Moi kaikki te samaan sairautta sairastavat!Olen kärsinyt "hulluista oireista" noi 3,5 vuotta.Parisuhde ongelmat laukaisivat oireeni.Olin ahdistunut.hyperventilaatio kohtauksilla kaikki alkoi.kävin eri yksityislääkäreillä,he eivät löyttäneet minusta mitään vikaa.Tutkittin verikokein ja tähystyksin.Tuloksetta!!!Monet terveyskeskuskäynnit ja esiapukäynnit takana.Stressi omasta terveydestä ahdisti lisää,kun juoksin lääkäreiltä toiselle.En saanut sairaudelleni nimeä!Kävin noin vuosi sitten sydänrasitustestissä.Tuloksena vahva ja hyvä sydän.Oireeni kumminkin paheni.Lääkäreiden ainoa diagnoosi oli jännitystila.Olin yksin.Lihaskivut ja jumimiset muuttuivat päivittäisiksi,närästys,pääkipu,rintakipua,säryt ja kolotukset ja pahoinvointi pahenivat.Mieli sairastui kun kaikki asiat pyörivät koko hetki päässä.Lopulta uskaltaidun mennä psykiatrin puheille.Hän kuunteli minua ja tunnin kuluttua kertoi diagnoosini:Monioireinen paniikkihäiriö,yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja lisäksi lievää masennusta.Olen käynyt psykiatrilla nyt 7 kk:n ajan ja tuntuu ettei auta!Oireet kauheat:Lihassäryt/jumimiset,röyhtäilyt,mieli maassa,pääkivut,Ihmeeliset tuntemukset kehossa=joita paljon!!!!Olen kuin eri ihminen!En tunne rakkautta,luulen että lähimmät ihmiset ovat minulle ilkeitä,luulen joka hetki että tyttöystäväni pettäisi minua.Epäilen ihmisiä,luulen ettei minusta välitetä,en tunne mielihyvää mistään.Pahoinvointi sekä ruumiillisesti että henkisesti tosi pahaa.Voiko mä koskaan selvitä tästä.En pysty itkemään.Tuntuu että olen hullu ja teen jotain kauheaa!!!Vinko mä parantua ja nauttia tästä elämästä?Kiitos vastauksista!Tsemiä kaikille.Ps.Olisin kiitollinen jos kertoisitte kaikki oireet mitä teillä on liittyen kyseisiin sairauksiin???
Auttakaa tuntuu etten
selviä yksin
6751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla on ollut kuoleman/Sairauksien pelkoa joskus aikoinaan. Nyt on kuitenkin oireet muuttaneet muotoaan. Tulevat tärinänä, kontrollin menettämisen pelkona, tulee semmoinen todella ahdistunut ja tuskainen olo.
Joskus on ollut todella rankkaa, niin rankkaa, ettei ole enää tiennyt onko elämisessäkään enää mitään järkeä. Onneksi kuitenkin aika kuluu ja asoita alkaa hahmottamaan paremmin. Alkaa ymmärtämään itseään paremmin. Mä suosittelen, että jatkat siellä psykiatrilla/terapiassa vaikka tuntuis että se ei auta. Mä uskon, että se selkeyttää sun omia ajatuksia.
Mulla ainakin oli aika, jolloin tuntui että kaikki on ihan kuin jotain ihme usvaa. Nyt kuitenkin alkaa hiukan helpottaan! Odotan vaan, kyllä sä vielä nouset sieltä suosta!! :)Älä anna periksi elämälle! Mä tiedän miten rankkaa voi elämä olla... Usko vaan siihen,että kyllä elämä voittaa!
Sun kyllä ehkä kannattais kysästä lääkäriltä olisko ehkäpä lääkkeen vaihto paikallaan?Mutta älä ihmeessa lopeta terapiassa käymistä!
tsemppiä sulle! :)
että on jotain vakavaa,kun tietää että ne on vain paniikkia.Keksi itsellesi tekemistä,lukemista,ulkoilua.kavereiden tapaamista,niin ajatuksesi eivät pyöri koko aikaa omassa itsessäsi.Lääkitystä kannattaa tarkistaa.Tsemppiä.
sanoit, että parisuhdeongelmat laukaisivat oireesi. oletteko psykiatrin kanssa saaneet selville mistä ahdistuksesi todella johtuu?
yritäpä palata mielessäsi takaisin noihin aikoihin. mitä silloin tapahtui? jätitkö kumppanisi vai jättikö hän sinut? olitko ahdistunut jo suhteen aikana vai vasta sen jälkeen?
älä ajattele kokemaasi paniikkia erillisenä tautina. se on todellisuudessa vain jatkuvan ahdistuksen aiheuttamia fyysisiä oireita, joista todella voi päästä eroon. se eroon pääseminen vaatii kuitenkin aikaa ja sitä, että saat selvitettyä ne syyt jotka laukaisivat oireet, käsittelet ne asiat ja tunteet liittyen niihin syihin sekä yrität välttää ahdistusta ja stressiä myös tulevaisuudessa. äläkä missään nimessä peittele tunteitasi. anna kaiken tulla ulos ja itke vaikka väkisin. tunteiden peittely ja siirtäminen syrjään vain lisäävät ahdistusta ja hidastavat paranemisprosessia. ja mistään fyysisestä taudistahan sinun ei tarvitse olla huolissasi, kun tiedät, että oireesi johtuvat ahdistuksesta ja paniikista. en rupea tässä mitään oireita luettelemaan, sillä jokaisella ihmisellä on omanlaiset oireensa eikä paniikkipotilaita voida verrata täysin toisiinsa. toisilla on kovia fyysisiä oireita, toisilla taas ei. älä selvitä kaikkia mahdollisia paniikin oireita, alat muuten pelätä niitäkin ja tulet entistä vainoharhaisemmaksi.
sitäpaitsi mikä lääkityksesi on? eikös lääkkeiden pidä poistaa nuo fyysiset oireet lähes kokonaan? paranemistasi edistää varmasti myös usko tulevaisuuteen kuten omat suunnitelmat tulevaisuutta ajatellen ja ehdottomasti HALU PARANTUA! jos olet pessimistinen ja ajattelet olevasi sairauden kourissa lopun elämääsi, tuskin parannutkaan. ole hyvillä mielin ja usko parantumiseen ja ennen kaikkea ole valmis tutkimaan itsesi läpikotaisin, jotta saat ne kaikki tunteesi käsiteltyä, joita et ehkä vielä tähän päivään mennessä ole käsitellyt. kyllä se olo siitä pikku hiljaa helpottaa, usko pois!
Tupakoin paljon n.1,5 askia päivässä.Lyrica ja sertlani hexall lääkkeenä.
yrittää ihan ensimmäiseksi rauhoittua. Tuossa vaiheessa se ei ilman lääkkeitä onnistu. Joten pyydä rauhoittavia lekuriltasi.
Kyllä sinä paranet! Saitko lääkkeitä? Monesti sivuvaikutukset lääkkeillä on pahempia kun itse alkuperäinen lähtökohta. Muistele onko nyt pahempi olo kun ennen lääkitystä siis jos sulla on lääkkeet. Varsinkin masennuslääkkeillä on tosi ilkeitä sivuvaikutuksia.
Siis RAUHOITTAVIA kehiin. Ulkoile!
tuota toista viestiäsi siinähän nuo lääkkeet on.
En kyllä niitä tunnista:(