko lattialämpötilan tai huonelämpötilan perusteella.
Noita eri valmistajien termostaatteja voi asennella vaikka lattialämmitys olisikin eri valmistajalta. Minulla on 10kpl wirsboja ja 2kpl siemens rcu15(sama kuin nereuksella mutta 24V malli) -termostaatteja. Nuo siemensit hankin siksi että niissä on myös jäähdytykselle ohjaus.
En usko että sillä on lämmönsäädön kannalta oleellista merkitystä vaikka termostaatti olisikin on-off-malli. Ehkä betonilattiaa lämpöpuskurina käyttävä maalämpöpumppu voisi tykätä enemmän portaattomasti säätyvistä termostaateista. Lattialämmitys voi toimia kohtuullisen hyvin myös ilman termostaatteja. Niihin tiloihin joihin esim. tulisija antaa paljon lämpöä voisi olla syytä asentaa termostaatit.- antoi neuvon
Jos laatta/laminaattilattia vetää liian kylmäksi niin käyttölaitten "kiinnitysholkkia" kun ei kierrä ihan pohjaan asti niin piiriin jää heikko virtaus, joka estää epämiellyttävän kylmenemisen. Warmiassa ei kuulemma kuitenkaan piirit sulkeudu koskaan täysin ilman kikkailuakin?
Toimisiko tämä muillakin järjestelmillä?
Jokke - kieroliero
antoi neuvon kirjoitti:
Jos laatta/laminaattilattia vetää liian kylmäksi niin käyttölaitten "kiinnitysholkkia" kun ei kierrä ihan pohjaan asti niin piiriin jää heikko virtaus, joka estää epämiellyttävän kylmenemisen. Warmiassa ei kuulemma kuitenkaan piirit sulkeudu koskaan täysin ilman kikkailuakin?
Toimisiko tämä muillakin järjestelmillä?
JokkeOlen havainnut että sama temppu pätee myös wirsboon. Tietenkin on kätevää jos termostaatti tajuaa pitää juuri tietyn lämpötilan laatassa. Varmaankin tuon toimilaitteen kireyskikan saa säädettyä sopivaksi kun vähän kerrallaan säätää kunnes on mieleinen lopputulos.
- kädentaitaja
antoi neuvon kirjoitti:
Jos laatta/laminaattilattia vetää liian kylmäksi niin käyttölaitten "kiinnitysholkkia" kun ei kierrä ihan pohjaan asti niin piiriin jää heikko virtaus, joka estää epämiellyttävän kylmenemisen. Warmiassa ei kuulemma kuitenkaan piirit sulkeudu koskaan täysin ilman kikkailuakin?
Toimisiko tämä muillakin järjestelmillä?
JokkeLattalattiat pitäisi jättää termostaattiohjauksen ulkopuolelle. Silloin ne eivät tule epämiellyttävän kylmiksi. Jos laminaattilattia tuntuu kylmältä, vika ei ole lämmityksessä, vaan ehkä eristyksessä tai varpaiden verenkierrossa.
- aina..
"Vahatermostaateissa" toiminta on niin päin että vastus lämmittää vahan, joka laajetessaan työntää karan alas, eli sulkee venttiilin.
Termostaatithan ovat aina periaatteeltaan on/off tyyppisiä. Lattialämmityksessä lattiaan laitetaan useita piirejä. Yleensä jos huoneessa on vaikka kaksi piiriä, niin termostaatti ohjaa vain toista ja toinen kiertää vapaasti.
Omassa kämpässä on muutaman vuoden vanhat Nereuksen systeemit, enkä ole ollut termostaatteihin täysin tyytyväinen. Säätäminen on ollut melkoista työtä, onneksi säätöjen kanssa touhuaminen on leipätyötäni.
Lattialämmityssuunnitelmaa tehtäessä pitäisi olla todella hyvin selvillä että mitä materiaalia lattiaan laitetaan. Mitoitukseen vaikkuttaa todella paljon että onko lattiassa kivilaattaa vai parkettia. - aina..
kädentaitaja kirjoitti:
Lattalattiat pitäisi jättää termostaattiohjauksen ulkopuolelle. Silloin ne eivät tule epämiellyttävän kylmiksi. Jos laminaattilattia tuntuu kylmältä, vika ei ole lämmityksessä, vaan ehkä eristyksessä tai varpaiden verenkierrossa.
Itse olen kokenut ongelmaksi sen että laattalattioihin on jäänyt termostaatittomia piirejä. Laattalattian lämmön luovutus on niin paljon tehokkaampaa että joku pieni laatoitettu tila voi käytönnössä lämmittää kaikki oleskelutilat, jos muissa tiloissa on parkettia.
- kieroliero
aina.. kirjoitti:
"Vahatermostaateissa" toiminta on niin päin että vastus lämmittää vahan, joka laajetessaan työntää karan alas, eli sulkee venttiilin.
Termostaatithan ovat aina periaatteeltaan on/off tyyppisiä. Lattialämmityksessä lattiaan laitetaan useita piirejä. Yleensä jos huoneessa on vaikka kaksi piiriä, niin termostaatti ohjaa vain toista ja toinen kiertää vapaasti.
Omassa kämpässä on muutaman vuoden vanhat Nereuksen systeemit, enkä ole ollut termostaatteihin täysin tyytyväinen. Säätäminen on ollut melkoista työtä, onneksi säätöjen kanssa touhuaminen on leipätyötäni.
Lattialämmityssuunnitelmaa tehtäessä pitäisi olla todella hyvin selvillä että mitä materiaalia lattiaan laitetaan. Mitoitukseen vaikkuttaa todella paljon että onko lattiassa kivilaattaa vai parkettia.Tuo mainittu siemnens rcu toimii pwm-säädöllä. Se ohjaa toimilaitetta on-off mutta jatkuvasti. Kun termostaatti pyytää puolta tehoa se pitää virran päällä 75s ja poissa 75s. Kun se pyytää 2/3-osatehoa se on 60s päällä ja 30s poissa. Jaksonaika on 90s. Siellä kannen alla dippikytkimiä joilla termostaatti saadaan toimimaan on-off tai pwm -menetelmällä. Jaksonaikaakin voi vaihtaa joko 240s tai 90s. Lattialämmitykselle suositeltiin jompaa kumpaa(en muista). En tiedä mikä on vakioasetus(voi olla on-off). wirsbo taas toimii niin että huonelämpötilan noustessa yli asetetun(olikohan ero 0,2 astetta) katkaistaan lämmitys. Ja kun lämpö laskee alle asetetun niin laitetaan lämpö päälle.
Toimilaitteen avautuminen kestää n.3min joten pwm-säädöllä se ei ehdi avautua tai sulkeutua kokonaan kun termostaatti muuttaa jo ohjausta. Veden virtaus pitäisi silloin olla jatkuvaa. Asialla tuskin on suurta merkitystä, kun betonilattia on tunteja lämmin vaikka kierto katkaistaan.
Toimilaitteitakin on kahdella toimisuunnalla. Toiset sähköttömänä katkaisevat kierron ja toiset avaavat sen. Wirsbo menee sähköttömänä kiinni. Olikohan warmia toisin päin(?). Tälllä on sellainen vaikutus että toimilaitteen rikkoutuessa huone menee wirbolla kylmäksi. Jollakin toisella kierto menee vain täysille.
Tuossa kädentaitaja mainitsikin että veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan perusteella. Tämä riittääkin tasaiseen huonelämpötilaan kun lämpöä tarvitaan ulkolämpötilan mukaan. Termostaattien idea onkin vain vähentää lämmitystä jos/kun lämpöä tulee jostain muusta kuten auringosta tai takasta. Ehkä koko taloa ei kannata varustaa termostaateilla vaan tehdä varaukset niille ja asentaa tarpeen mukaan myöhemmin.
Laattalattioiden mukavuuslämmitys on ongelmallista, kun se pieni lämmitys tuppaa epämukavuuslämmittämään koko kämpän. Homma voi toimia sopivalla mitoituksella ja käsisäädöllä. Ehkä kuitenkin varautuisin laittamaan termostaatin . Itselleni en ole laittanut laattalattioita asuintiloihin osin juuri tuosta syystä.
- kädentaitaja
Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä, riippumatta onko se lattia vai seinäpatterijärjestelmä, kiertävän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Se on hyvä järjestelmä.
Huonetermostaateilla rajoitetaan veden virtausta mikäli auringon, sähkölaitteiden, ihmisten jne tuottama lämpö nostaa huonelämpötilan yli asetetun.
Tämä säätöjärjestelmä oikein viritettynä on tarkempi kuin pelkkää huonelämpötilaa mittaava järjestelmä.- Tai riippu mihin vertaa
säädön toimivuudessa ja tarkkuudessa ehdoton ykköänen on suora sähkölämmitys. Sähkölämmityksessähän säädetään joista huonetta erikseen.
Vesikiertoisissa säädetään veden lämpöä keskitetysiti ja termostaateilla pyritään hienosäätämään huonekohtaisia eroja ja pattereilla se onnistuukin suht hyvin, mutta hitaalla lattialämmityksellä homma on hallussa vähän heikommin.
Meillä esimerkiksi on tapana pitää makuuhuoneiden ovet kiinni koirien vuoksi, jolloin niiden lämpötilojen säätö toimii vähän heikosti. Jos lämmitän oleskelutiloissa olevaa takkaa, niin reunoilla olevat makuuhuoneet tahtoo vähän jäähtyä.
- Sins
Pojan taloon viime syksynä - yhteensä 7 piiriä.
Jakotukkiin tuli venttiilien päähän säätömoottorit ja huoneiden seinille termostaatit.
Sitä varsin kallista Wirsbon kytkentäkeskusta ei käytetty vaan se korvattiin tavallisella jakorasialla, yksi kutakin säädintä kohti.
Termostatti näytti olevan NTC/PTC-vastussilta, jonka toiseen "kulmaan tuodaan "kuuma" pää, 24 V ja toiseen "kylmä" pää. Keskeltä lähtee ohjaus säätömoottorille. Rakenne viittaa siis jatkuvaan säätöön. Moottorin kara liikahti suuntaan tai toiseen termarin asetusten mukaan. Näin uudet systeemit toimivat.
Muuten - Wirsbon ohjeissa, jota hain netistä, ei mainita termarikohtojen vahvuuksia. Soitin ja sain vastaukseksi 0,5 mm tai pitkissä vedoissa 0,6-0,8 mm telejohto. Vetelin lyhyet pätkät MPL-puhelinkaapelilla ja kun se loppui sain tuota vahvempaa Bauhausista. - vastauksista.
Asia selveni huomattavasti. Etenkin "kierolieron" tuhti paketti oli valaiseva.
- Anonyymi
Saako jostain Siemens sta 21 termostaattia tai vastaavaa Valmet kotilämpöön.
- Anonyymi
Larrialämmitys ja mukavuuslämmitys.
Meillämainakin jis j luaa lattiat lömpimän mukavaksinalkaa sisällä lämpämlähejtelemsunaa.
Siis sisäläm pömon jotain ylin26 ,,jos aluaa lattiat lämpimäksi@
Kanataanjotenkin suunnitellamlämpimät piitit vainnkulku teille.
Meillä myöskin. Käyttöveden paluukiertonlämmit t ää osaa lattioita b oimakkaasti janhydännänkin sitä nyjynään muviåuss lömmityskeen..
Tosin tolossa jo olohuone on 60 , m 2
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236955Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää421239Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271032- 75891
Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a61837Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal47834Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93794Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38781Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14756- 43733