Tässäpä lepopäivän ratoksi vähän ihmeteltävää - mäntämoottori, joka on toteutettu ilman kampiakselia ja kiertokankeja:
http://www.revetec.com/
Sivulta löytyy videoita moottorin koeajosta ym.
Speksejä:
57 kW @ 3650 1/min
140 Nm @ 4120 1/min
--
http://www.revetec.com/
Sivulta löytyy videoita moottorin koeajosta ym.
Speksejä:
57 kW @ 3650 1/min
140 Nm @ 4120 1/min
--
Vastaukset 5
Vanhimmat
nuo pyörimisnopeudet ristiin jenkillä.
Aika näyttää, tuleeko tuosta mitään. Vähän epäilyttää noitten laakerien ja kiekkojen kestävyys. Saattaa siinä olla muutakin kun tarkemmin tutkii, mutta tutkikoot itse ja jos hyvä on, niin varmaan tulee tuotantoon joskus.
Tuotapa laakereiden kestämistä epäilen minäkin. Saattaa pian syntyä välyksiä kiekkomekanismeihin ja käynti muuttuu äänekkääksi, niin pelkään.
Muuten kyllä hyviä ideoita, mm. palamistapahtuman hallintaan monipuolisemmat mahdollisuudet kuin perinteisessä kiertokankikoneessa, jossa männän lepovaiheen pituutta voidaan säätää vain vähän, kiertokangen pituutta muuttamalla (tässä onnistuu kiekkojen muotoilulla).
Näin saadaan hyvä palaminen alhaisemmalla puristussuhteella kuin perinteisessä moottorissa, ja näin päästöt jäävät pienemmäksi.
Perinteisessä moottorissa myös työiskun tehollinen vaihe alkaa vasta 60...70 astetta JYKK, tässä se voi alkaa jo noin 10 astetta JYKK, nokkalevyjen muotoilusta riippuen, jolloin suurin palamispaine voidaan käyttää heti tehollisesti hyväksi.
Moottorin vääntöalue on erittäin laaja ja tasainen 2000...4500 1/min.
Ns. rombisia kampikoneisto-keksintöjä esitelty aina silloin tällöin.
Esim Z-moottorin kampikoneisto oli alunperin "hammaspyörä viritelmä" ja 60-luvulla joku Porilainen konepaja valmisti jopa 2-sylinterisen moottorin esitelläkseen "mullistavaa" ratkaisuaan, joka eliminoi mäntien sivuttaiskuormituksen ja käynnin piti olla esimerkillisen tasaista.
(rakenne oli sisäkkäisillä hammasrattailla tyyppiä Wankel)
Ratkaisujen huonot puolet, kestävyys, äänekkyys ja hinta tuli jo edellä mainittua, nutta vastaavasti etuja on jo vaikeampi löytää. !
Periaatteessa hyötysuhdetta saisi parannettua muuttanalla männän liikettä niin että kuumat palokaasut ovat nahdillisimman vähän aikaan siirtämässä lämpöään ympäröiviin metalliosiin.
Männän yläkuolokohdan nopeuttaminen olisi edullista (tässä myös alakuolokohta muuttuisi joka ei ole edullista)
ellei se samalla lisäisi kuormitusta(sekä paine, että massahitaus), joten nykyään käytössä oleva melkein sini-muotoinen liike on suht hyvä kompromissi.
Jotenkin aina kun esitellään jotain "keksintoä", niin normaaliin käytäntöön näyttää kuuluvan esittää kaikkea mahdollista asiaan kuulumatonta.
Vähäisellä männän liikenopeuden tai kampikoneiston rakenteen muutoksella ei palotapahtumaan ole vaikutusta, eikä männän liikjeellä tai työiskun tehollisella vaiheella mitään merktystä momentin suuruuteen tai sen laaja-alaisuuteen.
Tehon, kulutuksen päästöjen ym ominaisuuksien huomattavaan parannukseen pelkästään kampikoneistoa monimutkaistamalla on aika vaikea saada uskottavasti perusteltua, ja kuten 'sitroen' jo huomasi on esitteiden lukematkin sen verran sekaisin että pelkkä erehdys kierroksissa ei edes riitä selityksesksi.
Jostain syystä aina vaan jaksaa ihmetyttää, mikä motiivi teettää määrättömästi turhaa työtä josta tulokset on jo moneen kertaan osoittautuneet turhiksi.
Lieneekö julkisuuden tarve, usko omaan ideaan vai mahdollinen tilaisuus rokottaa tyhmiä rahoittajia ? ?
Tuotantoon tämä ei varmasti päädy.
oh dear
olisko et mäntä pyorii sylinteris ja mäntä on kolmion muotone ja enst imu sit kipinä eli tulppa ja pako
tullu ruuvaitua noit paskoja moottoreit kay ku lentokone
Ei sinne päinkään. Olen ihan satavarma että et ole tämmöistä moottoria koskaan edes livenä nähnyt saatika ruuvaillut.
Ervasti Venymä
moottorimies
[email protected]