Lopetetaan kouluja, suurennetaan luokkakokoja ja tässä viimeinen potku niille,joilla elämä edessä.Iisalmen Sanomat ja Vasen suora,eläköön sananvapaus!!
Liisa Merenheimo
Tuottavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden mylly murskaa aina ensimmäiseksi heikoimmat
Nyt myllyn nieluun on joutumassa Ylä-Savon lastenpsykiatria.Jos lastenpsykiatrian ylilääkäri lähtee, menee vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin uusi lastenpsykiatri saadaan tilalle. Pahimmassa tapauksessa kyseistä erikoislääkäriä ei saada Ylä-Savoon enää ikinä.
Lastenpsykiatrian työryhmän toiminta ilman lastenpsykiatria on kuin puhkeamassa oleva ilmakupla. Erikoislääkärin tutkimukset jouduttaisiin tekemään Kysin lastenpsykiatrisella kriisiosastolla. Ja miten olisikaan silloin niiden säästöjen ja tehokkuuden laita? Kuuden tai seitsemän lapsen kuukauden kestävät tutkimukset kriisiosastolla maksaisivat suunnilleen yhtä paljon kuin Ylä-Savon lastenpsykiatrian poliklinikan vuosibudjetti.Puhumattakaan mitä Kuopiossa kulkeminen aiheuttaisi vanhemmille ja itse lapsille
Polku, jota Ylä-Savossa on kuljettu kohti lastenpsykiatriaa on ollut pitkä, kaita ja kivinen. Jo 1900-luvulla myönnettiin, että Ylä-Savoon tarvitaan ehdottomasti lastenpsykiatri. Lasten ongelmat lisääntyivät ja ne lisääntyvät ja muuttuvat monimutkaisemmiksi kiihtyvällä tahdilla. Jos lastenpsykiatria nyt loppuisi, olisi se kohtalokasta niin lasten, nuorten kuin koko Ylä-Savon tulevaisuudenkin kannalta.
Oli tapahtunut ihme, kun lastenpsykiatrian poliklinikka ja lastenpsykiatrian ylilääkäri Erja Behm aloittivat työnsä Ylä-Savossa vuoden 2005 alkupuolella.Työtä oli tehty pitkään. Eikä ilman vastoinkäymisiä senkään jälkeen kun Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri perusti viran.Vuonna 2000 mietittiin, perustetaanko virka perheneuvolaan vai aluesairaalan yhteyteen.Ainakin kerran Ylä-Savon perheneuvolaan saatiin jo valituksi lastenpsykiatri, joka kuitenkin perui tulonsa.Siitä alkoikin noin viisi vuotta kestänyt voittoon päättynyt taistelu.
Palataanko Ylä-Savossa lähtöruutuun?Olen käsittänyt, että kyse olisi lähinnä toimitilakiistasta. Ymmärrykseni mukaan kaikki tahot Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä toivovat sopuratkaisua.Kyseessä on niin suuri asia, että sopuun olisi päästävä.
Lastenpsykiatriaan liittyvät asiat ovat vasta valmisteluvaiheessa, mutta mielestäni ihmisten pitää saada tietää ja keskustella asioista silloin kun päätöksiä ei ole vielä tehty.
Päätösten teon jälkeen voi vain kiristellä hampaitaan.Julkishallinnon avoimuus jo valmisteluvaiheessa on myös lainsäätäjän tahto, vaikka usein tuntuu, että se unohdetaan.Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Kaarina Kursukangas-Hourula ei lukeudu tietojen panttaajiin. Häneltä saa suoriin kysymyksiin suorat vastaukset vaikka Indokiinasta.
En urki sosiaali-, terveys- tai koulutusasioita pahantahtoisuuttani. Teen sitä työkseni. Yläsavolaisten lasten, vanhusten ja kaikkien palveluja käyttävien ihmisten vuoksi.
Liisa Merenheimo
Tuottavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden mylly murskaa aina ensimmäiseksi heikoimmat
Nyt myllyn nieluun on joutumassa Ylä-Savon lastenpsykiatria.Jos lastenpsykiatrian ylilääkäri lähtee, menee vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin uusi lastenpsykiatri saadaan tilalle. Pahimmassa tapauksessa kyseistä erikoislääkäriä ei saada Ylä-Savoon enää ikinä.
Lastenpsykiatrian työryhmän toiminta ilman lastenpsykiatria on kuin puhkeamassa oleva ilmakupla. Erikoislääkärin tutkimukset jouduttaisiin tekemään Kysin lastenpsykiatrisella kriisiosastolla. Ja miten olisikaan silloin niiden säästöjen ja tehokkuuden laita? Kuuden tai seitsemän lapsen kuukauden kestävät tutkimukset kriisiosastolla maksaisivat suunnilleen yhtä paljon kuin Ylä-Savon lastenpsykiatrian poliklinikan vuosibudjetti.Puhumattakaan mitä Kuopiossa kulkeminen aiheuttaisi vanhemmille ja itse lapsille
Polku, jota Ylä-Savossa on kuljettu kohti lastenpsykiatriaa on ollut pitkä, kaita ja kivinen. Jo 1900-luvulla myönnettiin, että Ylä-Savoon tarvitaan ehdottomasti lastenpsykiatri. Lasten ongelmat lisääntyivät ja ne lisääntyvät ja muuttuvat monimutkaisemmiksi kiihtyvällä tahdilla. Jos lastenpsykiatria nyt loppuisi, olisi se kohtalokasta niin lasten, nuorten kuin koko Ylä-Savon tulevaisuudenkin kannalta.
Oli tapahtunut ihme, kun lastenpsykiatrian poliklinikka ja lastenpsykiatrian ylilääkäri Erja Behm aloittivat työnsä Ylä-Savossa vuoden 2005 alkupuolella.Työtä oli tehty pitkään. Eikä ilman vastoinkäymisiä senkään jälkeen kun Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri perusti viran.Vuonna 2000 mietittiin, perustetaanko virka perheneuvolaan vai aluesairaalan yhteyteen.Ainakin kerran Ylä-Savon perheneuvolaan saatiin jo valituksi lastenpsykiatri, joka kuitenkin perui tulonsa.Siitä alkoikin noin viisi vuotta kestänyt voittoon päättynyt taistelu.
Palataanko Ylä-Savossa lähtöruutuun?Olen käsittänyt, että kyse olisi lähinnä toimitilakiistasta. Ymmärrykseni mukaan kaikki tahot Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä toivovat sopuratkaisua.Kyseessä on niin suuri asia, että sopuun olisi päästävä.
Lastenpsykiatriaan liittyvät asiat ovat vasta valmisteluvaiheessa, mutta mielestäni ihmisten pitää saada tietää ja keskustella asioista silloin kun päätöksiä ei ole vielä tehty.
Päätösten teon jälkeen voi vain kiristellä hampaitaan.Julkishallinnon avoimuus jo valmisteluvaiheessa on myös lainsäätäjän tahto, vaikka usein tuntuu, että se unohdetaan.Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Kaarina Kursukangas-Hourula ei lukeudu tietojen panttaajiin. Häneltä saa suoriin kysymyksiin suorat vastaukset vaikka Indokiinasta.
En urki sosiaali-, terveys- tai koulutusasioita pahantahtoisuuttani. Teen sitä työkseni. Yläsavolaisten lasten, vanhusten ja kaikkien palveluja käyttävien ihmisten vuoksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.