Hei. Tilanne on tämä että lähisukulaisellani on vakava alkoholiongelma, ollut jo 25v. Hänellä on pieni lapsi, lapsen äiti kuoli puoli vuotta sitten alkoholiin ja isä on kovaa vauhtia menossa kohti samaa kohtaloa. Lapsi on hoidossa meillä ja äidilläni vuorotellen silloin kun hänen isä juo. Sosiaalitädit tietävät tilanteen mutta eivät seuraa, luottavat että me hoidamme lapsen aina ryyppyputkien ajan. Tilanne on lapsen kannalta hirveä ja pienen lapsen hoito viikon kaksi tuottaa meille suuria vaikeuksia ja äitini on jo hermoromahduksen partaalla. Miten tässä tilanteessa voisi toimia? Olemme täysin avuttomia. Lapsen isä tuskin koskaan lopettaa, se ei ole pessimismiä vaan realismia. Lapsi on minulle rakas ja olisin valmis ottamaan hänet kokonaan hoitooni jos huostaanotto tapahtuisi. Sossu ei toimi ennen kun me lopetamme lapsesta huolehtimisen!!Emme ole olleet sossun kanssa tekemisissä pariin vuoteen. Umpikuja. Emme koskaan voisi jätää tätä lasta oman onnensa nojaan. Ja toinen pelko on se että jos lapsi otetaan huostaan, voidaanko hänet sijoittaa jonnekkin lastenkotiin tai sijaisperheeseen meiltä kysymättä? Kiitos vastauksista etukäteen!
Miten toimii lasten huostaanootto...
hätä
4546
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen ymmärtänyt näiltäkin palstoilta, että jostain käsittämättömästä syystä suomalaiset lastensuojeluviranomaiset kaihtavat sukulaissijoituksia. Siksi olisin teinä hyvin, hyvin varovainen, ettei sukunne menetä lasta ventovieraille ihmisille.
Te, jotka tiedätte lapsen tilanteen, voitte tehdä lastensuojeluilmoituksen, jossa ilmaisette huolenne.
Lastensuojeluilmoituksen saatuaan täytyy sosiaalityöntekijän ryhtyä tutkimaan lapsen ja perheen tilannetta ja aloittaa tarvittaessa tukitoimet, ellei tilanne edellytä kiireellistä huostaanottoa.
Jos huostaanoton kriteerit (x) täyttyvät sijoitetaan lapsi asuinpaikkakunnasta riippuen lastenkotiin, kriisiperheeseen tai esim. halukkaaseen sukulaisperheeseen siksi ajaksi, joka on tarpeen miettiä miten lapsen elämä järjestetään jatkossa (vaihtoehdot ovat lähinnä 1. takaisin kotiin 2. sijoitus laitokseen, ammatilliseen perhekotiin, sijaisperheeseen, joka voi olla myös sukulaisperhe).
(x) Huostaanoton kriteerit
Huostaanotto tarkoittaa toimenpidettä, jolla lapsen
tai nuoren (alle 18-vuotiaan) hoito ja kasvatus siirretään yhteiskunnan (kunnan sosiaalilautakunnan) vastuulle. Vastuu lapsesta ja päätösvalta useimmista häntä koskevista asioista siirtyy tällöin huoltajalta viranomaisille, vaikka itse huoltajuuteen huostaanotto ei vaikutakaan. Sosiaalitoimi päättää - mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa lapsenhuoltajien kanssa - huostaanoton jälkeen lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta ( LsL 19 §).
Huostaanottopäätöksen tekee ensin kunnan sosiaalilautakunta ja joissakin tapauksissa päätös alistetaan hallinto-oikeudelle. Huostaanoton jälkeen lapsi tai nuori on sijaishuollossa.
Sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä huostaanottoon kun lastensuojelulain 16 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Huostaanottoon voidaan ryhtyä vain, jos kaikki pykälässä mainitut kolme edellytystä täyttyvät. Toisaalta kyseessä on velvoittava säädös eli huostaanottoon on ryhdyttävä kun edellytykset täyttyvät. Tässä vaiheessa ei siis enää voida ryhtyä pohtimaan avohuollon tukitoimia tai osapuolten motivoimista työskentelyyn. Huostaanotto voi olla suostumukseen perustuva tai tahdonvastainen.
Huostaanoton edellytykset:
1) Ensimmäinen huostaanoton edellytys on, että puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Tämä on ns. negatiivinen tunnusmerkki. Sillä viitataan mm. lapsen puutteelliseen turvallisuuteen, heitteillejättöön, pahoinpitelyyn tai fyysisen, sosiaaliseen tai psyykkisen huolenpidon laiminlyöntiin. Kodin olosuhteilla tarkoitetaan tässä lapsen koko elinpiiriä. Vastaava tilanne on nuoren osalta kyseessä silloin kun hän itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellä.
2) Huostaanoton toinen edellytys on, että avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisia tai ne eivät ole mahdollisia (niihin ei voida ryhtyä vaikkapa asianosaisten vastustuksen vuoksi) tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tätä kutsutaan optimaalisuuden tunnusmerkiksi. Jos lasta voidaan suojella avohuollon tukitoimin, ei huostaanottoon tule ryhtyä. Jos avohuollon tukitoimet eivät auta tai ne jopa heikentävät lapsen tilannetta, on huostaanottoon ryhdyttävä. Laissa ei edellytetä avohuollon tukitoimien kokeilemista kaikissa tilanteissa, joskus lapsen suojaaminen voi vaatia välitöntä huostaanottoa.
3) Huostaanoton kolmas edellytys on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Tämä on ns. positiivinen tunnusmerkki. Tällä säädöksellä viitataan lapsen huoltolain 1 §:ään (ks. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1984). Mikkolan ja Helmisen (1994, 156-157) mukaan "Lapsen edun arvioimisessa on paljolti kysymys siitä, mikä on parasta tässä ja nyt pitäen kuitenkin silmällä lapsen tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. (...) kysymyksessä on toimenpidekokonaisuuden valinta, jolla tavoitellaan suurinta mahdollista etua tai pienintä mahdollista haittaa". Voidaan ajatella, että lapsen edun kriteeri ilmentää huostaanoton peruskysymystä: siinä on pystyttävä perustelemaan, miksi sijoitus kodin ulkopuolelle turvaa lapsen kehityksen paremmin kuin kotiin jääminen.
Lastensuojelulaki 16 §, 19 §
HE 13/1983
sijoitettua lasta. Kummallekin on ensin yritetty löytää sukulaissijoituspaikka, joten uskon että se toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tiedän myös perheitä, joilla on oma lapsenlapsi sijoitettuna.
anot oheishuoltajuutta ja yrität saada sen sopimalla asianosaisten eli varsinaisen huoltajan kanssa. tällöin vältyt siltä että lapsi menee muualle huostaan. Lisäksi voit piilottaa lapsen jos epäilet että hän on vaarassa tätähän taktiikkaa sosiaalitoimi käyttää yleisesti.