Siis kumpi on tämä kiistelty sontaluukku? Yleisesti vl:t saarnaavat sen syntiseksi ei kristityn huonekaluksi. Käsittääkseni tv on kuitenkin tiedotusväline siinä missä radiokin. Eipä ole ainakaan huonekaluliikkeissä näkynyt televisioita. Vai mitenkä se nyt sitten oikein on?
TV tiedotusväline
vai huonekalu?
8412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kamppailen niin kovasti tämän kysymyksen kanssa! Ottelu taitaa jo olla jatkoajalla
Huonekaluja ja kaikkia tiedotusvälinetä ei ole vielä saarnattu synniksi..mut tv on..kertokaa nyt ihmeessä!
Luuk. 12:15
Ja hän sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat ahneutta; sillä ei jonkun elämä siinä seiso, että hänellä paljo kalua on.
eikä siihen ole kenelläkään nokan koputtamista.
Olisiko käynyt niin,... Tämä kuuluisa henkiopin isä Pohjois-Amerikan matkallaan näki siellä kaappimallisen television, jossa ruudun eteen vedettiin oventapainen. Silloin tv näytti lipastolta eli oli huonekalu. Tästä voisi hyvin juontaa juurensa varoitukset tv-huonekalun eli sontalaatikon turmiollisuudesta vl-kodissa. Kuva liikkui huonekalussa, jota toljotettiin aamusta iltaan. Jopa pienet lapset jähmettyivät ruudun ääreen ja jättivät kymmenet tikut leikkimättä. Hyi!
Tässä on ratkaisu tuon "huonekalu"-sanan käyttöön. Kiitos kirjoittajalle!
Tämä Heikki Saarihan toi Amerikassa saamiensa kokemusten kautta oman käsityksensä televisiosta Suomen vanhoillislestadiolaisille. TV oli silloin, 1960-luvun alussa, vasta joidenkin teekkarien kokeiltavana Teknillisessä korkeakoulussa. Tarvittavaa teknologiaa oltiin Suomessa vasta pystyttämässä. Koko maa ei ollut näkyvyysaluetta, ja oli vain yksi varsinainen pääkanava. MTV ei näkynyt kuin osassa maata. Muita kanavia ei ollut. Ohjelmisto oli varsin viatonta ja sitä oli vähän.
Mutta Heikki Saari oli Amerikassa nähnyt sikäläisen väkivallan, kaikkialle leviävän kaupallisen ohjelmiston ja mainonna sekä laajan viihdebisneksen kauhut. Siellähän oli jo silloin satoja tv-kanavia ja madia ihan erilaista kuin hiljaisessa, agraarisessa Suomessa.
Tavallisilla uskovaisilla ei ollut televisiosta vielä paljoakaan kokemusta, joten Heikki Saarta uskottiin. Hän oli lisäksi taitava demagogi.
Heikki Saari oli psyykkisesti häiriintynyt narsisti ja suhtautui kaikkeen teknologiaan sekä varsinkin koulua käyneisiin ja oppineisiin ihmisiin sairaalloisen epäluuloisesti. Hän itse valmisteli alustuksen tv-kieltoa varten Ylivieskan vuosikokoukseen v. 1963.
Moni silloin kokouksessa ollut vuosikokousedustaja on jälkeenpäin miettinyt epävirallisissa yhteyksissä, että tv-kieltopäätös tehtiin liian nopeasti ja liian valmiiksi juntantun kannan mukaisesti. Harkintaa olisi kaivattu enemmän.
Alustajan esitystä ei rohjennut kukaan edustajista lähteä arvostelemaan. Heikki Saari käytännössä saneli tv-kiellon. Kiellon, jonka nojalla kymmenet tuhannet perheet Suomessa jättivät tv:n hankkimatta ja katsomatta, Internetin tuloon saakka. Ja sen päätöksen nojalla myös tuhansia uskovaisia erotettiin siionista.
Heikki Saari oli aikansa suurmies. Hänen vaikutuksensa säteilee yhä tänä päivänä kymmeniin tuhasiin koteihin Suomessa.
"Mutta Heikki Saari oli Amerikassa nähnyt sikäläisen väkivallan, kaikkialle leviävän kaupallisen ohjelmiston ja mainonna sekä laajan viihdebisneksen kauhut."
On tätä päivää nyt Suomessa. Oikea on ollut vl-kristillisyyden kannanotto televisioon jo vuosikymmeniä sitten.
Televisiossa on niin paljon huonoja ohjelmia, että sen vuoksi television katsominen ei ole suotavaa.
Kun Heikki saari matkusti Amerikkaan, hänen kokemuksensa maailmasta oli hyvin ahdas. Hän oli vailla koulusivistystä, kotoisin vaatimattomista maalaisoloista.
Tätä ennen hänen liikkumisensa oli rajoittunut kulkukauppiaana Pohjois-Suomessa liikuskeluun, sillähän oli myyskennellyt tauluja. Samalla hän oli saarnannut omintakeista tulkintaansa vl-opista.
Kun hän kävi Yhdysvalloissa sivistyneiden ihmisten kodeissa ja näki tv-kuvan ja amerikkalaisen ohjelmiston, se oli hänelle pelko ja kauhistus. Mitä pohjanmaalainen kulkumies ymmärsi mediasta ja tiedonhankkimisesta?
Mutta hänellä oli taito puhua, ja hän sai ihmiset kuuntelemaan suggestiivista puhettaan.
Suomessa ei 60--70-luvun lestadiolaisilla ollut vielä erityisen korkeaa kolutusta. Heihin upposi huonostikin perusteltu väite, kun sen esitti vl-saarnamies suggestiivisella tavalla. Heikki Saari oli SRK:n työvalikunnassa ja käynnisti sieltä käsin hoitokokoukset. Siinä vaiheessa ei kukaan enää SRK:n johtokunnassakaan uskaltanut häntä vastustaa. Sitten ei enää kukaan PYSTYNYT häntä vastustamaan, koska seuraus oli ulossulkeminen siionista.