Saanko kysyä täältä seuraavaa asiaa, joka on mietityttänyt minua jo jonkin aikaa. En itse ole lesbonainen, mutta tunnen useita lesboja tuttavatasolla monistakin yhteyksistä. Olen huomannut, että lesbonaiset suhtautuvat minuun jotenkin varauksellisesti verrattuna heteronaisiin. Tarkoitan että lesbonaisten kanssa on vaikeampi päästä ystävyystasolle kuin heteronaisten kanssa. Usein sattuu jopa sellaistakin, että jotkut lesbonaiset aivan välttelevät minua, eivät katso koskaan silmiin kun keskustellaan tai eivät istu koskaan viereen vaan kauemmas. Tämä on suorastaan vähän loukkaavaa. Haluan vielä painottaa, että tämä ei voi johtua siitä, että ihmiset yleensä karttelisivat minua, koska heteronaiset ja miehet eivät tee näin. Haluaisinkin tietää onko lesbonaisilla jotkut erilaiset "kriteerit" millaisten ihmisten kanssa he haluavat olla tekemisissä, kuin muilla? Onko siis minussa jotain sellaista, mikä häiritsee? Olen mielestäni (ja monen muunkin mielestä) ihan ystävällinen käytökseltäni, hymyilen paljon ja olen avoin ihminen, enkä kai ihan tyhmiä puhukaan, kun opiskelen yliopistossa ja harrastan kulttuuria sekä olen kivan näköinenkin. Vai ajattelevatko lesbonaiset, että minä olen vastenmielinen ihminen, kun meikkaan vähän ja kiinnitän huomiota vaatteisiini? Vai onko se vaan ongelma, kun minä en ole lesbo, haluavatko lesbonaiset tutustua paremmin vain toisiin lesboihin? Ajattelin vaan, kun minä en haluaisi pitää mitään rajoja seksuaalisen suuntautumisen mukaan siinä kenen kanssa olen tekemisissä.
Toivottavasti tämä ei ole naurettava kysymys. Kiitos etukäteen vastauksista :)
Toivottavasti tämä ei ole naurettava kysymys. Kiitos etukäteen vastauksista :)
Vastaukset 159
Vanhimmat
Huomenta!
vaikeeta kommentoida mitenkään yleispätevästi kun noi jutut tuppaa olemaan aika yksilöllisiä, mutta sanoisin omasta kokemuksesta että lesbo ajattelee että jos se oikein pitää jostain heterosta kaverina, ettei se halua luoda vääriä mielikuvia tälle (heterolle) että siis niinku se olis ihastunu siihen tai jotain. huh tarviin kahvia :). kaunis päivä ulkona. pointtini siis yritti olla että moni lebe on varuillaan ettei niitä luulla miksikään uhkatekijöiksi, ja joku saattaa jopa olla salaa ihastunu heteroon(suhun) ja on sikäli hankalassa tilanteessa. T. dr phil.
Enpä ole tullut tuollaista koskaan ajatelleeksi. Sehän on ikävää, jos on ylivarovaisuutta, koska en ainakaan minä ala mitään kuvittelemaan turhasta. Ei tulisi mieleenikään kuvitella, että joku on ihastunut minuun, jos tunnetaan vain kaverina, vaikka oltaisiin läheisiäkin ystäviä. En koe mitenkään uhkaksi kenenkään ystävällisyyttä, päinvastoin, enkä usko, että monet muutkaan kokevat. Se on tietysti hankala tilanne (siis hänelle), jos joku on oikeasti ihastunut, mutta tuskin sellaista juurikaan sattuu, kun on varmaan aika yleisesti tuttavapiirissäni tiedossa, että en ole lesbo. Enkä muutenkaan ole sellainen ihminen, joka kuvittelee, että kaikki ovat ihastuneita häneen.
sinun ajatuksista, tai kuvitelmista. Moni lesbo varmaan ottaa pientä väliä heteronaiseen, jos ei häntä tunne kunnolla mutta on tekemisissä hänen kanssaan. Koska monesti lähtee liikkeelle heteronaisten taholta pelkoa ja joskus toiveita ja yms siitä että lesbo haluaa kaikkia naisia.
Siis se että sinä et kuulu heihin, ei poista sitä käyttäytymistä hänessä.
Se on vain asia jonka kanssa sun täytyy nyt vain tulla toimeen. Se ei ole mitenkään loukkaavaa vaan anna hänen nyt toimia siten kuin hän haluaa.
Katsos, kysehän ei ole nyt millainen sinä olet vaan millaisen kuvan kyseinen lesbo on maailmasta saanut. Ja ehkä hänestä on kivempi pitää selkeempi ero heteronaiseen. Turha siitä on nyt isompaa asiaa tehdä. Lesbot joutuvat kokemaan kaikenlaista, ei se elämä ole samanlaista kuin heteroilla, ei miljoonaan vuoteen.
Joten ymmärrystä peliin.
En halua missään nimessä tehdä tästä mitään suurta asiaa, kysyin vaan.
kyseessä on lesbo joka on kiinostunut sinusta.
mutta tiedostaa sen että olet
hetero jos nyt olet nainen?
niin voi olla vaikeeta pyrkii
olemaan ystävä /kaveri jos sillä
on kiinostusta sua kohtaan.
ja siitä että sillä on vaikee olla.
sun läheisyydessä kertoo sen että se
on rakastunut suhun ...
eikä haluu riskeerata omien,
tunteiden kanssa
Eikä sukupuolestani varmaankaan voi tulla mitään epäselvyyttä ulkomuotoni ja vaatteideni vuoksi. Mutta jos asia todella on noin, että joku lesbonainen voisi olla kiinnostunut minusta, niin mitä minun sitten pitäisi tehdä? Onko parempi, että pysyttelen kauempana sellaisista naisista, jotka käyttäytyvät välttelevästi tai muuten "oudosti" minua kohtaan? Pitäisikö minun lakata puhumasta tai ainakin hymyilemästä heille ja olla hyvin asiallinen aina? Ja mitä jos joutuu joidenkin asioiden vuoksi pakosta puheisiin?
itse käyttäydyt tämän
lesbon seurassa ????
flirttailetko tiedostamatta
sille ja jos vetäydyt kauemaksi
niin se luulee että olet kaapissa
oman suuntautumisen kanssa ...
eikä kait meinaa luovutaa
sun suhteen ...
kaikki on siitä kii miten itse
käyttäydyt tämän seurassa
jos hän olisi poika ja olisi kiinnostunut sinusta mutta sinä et? Ja voihan olla että hän on vain ujo tai saanut sinunnäköiseltä tytöltä turpiin joskus.
En minä ole mitään flirttaillut, miksi ihmeessä tekisin sellaista. Käyttäydyn samalla tavalla lesbonaisten kanssa kuin muidenkin naisten kanssa. Vai pitäisikö olla jotenkin eri tavalla?
kokee asian että leikii tulen kanssa.
ja on niin rakastunut suhun, että sillä
on vaikee olla lähelläsi.
Huomaan nyt, että minun pitäisi olla itse hillitympi ja neutraalimpi tuollaisissa tilanteissa. Olen vain aika sosiaalinen persoona ja pidän kovasti ihmisistä, joten se ei ole kovin luontevaa minulle. Täytyy yrittää olla varovaisempi.
Yritän muuttaa omaa käytöstäni ja olla etäisempi lesbonaisia kohtaan. En halua aiheuttaa mitään kiusallisuutta.
mitään mitä et oikeesti ole ..
kannatais varmaan tehdä ,,,
asia selväksi sille ...
niin se tietää että sä olet hetero..
tollanen vältelly on ihan lapsellista.
neuvo ÄLÄ feikaa sille
vaan tee selväksi että sä olet,
täysin hetero
sä vaan kiusaat sitä ...
ja se ei aijo luovuttaa.......
sano suoraan että olet
-HETERO-
Seinäruusu on parantumaton romantikko.
Oikeasti sen naisen käytös voi johtua melkein mistä vain, ei voi tieää. Ehkä olet joskus sanonut jotain sellaista minkä olet unohtanut, mutta mikä on voinut saada hänet varuilleen sinun suhteesi.
En minä tiennyt, että kaikki oleminen on noin tarkkaa! Enkä ole mitään vältellyt enkä feikannut, ajattelin vaan teidän vastauksienne perusteella, että pitäisi olla varovaisempi. Eikä minun seksuaalisessa suuntautumisessani varmaan ole mitään epäselvää, ei kai sitä tarvitse erikseen kaikille ilmoittaa?
siinä syy miksi se sua välttelee ;)
sitä on vaikee juu neuvoo
kun ei nää tillanetta omin silmin =)
Juu, tuo yksi vastaaja hermostui minuun jostakin syystä.
En tiedä sanoneeni kenellekään mitään kummallista, mutta en toisaalta muista kaikkea mitä olen sanonut. Täytyy olla varovaisempi siinä mitä sanoo.
teit väärän johto päätöksen ....
:) :)
että uskaltaa tuoda asian esille ...
ihminen yleensä kiinostuu siihen
mitä ei noin vaan saa :)
(Se, joka sanoi Seinäruusua romantikoksi), hermostunut. Tuumin vain, että ei voi tietää, ja kaikki ei johdu lesboudesta, seksuaalisuudesta, romantiikasta... Seinäruusua vastaan minulla ei ole yhtään mitään-
:):)
Eli tottakai olet lesbojen kanssa kuten muidenkin ihmisten kanssa. Kun kuulumme kuitenkin samaan ihmisten sukuun:) En ymmärrä oikein seinäruususen höpinöitä. Kyse ei kai ollut yhdestä tietystä ihmisestä vaan useammasta lesbotuttavasta, eikö? Tunnistan ehkä itsessänikin vähän tuota varovaisuutta ainakin ns. viehättävien heteronaisten suhteen, mutta yritän kyllä olla kuten muidenkin kanssa. Oletan että ihmiset näkevät, että en ole kiinnostunut seksuaalisessa mielessä. Luulisin että katseessani olisi silloin vähän erilainen kimallus.
voihan tää syöjätär osuu
moneen muuhunkin lesboon
kun vain siihen yhteen !
Minäkin ajattelen, että sen huomaisi jos joku olisi kiinnostunut seksuaalisessa mielessä. Huomaahan sen miehistäkin heti, niin kai sitten naisistakin. Parasta olla vaan tavallisesti mutta ei hymyillä liikaa. Enkä minä mikään kuvankaunis ole, ihan tavallisesti vaan kivannäköinen, joten ei ole mitään yliviehättävyysongelmaa :)
Kyse oli tosiaankin monista ihmisistä eikä jostakin yhdestä.
Sinä olet ihan mahdoton. En minä ole ollenkaan syöjätär. Olen ihan "kiltin tytön" näköinen ja oloinen.
hymy :D
Minulle ei puhuta, mutta minusta puhutaan.
Sehän on samanlaista kuin noitten uskovaisten kanssa.
Tästä olenkin tullut siihen tulokseen, että lesbopiirit ovat yhtä sisäänlämpiäviä salaseuroja kuin uskovaispiiritkin.
Kummissakin on poikkeusyksilöitä, mutta ne eivät sitten kuulukaan enää yhteisöön.
Vai kuin uskovaisten piirit, enpä tuotakaan olisi tullut ajatelleeksi. En tiennyt, että pidetään noin jyrkkiä rajoja.
heteronaisiin paljon rennommin kuin l/b naisiin. Heteroiden kanssa voi keskittyä helpommin asiaan tai kaveruuteen ilman mitään häiritseviä tutkaluotauksia.
Noin juuri voisi luulla kaikkien ajattelevan.
Omasta kokemuksesta... Mä itse käyttäydyn juuri tuolla tavalla, eli varautuneesti, heteronaisten suhteen, vaikka en ole niistä kiinnostunut "siinä mielessä".
Mun kohdalla se johtuu siitä, että olen itse valehdellut (=ollut kaapissa, elänyt kaksoiselämää) niin kauan, etten enää osaa suhtautua normaalisti muihin ihmisiin. Olen tavallaan alkanut piirtää rajan itseni ja muiden välille. Ja oman osansa tekee se, että olen ottanut niin pitkään henkisesti turpiin heteroilta, että se on saanut mut takajaloilleen kaikkien uusienkin ihmisten suhteen.
Toki mulla on muutama erittäin hyvä heteroystävä, joihin jo osaan suhtautua normaalisti. En myöskään näe mitään estettä sille, että voisin saada myös uusia heteroystäviä, mutta sillon mun on tiedettävä, että ne ihmiset todella hyväksyy mut omana itsenäni. Ja valitettavasti se vaatii vain aikaa.
Eli... Tämä sun ystävä ei välttämättä ole ihastunut suhun (vaikka toki tämä on mahdollista). Hänellä saattaa kuitenkin olla vaan ongelmia sosiaalisen käyttäytymisen kanssa.
Hyvä tietää tuollainenkin asia. Varmaan ihmisillä on vaikka minkälaisia taustoja ja se vaikuttaa käyttäytymiseen. En minäkään usko, että kukaan on ihastunut minuun. Tässä minun kysymyksessäni ei oikeastaan tarkoitettu mitään yhtä ihmistä vaan useampia. En olisikaan tehnyt mitään johtopäätöksiä yhden ihmisen perusteella. Olen eri tahoilla tekemisissä paljon ihmisten kanssa ja tunnen aika paljon lesbonaisia.
Mielestäsi L-naiset käyttäytyvät etäisesti. Kuinka läheisesti sitten toivoisit heidän kanssasi käyttäytyvän ? Puhutko nyt yleensäkin lesboista, vaan vain yhdestä ja tietystä L-naisesta ?
Kun mietiskelen omaa pikku maailmaani, huomaan, etten yleensäkään hankkiudu hetero-naisten joukkoon iltaa viettämään. Heidän keskustelunsa siirtyvät yleensä aina miehiin ja tunnen itseni hyvinkin ulkopuoliseksi sellaisessa kestustelussa.
Olen parisuhteessa, enkä siis ollenkaan toivomassa ja etsimässä itselleni seikkailua. Katselen kyllä kanssaihmisiäni silmiin, istun vierelle ja kikattelen erilaisista asioista. Silti, haluan pitää jonkinlaista näkymätöntä välimatkaa kontakteissani heteronaisiin, varsinkin, jos he ovat mielestäni " kauniita " ja voisivat jollain tapaa kiinnostaa minua. Olen nainen ja pidän kauniista asioista, en ole sokea, enkä myöskään halua " saattaa itseäni kiusaukseen ".
Siksi ehkä joskus, käyttäydyn etäisesti toisia naisia kohtaan.
Olen pahoillani ;)
Eikä tietenkään kenenkään tarvitse käyttäytyä mitenkään tietyllä tavalla minun kanssani tai olla ystäväni tai mitään, jos ei halua. Tarkoitin vaan, että olisi mukavaa, jos voisi olla ihan vapaasti oma itsensä ja ystävä myös lesbonaisten kanssa. Mutta ei tietenkään ole pakko ja jokainen saa tietysti olla niinkuin haluaa eikä sitä tarvitse pahoitella.
Onhan tietysti niinkin, että keskustelen mielelläni rauhallisten ihmisten kanssa, jotka eivät hyökkää ajattelematta aina ensimmäisen lauseen jälkeen. Tykkään kehittävästä keskustelusta ja agressiivisuus on mielestäni hyvinkin pois työntävää.
En minä mikään aggressiivinen ole, olen vain vilkas ja sosiaalinen!
Nyt tulee totuuden paikka, eli myönnän suoraan:
Minä olen aina varautunut tutustuessani uuteen hetero-ihmiseen. Se varautuneisuus kestää tasan niin kauan, kunnes jossain vaiheessa tuttavuutta, ystävyyttä tai puolituttuutta tulee luontevasti esille kumppanien sukupuoli, ja saan selville, miten tämä uusi tuttava/ystävä/ joku suhtautuu siihen, että minun kumppanini onkin nainen.
En voi tälle mitään. Mutta, en voi olla käyttäytymättäkään näin, tiedostamatta tai tiedostaen. Koska voi hyvin käydä niin, että uusi tuttava tai ystäväehdokas katoaa kuin tuhka tuuleen, kun käy ilmi, että olen lesbo. Siksi minusta saa sellaisen kuvan, että olen etäinen --- koska minä olen etäinen!
Kun sitten vihdoin saan selville, että minut hyväksytään sellaisena kuin olen, muutun vapautuneeksi omaksi itsekseni ja minusta saa irti jotain muutakin kuin säätiedot, työasiat ja musiikkimakuni ja voi jopa päästä kylään luokseni.
Varmaan tulee tuollaista varovaisuutta, jos on huonoja kokemuksia. En usko, että kannattaa kuitenkaan olla liian varuillaan, luulisin useimpien nykyään suhtautuvan aika avoimesti seksuaalisuus-asioihin. Mutta saahan sitä olla etäinen, jos siltä tuntuu.
Tulen niin uskonnollisista taustoista, että kesti vuosikausia hyväksyä oma identiteetti ja alkaa elää sen mukaisesti.
Vieläkin olen arka ihmisten suhteen, enkä uskalla panostaa ihmisiin, ennenkuin tiedän heidän olevan varmasti sateenkaarimyönteisiä. Sääli sinänsä, joskus käy niinkin, että sellainen "luonteva ulostulo" tilanne tulee vasta vuosien päästä ja vapauttaa sitten kummasti ilmapiiriä. Näin kävi yhden työkaverin kanssa. Nyt meistä on tullut todella läheiset ja hyvät ystävät. Hän ehti ihmetellä, että miksi ihmeessä niin iloinen ja sympaattinen ihminen on niin kamalan varautunut eikä kerro itsestään tai arjestaan yhtikäs mitään.
Eniten pelottaa ihmiseen pettyminen. Jos on nähnyt paljon vaivaa tutustuakseen ihmiseen, pitää tästä ja ajattelee ystävänä ja sitten tämä ei hyväksykään elämäntapaani tai kumppaniani. Se on rankkaa.
Olen loppujen lopuksi aika arka ihminen, mutta kun tykkään urheilusta ja olen siksi sellaista ronskia emäntätyyppiä, ihmiset kuvittelevat minun kestävän rajumpaakin läpänheittoa.
Ei onnistu.
Silloin kun ihmisiä rupeaa kiinnostamaan mun sisin, minä häivyn heidän elämästään. Vaivaudun vain jos joku kiinnostuu minusta.
En usko, että ihmiset ovat muuttuneet tippaakaan suvaitsevimmiksi.
Minä olen jäänyt niin elämässäni kuin lesboudessani sellaiseksi vaihtopenkiltä seuraajaksi. Loppuisi tämä peli niin pääsisi kotiin.
Ei kai sitä kaikille voi olla avoin, eikä tarvitsekaan tietenkään. Toisaalta voisi olla parempi tuoda heti tutustumisen alkuvaiheessa esille tuollaiset asiat, niin ei tarvitsisi nähdä turhaa vaivaa, jos toinen onkin joku suvaitsematon pöllö.
Kyllä ihmiset ovat muuttuneet paljon suvaitsevaisemmiksi. Mutta eivät tietysti kaikki, onhan sitä kaikkia juntteja.
Minulta on mennyt 37 vuotta kovaa työtä sen eteen, että suvaitsisin edes itseäni, saati muita. Ei suvaitsevaisuus ole mikään helppo homma, niin kuin daadidaa, no nyt on perjantai, aloitan tänään suvaitsevaisuuden, laihduttamisen ja spinningin.
Ihmiset vain näyttelevät suvaitsevaista. On muotia olla "suvaitsevainen". Sitten kun tulee tekojen aika, ei kukaan suvaitse.
Minulla oli mustalaiset kimpussa, kun minut on leimattu paikalliseksi sateenkaarevaksi kylähulluksi, kerran metrossa. Ei kukaan soittanut vartijoita, ei kukaan puuttunut, ei kukaan pahoitellut, eikä kukaan valittanut paikallislehden tekstaripalstalle. (Sen sijaan Sellon edessä uikuttava koira sai sympatiat)
Siinä ne suvaitsevaiset, vaunullinen ihmisiä x 0 ja tämä tapahtui "suvaitsevaisella" pääkaupunkiseudulla.
Minua ihmetyttää lesbojen varautuneisuus naisten illoissa. Missään muissa ravintoloissa ei näy niin varautunutta ja hymytöntä porukkaa!
Olen itse iloinen luonne ja saatan alkaa jutella esimerkiksi Kaisiksen tai DTM:n vessajonossa muille ihmisille. Usein minua katsotaan kuin jotain friikkiä. Vielä useammin asenne tuntuu olevan sellainen, että "yritätsä muka iskee mua".
Tämä seikka pännii ihan hirveästi, ja siksi oikeastaan viihdyn nykyään enemmän joissain rennoissa hetskupaikoissa, esim. karaokemestoissa. Niissä voi vaikka baaritiskillä alkaa heittää läppää kenen kanssa tahansa - niin miesten kuin naisten. Siellä palaute on pelkästään positiivista.
hyvinkin juttuherkkä ihminen ja olen, varsinkin kaisiksen pitkissä vessajonoissa aina jutellut ihmisten kanssa. Ja minulla ei ole ollut tätä ongelmaa kuin sinulla. Joskus olisi hyvä ensin miettiä voisiko vika olla itsessä ennen kuin isketään leima kaikkiin lesboihin. Kun harvoin muu maailma on mustavalkoinen, useammin sitä on itse.
Minäkin onnistun aina juttelemaan ja heittämään huulta tuntemattomien kanssa niin Kaisiksen kuin Hehkunkin jonoissa. Tai missä vain. Ei se vaadi kuin hiukan hymyä ja "tikusta asiaa" asennetta. Small talk tosin on meillä suomalaisilla aika pahasti hakusessa seksuaalisesta orientaatiosta riippumatta. Itse elin muutamia vuosia ulkomailla, joten small talkia tuli pakostakin harjoiteltua:-))
Kun vielä aktiivisesti noissa naisten tapahtumissa tuli liikuttua, niin mitään vaikeuksia ei kyllä ollut juttuseuraa löytää. Niinkuin ei oikein missään muuallakaan, missä vain ihmisiä on. Mutta tällaisena sekarotuisena ja kahden puheliaan suunnan sekoituksena lienen saanut hyvät geenit tähän lajiin. Olen myös herkästi koskettava ja halaava, ilman mitään taka-ajatuksia. Minusta se on vain normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.
Minusta moni oli bileissä suorastaan iloinen, että joku ryhtyi puheisiin ja nimenomaan ilman varauksia suuntaan ja toiseen. Tuli monenlaista juteltua ja monta tuttavaa ja kaveria löydettyä silloin, lukuisat naurut naurettua ihan vieraiden ihmisten kanssa.
En tiedä, ehkä jotkut lesbonaiset ovat varautuneita heteroiden suhteen juuri siksi, ettei turhia luuloja syntyisi. Onhan tälläkin palstalla useampaankin otteeseen heteronaiset valittaneet siitäkin, miten joku lesbo yrittää iskeä tai lähennellä työpaikalla. Tällaisia luuloja välttääkseen pysyttelee mieluummin hiukan kauempana.
Olen itse kyllä kokenut tuota varautuneisuutta myös toisinpäin. Ystävien ystävissä on ollut heteronaisia, jotka ovat olleet HYVIN varautuneita tietäessään minut lesboksi. Silmiin ei voi katsoa, eikä -luoja nähköön- samalle sohvalle istua jutustelemaan. Kun ystäväni (hetero siis hänkin) halasi minua ja nuhjasi vieressäni sohvalla, olivat nämä varautuneet naiset miltei paniikissa. Että puolin ja toisin.
Minusta on aivan narsistista kuvitella, että kaikki ovat ihastuneita itseen. Sehän on suorastaan naurettavaa ja vielä jossain työpaikalla :D Ja kyllä minä ainakin voi istua kenen vaan vieressä, aivan lapsellista tuollainen ylihysteerisyys ettei voi muka istua samalle sohvalle. Se on niiltä ihmisiltä varmaan jotain omaa epävarmuutta.
En ole lesbo, ihan tylsä bi vaan.
Halusinpa kuitenkin korteni kekoon.
Kun meillä töissä tuli esille, et mulla on ollu myös naissuhteita,
niin kyl mä kartoin just esimerkiks istumasta samalle sohvalle naispuoleisen työkaverin kanssa,
jos olin epävarma kyseisen ihmisen asenteesta, koska ajattelin, etten halua hänen tuntevan oloaan kiusaantuneeksi (esim. jos kuvittelee mun tekevän turhan läheistä tuttavuutta).
Se on ehkä vähän sama, kun miesten kanssa heteronaisilla.
Huomaan että tällä palstalla vastataan aktiivisesti kysymyksiin.
Myös minä olen sitä mieltä, että kysymys on luultavimmin siitä, että he haluavat pitää sinuun välimatkaa pelätessään tulevansa väärinymmärretyiksi.
Tämä on oikeastaan surullista, mutta luulisin että meissä lesboissa on aika paljon "varautuneita". Kuten myös heteroissa.
Itse olen hyvin sosiaalinen ihminen. Mulle toisten ihmisten lähellä oleminen ja koskettelu on hyvin luonnollista. Saatan sen kummempia ajattelematta esimerkiksi silittää hiuksia tai koskettaa olkapäälle. Vuosien myötä olen kuitenkin tullut varovaisemmaksi, sillä pelkään tulevani väärinymmärretyksi. Tämä on tavallaan ahdistavaa, sillä usein minun pitää muistuttaa itseäni, etten käyttäytyisi luonteeni mukaisesti. Joudun siis joskus ikään kuin mielesssäni muistuttamaan itseäni, että älä nyt tee näin tai näin.
Tutustuessani heteronaisiin odotan aina, että aloite fyysisiin eleisiin tulee heidän puoleltaan. Ja myös toivon tällaista aloitetta, enkä ajattele että se olisi osoitus kiinnostuksesta - kuten eivät omatkaan huomionosoitukseni - vaan normaalia kanssakäymistä. Silloin kun heteronainen ikään kuin murtaa tämän näkymättömän muurin, voin minäkin tuntea että fyysiset ystävyydeneleet eivät leimaa minua ahdistelijaksi.
Vanhoja ystäviäni tervehdinkin aina halauksin tai poskisuukoin ja nautin heidän seurastaan, kun voin käyttäytyä normaalisti ilman pelkoa väärinymmärryksistä. Vastaavasti ilahdun aina, kun joku heteroystävistäni osoittaa minua kohtaan tällaisia eleitä, tahtoo olla lähelläni, istua sylissäni, mitä vain. Se saa minut tuntemaan itseni hyväksytyksi.
Toivon siis ettet ainakaan alkaisi itse käyttäytyä varautuneesti näiden tuttaviesi seurassa, sillä se voi vain vahvistaa sen mitä he pelkäävätkin - ettet hyväksy heitä tai koet heidät ahdistaviksi. Mielestäni voit jatkaa parhaiten olemalla oma itsesi. Väärinkäsitysten välttämiseksi voit aina kertoa olevasi ihminen, joka esimerkiksi pitää paljon halaamisesta tms. ja toimii näin kaikkia ihmisiä kohtaan.
oli piristävä keskustella
kanssassi ja pitistävää
kevättä sulle ;)
...keskusteluun. En ole lukenut kaikkia argumenttejä tästä aiheesta, mutta se on niin totta, että lesbot ovat varautuneita heteronaisia kohtaan. Auta armias jos menee johonkin gay-baarin. Jos pelkkä katse voisi tappaa.. olisin jo koullut.
kaikki lesbot dissaa sua. On se elämä kovaa. Ehkä seuraavan kerran hetskubaariin? Mä toivoisin että osaisin jotenkin samaistua sun fiiliksiin, mutta mua ei koskaan kukaan koita katseella tappaa. Mutta mä empatioin sua kuitenkin. Hitsin tyhmät maailman lesbot.
ei kai sentään kerro kuii joidenkin känni-örvelöiden omista heikkoudentunteista. Yks mun heteromies tuttu kans humalassa ärsyyntyi baarissa lesbonaisista, kun tiesi ettei hänellä ole heihin mitään saumoja. Semmosta se on.
joita en jaksa kahlata läpi, tulee ekana mieleen, että olet kovin kaunis ja fyysisesti viehättävä nainen. en voi sille mitään, että suhtaudun varauksellisesti hyvin kauniisiin ja naisellisiin naisiin.
ehkä se on itsesuojeluvaistoa, ehkä pelkoa "paljastumisesta". mutta siis hiukankin tavallista viehättävämpi nainen aiheuttaa vetäytymistä, koska lähtöoletus on, että se on hetero, enkä halua toisaalta turhaan viehättyä siitä enkä myöskään, että se huomaa heti, millaisen vaikutuksen saa aikaan. heteromiehillehän attraktiivisen naisen kohtaaminen on helpompaa, koska ne saavat suoraan näyttää ja ilmaista, että nainen on houkutteleva.
jep. änkytin tuolla ylempänä juuri samaa.
lesbot tietävät sinun heti olevan hetero? Vai kuulutatko sitä kovaäänisesti?
täällä nyt vaikuttaa olevan todella paljon avoimia ja tuttavallisia tyyppejä. minä nyt vaan olen tosi varautunut, ehkä jopa vaikea. ihan kaikille, miehille, naisille, heteroille, homoille ja lesboille.
puhun kyllä, mutta "iholle" on turha yrittää enkä minäkään sitä tee. kosketukset ovat yksityisiä ja oma tilani on aika iso.
ja kaiketi osa varautumisesta tulee siitä, että kaikenlaista saa kuulla sekä lesbojen että heteroiden puolelta, jos parisuhteilut tulee ilmi. pari päivää sitten sain taas kunnolla henkisesti turpaan puolitutulta lesbolta... että näin.
mietin tähän aiheeseen liittyen minäkin tuon eilisen kommenttini jälkeen. Siis että minusta on aivan tavallista, että aika monet perussuomalaiset ihmiset ovat hitusen varautuneita ja hitaasti lämpiäviä vieraiden tai puoli-vieraiden ihmisten kanssa.
Se kuuluu suomalaiseen kansanluonteeseen, eikä minusta ole huono asia, kun sen tietää. Jaksankin välillä ihmetellä, miten se on nimenomaan suomalaiselle outo ja ihmeteltävä piirre - luulisi tuntevan oman kansansa! Täällä kasvaneena itse tiedän myös sen, että varautuneisuus ei läheskään aina tarkoita oikeasti negatiivista tai torjuvaa asennetta.
Niinhän se on, että varautuneisuutta on aina pidetty suomalaisille tyypillisenä luonteenpiirteenä ja vielä Suomen sisälläkin alueellisia eroja merkittävinä (savolaiset - karjalaiset - pohjalaiset jne).
Minä itse olen vilkas ja puhelias ja tutustun helposti uusiin ihmisiin, mutta tarvitsen kuitenkin aika laajan reviirin. Ainakin silloin, kun kysymyksessä on fyysinen kontakti. Katsoa saa, puhua saa, mutta koskettaminen onkin sitten toinen juttu. Minusta ei vaan tunnu luontevalta halailla tai suukotella "vieraita" ihmisiä vaikka kättelen kyllä mielelläni, mikä sitten taas on aika vierasta kulttuurissamme ainakin nuorempien ihmisten keskuudessa. Halailun vierastaminen ei tarkoita sitä, että suhtautuisin negatiivisesti tai haluaisin torjua toisen ihmisen huomionosoituksen, se vaan on osa minulle tyypillistä käyttäytymistä. On siitä joku joskus loukkaantunutkin, joku rohkea jopa kommentoinutkin asiaa. Ja kyllä minua halatakin saa, en vain osaa olla kovin luonteva siinä tilanteessa. Muutamat ystävät tietävät tilanteen, naureskelevat sille ja halaavat kuitenkin. Ja hyvä niin.
minäkin, mutta ei kannattaisi...yksinäisyys vaivaa, ja ihan omasta syystä! Heteronaisiin ja homomiehiin suhtaudun luontevimmin, kun ei tarvitse miettiä omia tai toisen taka-ajatuksia, ja mahdollisen flirtinkin osaa ottaa sopivan kevyesti.
Minä olen suht. aidosti luullut, että noita bissendissaajalesboja on vain täällä netissä ja L-koodissa. Mitä se puolituttu siis teki? Kannattaa sellaiset tyypit pitääkin matkan päässä ja omissa oloissaan!
bissendissaajalesboja löytyy kyllä. sen tarkempaa kuvausta en viitsi tapahtumista laittaa, koska piirit on pienet enkä halua loukata. sanotaan vaikka, että torjumista ei otettu vastaan kovin hyvin... toisaalta kukapa ottaa. mutta...
lepakko ja bisse dissailee toinen toisiaan...Voitteko kuvitella minkälaista henkistä rääkkäystä se on!
Eräät lesbot voi mennä itteensä ja olla kiusaamatta bisseä....
No voi pisse parkaa, ruituu poloinen.
sotaa aikaiseksi, niin joskus oliis kiva että lesbokin saa olla tykkäämättä jostain. Koska vaikka kuinka ollaan naisista tykkääviä naisia niin bisset kuin lesbot kuin heteromiehetkin, mä en ainakaan pysty rakastamaan kaikkia enkä edes halua.
JOten hyvät bisset, se on vaan iso sori ettei kaikki lesbot halua ees miettiä suhdetta bissen kanssa.
Se ei vie teiltä mitään pois että hyväksytte sen tosiasian ettei kaikki vain halua kaikkia.
Henkinen kärsimyshän se on varmaan jos ajattelee että "toi on lesbo, se pitää naisista ja niin pidän minäkin eli love love".
Bisset jos ketkä kuuluttaa että rakastuvat persoonaan ei sukupuoleen, ja silti aina kun lesbo sanoo että niin, minä en alkaisi suhteeseen bissen kanssa, alkaa huuto kuulua kuinka kärsimys se on bisselle.
Mihin se persoona nyt sitten jäi. Vai onko se niin että kaikkien lesbojen tulee olla valmis siihen kun bisse haluaa valita sun persoonan?
Tarkoitan, jos se mielihalu menee persoonan mukaan, niin persoona joka ei halua olla tekemisissä bissen kanssa ei käsittääkseni ole silloin Se Oikea persoona. Miksi siis vaatia että lesbon on pakko olla valmis haluamaan jos bissekin haluaa?
lesbo parka riutuu,kun ei edes bisselle kelpaa,voi voi :(
tässä tapauksessa - ja yleensä mun kokemusten perusteella - kyllä käy niin, että bissen pitäisi olla valmis aina ja jokaisen lesbon kainaloon. ja jollei ole, niin alkaa kiukuttelu siitä, että "oot oikeesti hetero". (anteeksi, liioittelua... tapahtunut kuitenkin kyllin usein...)
eikä ole koskaan tarvinnut ahdistua siitä, ettei ole jollekin kelvannut vain siksi että olisi bisse, koska eiköhän se kuitenkin siihen persoonaan, niiden väliseen kemiaan jne palaudu. joidenkin on kai vaan helpompi torjua sanoilla "ei kiinnosta kun ole bisse" kuin sillä, että ei nyt nappaa, koska olet tyhmä/tylsä/ruma.
rautalangasta: tilanne oli se, että lesbo tarjosi, bisse kieltäytyi ja alkoi helvetinmoinen haloo ja höykytys. olen varautunut ihan kaikkien seurassa, kun ei ole helposti laatikoitavissa...
Jotenkin tuntuu että tässä "naisrakkaus maailmassa" lesbot on kuningattaria ja bisset kulkee kumarrellen...
Anteeksi nyt vaan, mutta mitä tekemistä persoonalla on sen kanssa onko joku bisse vai lepakko? Jos ihastuu toisen _persoonaan_, niin silloin ei kai ole väliä mikä se suuntautuminen on.
Sulla taitaa mennä sekaisin ihmisen persoona ja yksi sen persoonan osa-alue eli seksuaalinen suuntautuminen...
No okei, voihan sitä kai olla sitä mieltä, ettei voi koskaan rakastua esim. jalkapallosta pitäviin. En mä kuitenkaan puhuisi tuosta ominaisuudesta ihmisen persoonana, menisi aika yksiulotteiseksi sen henkilön persoonakuvaus.
on ihmisiä, jotka tuntevat olevansa niitä kuningatarmehiläisiä meidän joukossamme ihan yhtä varmasti kuin on alemmuudentuntoisia bissekuhnureita, jotka ottavat jokaisen heteroksi haukkumisen itseensä.
Minähän olen bi. Istun tässä, olen bi ja ne, jotka ovat eri mieltä ovat yhä väärässä.
kaiketi leimojen lyöminen on mukava harrastus.
varautuneisuus tuskin tarkoittaa sitä, että ottaa itseensä... ei minulla ole mitään alemmuuskompleksia. haukkumisen kohteena ei vaan ole kivaa olla. koskaan ja kenenkään. paitsi jos tykkää. minä en...
Kyllä mun ilta on ainakin aika paljon parempi, kun ei tarvitse kuulla jonkun lepakon huutavan, että "vitun hetero!"
En tiedä tietty susta.
isossa joukossa ihmisiä on jokunen, joita kommentti koski (mielessäni olikin vain muutama tuhansien joukossa), ei tietenkään tarkoita, että kommenttini koski sinua, ellet juuri ottanutkin itseesi.
Tärkeintä on itse tietää, mitä on. Muiden sanomisille/haukkumisille ei aina voi mitään.
Ehkä olen vain niin vanha, etten kaikkia nimittelyitä jaksa ottaa niin tosissani. Enemmänhän tuollainen heteroittelu aina kertoo haukkujan itsensä asennevammasta kuin haukuttavasta.
tuollaisesta ole kysymys, joskin tuo toiseksi viimeinen lauseesi oli oikein järkevä:
"Tarkoitan, jos se mielihalu menee persoonan mukaan, niin persoona joka ei halua olla tekemisissä bissen kanssa ei käsittääkseni ole silloin Se Oikea persoona." Näinhän se on.
Minua siis ei haittaa, jos jotkut eivät minua halua (se yksi oikea riittää :) olipa sitten vaikka lesbo), mutta ne syyt joilla jotkut änkyrät perustelevat lesbolinjaansa tympäisevät, vaikkei asia henkilökohtaisesti minua itseäni kosketa.
Mutta todellakin, tässä ketjussa puhuttiin eri asioista: heteroista ja lesboista jotka ilkeilivät puolitutulle bisselle, sekä lesboista jotka kiukuttelevat kun bisse antoi pakit. Yksittäisiä tapauksia siis aina nämä henkilöiden väliset jutut, ja surullista että näiden perusteella lesbot ja bisset kääntyvät ryhminä toisiaan vastaan.
löytää kantensa, eli samanhenkiset käy yhteen yhden asian takia. Tuskin nyt lesbot ja bisset sodi mistään, edes muutaman yksilön takia.
Mä saanut kuvaa, että tässä loukkaannuttiin sun kommenteista. Kunhan laitoit ihmisiä boksiin. Eli huti meni.
Vanhana olen huomannut että eniten ärsyttää huonot käytöstavat. Siihen ryhmään menee sekä haukkujat että haukkujista syyllistäjät.
edes keskustella sellasesta asiasta kuin bisse/lesbosuhde.
En ainakaan höläsen pöläystä anna arvoa sellaiselle suhteelle jossa yhtäkkiä mies voikin olla kiinnostavampi ja tulla väliin.
Jotain rajaa. Ajatelkaa kaikki jos vielä joku siihen nykysin pystyy.
Tarkoitatko että et pidä minään suhteita jossa toinen on lesbo ja toinen bi? Riippumatta siitä kuinka onnelliselta vaikuttavat, ovatko rekisteröityneet, yhteisiä lapsia, suhde kestänyt monta vuotta....
haetulta. miten se bisseys mahtaa sitte ylipäänsä ilmaantua. bi voi käydä miehis välillä mutta niitä ei lasketa? ymmärtämättömyyteni ei ole ainoa murheeni.
miten niin ei lasketa? mikä ihme juttu on tää, että bisset voi tehdä mitä vaan miesten kanssa? mitä väliä sillä on tuleeko parisuhteen väliin mies tai toinen nainen? jos siihen joku tulee, niin homma kaatuu... oli se sitten mies tai nainen. millä planeetalla sä elät?
Onko bisseys sulle noin vierasta? No, bisse on ihminen joka voi rakastua molempiin sukupuoliin. Toki bissejä on monenlaisia niin kuin muitakin ihmisiä, mutta tuo on se perusajatus. Eli, kun bissenainen rakastuu naiseen, hän on rakastunut tähän ja on kuten muutkin rakastuneet. Eli siihen ei kuulu pettämistä sen enempää kuin muillakaan tai pettämisprosentti sama kuin muillakin. On ihme harhaluulo että perusbisse haluaa olla samanaikaisesti kahden ihmisen (nainen ja mies) kanssa. Se on polyamorisuutta, ei bisseyttä.
Se että ajatellaan että bisset haluaa useampaa osaamatta päättä, on mielestäni samaa tasoa kun että lesbot himoitsee kaikkia vastaantulevia naisia.
Tämä bisserouva on onnellisesti naimisissa lesbonaisen kanssa eikä tunnu yhtään kaukaahaetulta.
ehkä tällekin planeetalle mahtuu sentään ihan oikeitakin lesboja, itse olen ollut jopa aviossa miehen kanssa ja siitä on mulla yksi lapsikin mutta en koe missään tapauksessa olevani bi.
No jokainen tyylillään ja tunteillaan, mikäpä siinä. Kylhän me kaikki tänne sovitaan
onneksi olkoon, Ihan Oikea Lesbo (tm)
eivät bisset ole määritelmällisesti mitään jokapaikanhöyliä, elleivät ole sitten sitä ihmisinä, kuten voivat olla muutkin, esim. lesbot ja heterot.
missään nimessä ole loukata eikä aliarvioida bi/lesbosuhteita.
ihan hienoo kun on onnellisia pareja, mutta mä en vaan yksinkertaisesti saa järkeeni sitä asiaa, että naista rakastavalle vois olla mies samanarvoinen.
sorry. se on mun päänsärkyni. Ja se vielä että joka on naiseen rakastunut ja toisen naisen kokee lähellään, miten se voi löytää miehestä mitään vastaavaa.
no jäänpä pohdiskelemaan sitä
että nämä keskustelut täällä ovat oikeestaan ainoa paikka missä voi avartaa omaa näkemysmaailmaansa ja saada asiallisia kommentteja joista voi olla hyötyä mionessakin asiassa.
Joten mitään provoilua eikä suvaitsemattomuutta en halua kenenkään näkevän kirjoituksissani.
ihoa ja hellyys hellyyttä. Ääritapauksiahan on, mutta miehissä ja naisissa on enemmän samaa kuin eroja.
vain jäänyt jotain kokematta ja huomaamatta. Edelleen pidän siitä kiinni kynsin ja hampain että nainen tuo tunteensa esiin ja syvemmin kuin mies.
Mitä ihmeen iloa on mulle siitä jos joudun kuvittelemaan ja luomaan oman visioni siitä että toinen on tunteellinen ja hellä. Puhumattakaan fyysisistä eroista.
Mutta... kaikenkaikkiaan nämä on kai niin yksilöllisiä asioita että kaikki on varmaan osaltaan oikeessa.
ei aina ole rajoja. ei voi päättää keneen rakastuu, ja mitä jos käy niin että lesbo rakastuu bisseen? ikävältähän se tuntuu jos joutuu pelkäämään että mies tulee väliin. mut eiks kaikissa suhteissa oo mahdollista sama pelko, et joku voi tulla väliin. eihän sitä voi ku tehdä parhaansa ja toivoa et kykenee antamaan jotain sellasta et kumppanin ei tarvi hakea mitään muuta. jos suhde toimii ja molemmat haluaa ei siihen väliin kukaan pääse.
että aivan vähän aikaa sitten koin pitkään aikaan uuden rakastumisen.
Ja yllätys yllätys, tämä uusi rakkauteni kertoi heti mulle olevansa bi. Silti meillä on ollut hurjan ihanaa ja nyt kun ei olla muutamaan päivään nähty, on jotenkin ymmällään ja hämmentynyt ja ehkä vähän peloissaankin.
Ehkä juuri siksi nämä minun voimakkaammatkin kommentit, joilla kai haen vahvistusta kuitenkin sille, että tämä suhde voisi toimia jatkossakin.
Anteeksi hyväksikäytöstä, mutta kun mielessä pyörii vaikka mitä, ei oikein saa otetta ja selvyyttä omiinkaan tunteisiinsa saati sitten toisen. Pöyristyttävää jotenkin
auttaa. Itse olen bi ja aina ollessani naisen kanssa tai ihastunut naiseen, minun on vaikea edes kuvitella olevani kenenkään toisen kanssa, etenkään jos kyseessä olisi mies. Jotenkin mieltymykset aina kanavoituvat sen hetkisen mielitietyn mukaisiksi. Historia vain on opettanut, että kykenen rakastumaan molempiin sukupuoliin ja kuvittelemaan myös eläväni loppuelämäni joko miehen tai naisen kanssa.
sillä nämäkin viestit on sisältäneet niin
mahdottoman paljon kokemusta ja oikeesti viisauttakin, että keltään ammattiauttajalta sellaisia on turha edes toivoa saavansa.
Ja kukapa paremmin asiat tietää kuin sellanen joka on
itse kokenut ja elää elämäänsä todellisuudessa ja hetkessä. Joten kiitos hirveesti Sulle ja kaikille muillekin, annatte uskoa ja toivoa mulle.
sama tilanne mulla eikä ainakaan tämän palstan asenne bissejä kohtaan tee asiaa yhtään helpommaksi käsitellä. mut oon sitä mieltä et rakastumiseen liittyy AINA epävarmuutta ja hämmennystä milloin mistäkin, muutoin se ei olis rakkautta:-) turha ainakaan ketään on moittia identiteetistään, kaikki me ollaan mitä ollaan ja näillä mennään.
että sun suhde ei tule onnistumaan. Ihan vain siksi koska bisse ajattelee nämä jutut ihan eritavalla.
Mun veikkaus on muutama kuukausi ja ikinä ette pääse edes kunnon suhteeseen. Toivon että olen väärässä.
miten se bisse nyt sitten ajattelee nämä asiat?
itse bissenä olen rakastanut vain yhtä ihmistä kerrallaan. moni suhde on kariutunut itseensä, koska jokainen suhde ei ole match made in heaven. koskaan en ole jättänyt naista miehen vuoksi tai siksi että kaipaisin miestä.
se syrjähyppely ja "eritavoin ajattelu" ole enemmänkin ihmisestä kuin suuntauksesta kiinni. Pettäminen on kuitenkin julmaa ja itsekästä eikä siihen ihan jokainen kykene.
Jos ikäviä kokemuksia sattuu, voisi edes yrittää olla tekemättä yleistyksiä ja jos yleistyksiä tekee niin pitää ne omana tietonaan, ellei sitten kerro vain terapeutilleen. Näin välttäisimme edes omakohtaiseen kokemukseen perustumattomien ennakkoluulojen ja tarpeettomien pelkojen syntymisen ihmisryhmiä kohtaan.
Ja *itut me mitään vauvoja syödä!
Näin pitkä bissekeskustelu,eikä lesbot ole dissailleet bipalstalle.Vähänks kärsivällisiä.Hienoa!
aina ollut sitä mieltä, että bisseillä ja lesboilla pitäisikin olla yhteinen palsta. Ainakin yhteisten asioiden käsittelyn pitäisi olla mahdollista molemmissa palstoissa. Jostain syystä tuo ei täällä aina onnistu.
ongelmasi on huono itsetunto: et ymmärrä vaatia kumppanilta uskollisuutta, vaan uskot seliselityksiin (no kun oon bisse, luulin että se olet sinä, olin humalassa jne...). Miten sinä tuolla tavalla lesbojenkaan kanssa pärjäät?
Parisuhteessa on säännöt, ja ne laaditaan yhdessä. Missään ei ole sellaista tietoa, että bisset lipeäisivät (tai edes haluaisivat livetä) säännöistä yhtään useammin kuin muutkaan. Ei hitto, Revolting, nyt sinä todella yllätit minut!...Tähän asti olet vaikuttanut reilulta, suoraselkäiseltä ja vahvalta naiselta. Nyt uskoni horjuu, mutta ehkäpä joku muu vain käytti nikkiäsi...?
Revolting on rakastunut!:DDD
pitkästä aikaa käynyt, enkä muista onko se koskaan ennen tehnyt minua näin sekopäiseksi.
Kai sekin vaikuttaa jotakin kun sana bi- on ollut kuitenki aina kaukainen asia jota ei ole tarvinnut, eikä edes osannut ajatella ja sitte kun se onkin lähellä oman Rakkaan hahmossa niin hölmökshän sitä tuntuu tulevan.
Älyttömät mietteet pyörii mieles, niinkö näkyy.
Kai sentään saan järkeni takaisin, toivon ainakin. Kai kaikki asialliset kommentit joita on tullut auttaa siihen myös. Tai pieni lepo tai kunnon lärvät kirkastaa mielen!
Eikun nauti nyt kun voit,kyllä sä palaudut maan pinnalle.Jos sulla on kauheen negatiiviset ajatukset rakkaas bisseydestä,niin taidat tulla aika rytinällä alas.
Elä ajattele rakkaas bisseyttä,ajattele häntä vaan ihanaisena.L tai bi,samahan tuo jos hän vaan on rakastunut suhunkin,onko?
jotain hyvää vielä maailmassa! Onnea teille :)
Idässä ei juurikaan törmää länsisuomalaiseen jurouteen. Sitten kun minäkin tulin Helsinkiin niin "oppi tavoille" kun sai näpeilleen muutaman kerran.
Ehkä just karjalaispiirre on se, että minä höpisen täällä netissä, mutta kun minä tiedän tämän jurouden, niin minä en vaivaudu minnekään IRL itseäni nolaamaan.
kuin edes itse arvasit.
Vaikka on kevät, ilmassa on jo syksyn merkit. Syystäkö että....?
Oh shit. Mutta en ole periksi vielä täysin antanut ja mikä tärkeintä parkumaan en aio alkaa. Kuonon kärki ylöspäin ja katse eteenpäin. Voiko tosi rakkautta enää olla edes olemassa? :))
tavalla kaikki raukkamaiset ihmiset käyttäytyvät. Itse olen bisse, joka rakastui lesboon. Tämä lesbo halusi pysyä kaapissa, tai ainakin pitää välimme salaisuutena ettei maine menisi, ja tästä syystä hän katkaisi välinsä minuun, vaikken ollut mitään pahaa tehnyt enkä mitään vaatinut. Minullakin "meni maine" ja paljon muutakin tässä hötäkässä, mutta kertaakaan en asettanut omaa imagoani hänen edelleen.
Varmaan tuon tyyppinen ihminen valitsisi miehiä, jos olisi bisse. Ei yllättäisi.
kuulostaa todellakin pelottavan totuudenmukaiselta. Mulla bissenainen kiikarissa ja aika tarkalleen mennyt sun "ennustuksen" mukasesti.Täs on ollu parin kuukautta säätöä seksin merkeissä eikä puhettakaan kunnon suhteesta.ihan hubaa silti,en vaan itsestäni olis uskonut.
rakkaus juuri punnitaan, että mitä on valmis uhraamaan ja kestämään. Bissen/kaappilesbon kanssa totuus ehkä valkenee nopeasti ja "julkilesbon" kanssa vasta ajan kanssa. Todellinen rakkaus on harvinaista, mutta täysin mahdollista. Sattuu varmaan joskus jokaisen kohdalle, mutta siitä on sitten pidettävä kiinni ja hoidettava hyvin!
tarvitse olla edes hyvä arvaamaan tätä asiaa. Tiedän että täällä bisset sanoo että on ollut saman naisen kanssa 20 vuotta ja hyvin menee, mutta se totuus joka vallitsee yleisemmin tässä bi/lesbo-suhteessa on se että, bi ei halua sitoutua sydämellään.
Yleensä siis muutama kuukausikin on jo pitkä "suhde" bi:n kanssa.
Tiedän minä että on monia bissejä jotka eivät käyttäydy näin ja että on lesbojakin jotka kestävät vain ne alkumetrit.
Mutta jos mulle joku sanoo että löysi ihanan ihmisen, ja se on bi. Minä osaan olla varaamatta ees puolivuotislahjaa heille.
Syy miksi se loppuu ennen kuin edes alkaa? Minä luulen että se on siinä ettei bi tiedä oikein mihin hän on ryhtymässä, ajatus naisen kanssa olemisesta kiehtoo ja kiihdyttää ja sitä haetaan. Sitten se löytyy ja alku on ihanaa, mutta jo hetken päästä bi huomaa kuinka erilainen suhde ja kuinka erilainen maailma on kahden naisen välisessä suhteessa. Ulkopuolinen paine, oma epävarmuus, halu kuitenkin olla ja käyttäytä arkisin kuin "normaalit" ihmiset ehkä tekevät sen että naistenvälinen rakkaus kokee inflaation.
Minä en ole mikään bissedissaaja, eikä minua ole jätetty eikä seksielämässäni ole vikaa, en ole katkera yms. Se mitä minä sanon mielipuoliseksi on minun mielipuolisuutta, joten en ole sanomassa että kaikki bisset ovat näin. Minun näkemykseni asiasta on kuitenkin hyvin pitkälle tämä. Ja joka kerta minä ilahtuisin enemmän siitä että olen väärässä kuin oikeassa.
Ja mitä tulee tosi rakkauteen, on sitä. se vain ei löydy etsimällä, vaan enempi siihen ajaudutaan. Mutta kyllä sitä on, muistat vain että pidät mielesi iloisena, avoimena, ja kuuntelet sydäntäsi. Päivittäin me tehdään itseä ja muita koskevia päätöksiä joita ei edes paljoa ajatella. On hyvä joskus miettiä omaa kasvua ihmisenä.
näitä tekstejänne. Varsinkin omassa tilanteessani se antaa jotenkin voimaa ja pystyy taas ajattelemaan selkeämmin.
Kai se on kuitenkin niin, että jokaiselle saattaa olla parasta olla omien joukossa ja niinkö sanoit, ajautua suhteeseen.
Sillä todellakin kokemus kertoo että hampaat irvissä hakeminen ei millään johda sellaiseen yhteyteen jolla ois jatkuvuutta.
eli en kässännyt et mitä muita koskevia päätöksiä?? Itseäni koskevat päätökset ymmärrän mutta mitä voin päivittäin päättää muiden puolesta?
vaikka tajuan pointtisi ja ymmärrän, että siinä voi olla paljon totta, niin mua loukkaa ajatus siitä, ettei bisse halua sitoutua sydämeltään. en vaan pysty näkemään asiaa niin, että biseksuaalisuus antaisi automaattisesti vaihtoehdon elää "normaalisti", koska rakkaus ajaa kuitenkin toimimaan siten kuin sydän käskee. ethän sinä näin väitäkään, mutta silti tuollainen puhe sattuu jotenkin.
suhden naisen kanssa on "vaikeampi" kuin miehen kanssa, jos sitä katsoo tietylta kannalta (julkisuuden siis), mutta ei kuitenkaan sen vaikeampi kuin mikä tahansa suhde, joka joutuu jonkun ominaisuuden vuoksi suurennuslasin alle. esim. bissenä, jota usein pidetään automaattisestti lesbona ulkonäön jne. vuoksi, miessuhteeni herättävät enemmän kummastusta julkisesti kuin naissuhteet.
jokainen suhde alkaa alkuhuumasta ja sitten se joko jatkuu tai ei sen huuman jälkeen. kuitenkin bissen laittaminen kategoriaan, jossa luovutetaan, ollaan epävarmoja, halutaan "normaalia" elämää jne. on lähtökohtaisesti leimaavaa.
Ensin sinulle joka ihmetteli että miten voi päättää jonkun toisen puolesta. Minä tarkoitin että sitä tekee asioita omasta näkökulmastaan jotka vaikuttavat kuitenkin myös muihin.
Ja sitten sinulle joka sanoit että bi:n leimaaminen tietynlaiseksi on väärin. Nämä on minun mielikuvia asioista, minä näen maailmaa näin. Jos minä sanon että en nosta lippua salkoon jos joku alkaa suhteeseen bi:n kanssa, ei tarkoita että on todistetusti todettu kaikki maailman bissejen käyttäytyvän kertomallani tavalla.
On vaikeaa sanoa mitään, jos ajattelee että se menee kirjoihin ainoanan totuutena. Tämä on yhden mielipuolen näkemys asiasta josta on toki miljoonia eri versioita.
Kyllä minä tiedän että ei saisi sanoa mitään mikä voidaan laittaa leimana jonkun otsaan, mutta jos puhutaan jostain asiasta, ollaan jotain mieltä, niin ei kai voi välttyä ns. leimaamiselta jos se sellaisena halutaan ottaa.
Minä vain olen jutellut ja nähnyt ja siksi olen tätä mieltä bisseistä. Ei minulla ole mitään heitä kohtaan, eikä edelleenkään minulla ole mitään sitä vastaan että jos halutaan puhua asioista jotka ei loukkaa, leimaa, suututa, ilahduta, mietiytä, yms ketään niin puhutaan sitten hiljaa jos ei lainkaan.
Maailmankuva on jokaisella eri, ja siksi minusta on mielenkiintoista kuulla ihmisten ajatuksia asioista jotka ovat minulle tärkeitä, enkä minä aina pidä mitä kuulen, mutta minä ymmärrän että kaikki eivät ole minä. Jos minä musertuisin ihmisten mielipiteistä, luulen että elämäni lesbona olisi tuskallista ellei jopa mahdotonta.
Siksi minä ymmärrän kun bi haluaakin palata siihen mikä on käsitetty normaaliksi ja hyväksytyksi.
Kun elää jatkuvasti olemalla se erilainen, on omaksunut asenteen joka monelta naiskokemuksia haikailevilta bisseiltä puuttuu, ja siksi kun se unelma käy heille toteen, ja alkavat seurustella, alkaa paine tuntua ja he eivät siihen pysty.
Tätä minä olen mieltä.
Enitenhän minua kiinnostaa lesbo/binaiset. Heidän seuraansa hakeudun ensisijaisesti.
Kakkosena tulee miehet (hetero ja homo). Vaikka pidänkin heitä ihan turhina otuksina minun elämäni suhteen, niin ajatusmaailma heidän kanssaan tuntuu osuvan paremmin yhteen, kuin heteronaisten kanssa. Heteromiesten kanssa yhteistä on suuntautuminen naisiin ja homomiesten kanssa yhteistä on suuntautuminen omaan sukupuoleen :D
Viimeiseksi sitten tulisi ne heteronaiset, jotka tuntuvat jopa ajattelevan suurin osa ihan eri tavalla kuin minä... Enkä jaksa kuunnella heidän jauhamistaan miehistä, en minäkään jauha heille naisista. Miehet kun eivät yksinkertaisesti siinä mielessä kiinnosta. Kyllä sitä heteronaisia loppujen lopuksi eniten vierastaa, kun kuitenkin niin hirveästi ennakkoluulojakin heidän taholtaan tullut ja muutenkin ajatusmaailma on ihan erilainen yleensä :)
ystävät on heteronaisia, eikä mitään ongelmaa ole. He jauhavat miehistä ja minä naisista. Tosin useimmiten jauhamme ihan muista asioista. Ja oikein hyvin sujuu. Olen kuitenkin nainen ja kiinnostunut monista sellaisista asioista joista muutkin naiset. Mutta kai minä olenkin aika heteromainen lesbo monellakin tapaa. Stereotypiset miesten jutut ei kiinnosta pätkän vertaa. Mutta jos mies(oli sitten hetero tai homo) jaksaa puhua muustakin kuin autoista ja moottoreista, niin mieskin kelpaa juttukaveriksi vallan mainiosti :)
eniten ennakkoluuloja ole, vai onko? Heidän äänestyskäyttäytymisellään eduskunnassahan Suomessa estettiin hedelmöityshoitoja rajaava lakiehdotuskin! Ja joo, koskee se laki heteronaisiakin, mutta enemmän julkisesti puhuttiin lesboista, ja toisaalta harva heteronainen kuitenkaan sinkkuna h-hoitoihin hakeutuu.
Laki samansukupuolisten oikeudesta rekisteröidä parisuhteensa, on myös erittäin pitkälle heteronaisten ansiota. Samoin nykyinen puhe sis. adoptiosta.
Heteromiehet toisaalta ovat kauan hysterisoineet toisiaan homoista pukuhuoneissa ja vessoissa, mutta enpä ole huomannut heteronaisten mitenkään karsastavan meitä missään pukuhuoneissa, saunoissa tms.
"eikä edelleenkään minulla ole mitään sitä vastaan että jos halutaan puhua asioista jotka ei loukkaa, leimaa, suututa, ilahduta, mietiytä, yms ketään niin puhutaan sitten hiljaa jos ei lainkaan."
kokemuksen synnyttämään mielipiteeseen on kaikilla oikeus ja sen ilmaisemiseen. asioita voi kuitenkin käsitellä niputtamatta ihmisiä turhaan. tuntuu oudolta ettei voi ilmaista paheksuntaansa tietynlaista toimintaa kohtaan ilman, että nimeää ihmisryhmän toisen ominaisuuden toiminnan perusteeksi. tässä tapauksessa epävarmuuden ja sitoutumiskyvyttömyyden bissejen ominaisuudeksi. on aivan ilmeistä, ettei tämä ole vain tai kenties edes pääsääntöisesti, bisseryhmän ominaisuus.
"Kun elää jatkuvasti olemalla se erilainen, on omaksunut asenteen joka monelta naiskokemuksia haikailevilta bisseiltä puuttuu, ja siksi kun se unelma käy heille toteen, ja alkavat seurustella, alkaa paine tuntua ja he eivät siihen pysty."
tuntuu, että oletat, että bissen elämä on aivan kuin heteron (mitä se sitten onkaan...) silloin kun hän on heterosuhteessa, ettei tunnetta jatkuvasta erilaisuudesta (mitä sekin sitten on...) ole. ja että bisselle naiseen rakastuminen on jokin kokemuksen (??) hakeminen. vaikka kuinka selittelet, ettet tarkoita pahalla ja että loukkaamatta puhuminen olisi vaikenemista, niin vähättelet niin suoralta kädeltä kokonaisen yksilöjoukon toimintaa ja tunteita, että on suoraan sanottuna vaikeaa ymmärtää.
oleta että bisse elää heterovaihettaan kun hetero, sehän se onkin. Kun on niin vaikea tietää mitä haluaa, tai se näyttää ainkin siltä. Epätietoisuus ja epävarmuus siitä mitä on tuntuu olevan se suurin syy siihen miksi monesti bi ei voi sitoutua koko sydämellään.
Mä nimeän ihmisryhmän, koska jos mä luettelisin ihmisiä nimeltä, se olisi minusta vielä vääremmin.
Minä en ymmärrä miksi bi:n on on niin vaikea myöntää että se "onpahan enemmän valinnanvaraa"-ilo ei olekkaan pelkkä siunaus.
Kun sitten juttelee ja on oikeasti asioiden ytimessä, saa kuulla juuri sen että on vaikeaa kun ei tiedä mitä on, miten olla, jne.
Voidaan me sanoa että bi on ultimaalisen paras ratkaisu ihmisenä olemiselle, ja leikkiä ettei se tuo mukanaan mitään ongelmia ja että jos rakkaus kaatuu niin se on aina kahden persoonan välinen kohtalo, eikä esim se että toisen osapuolen mieli ei pysty elämään naisen kanssa.
Se että bisse tuntee olevansa jatkuvasti erilailainen kuin kumppaninsa, on minusta juuri se syy miksi suhde kaatuu monesti ennen kuin alkaakaan. Oli se kumppani mies tai nainen.
"Se että bisse tuntee olevansa jatkuvasti erilailainen kuin kumppaninsa, on minusta juuri se syy miksi suhde kaatuu monesti ennen kuin alkaakaan. Oli se kumppani mies tai nainen."
Ehkäpä bisselle paras kumppani(ainakin teoreettisella tasolla)onkin toinen bisse? Itsekin koen, että toinen lesbo on samankaltaisuutensa vuoksi itselleni paras vaihtoehto.
sen voisi ajatella, mutta tietystihän se on sitten aika persoonatonta sanoa niin suoraan. Koska silloin on jotenkin suvaitsematon. Mutta mä uskon kyllä että tietty samanhenkisyys auttaa suhdetta kestämään pidempään kuin alkuhuuman.
Ja jos sanoo noin, se luetaan kirjaimelleen niin, eli ei oteta huomioon että aina ja kaikkialla on poikkeuksia jokaiseen sääntöön. Minä olen sitä mieltä että rakkautta ei koskaan ole liikaa, mutta siihen täytyy olla valmis niin monella eri tapaa että se on pitkä tie saavutaa Se Oikea.
Mutta jos mielipuolisen yksinkertaisesti tiivistetään asia, niin ehkäpä noin.
että olisi joku tapa elää, joka olisi yhteinen heteroille, yhteinen bisseille, ja yhteinen lesboille. koko pointtini on se, että yksilöt kokevat erilailla ja ryhmien sisällä on eroja enemmän kuin voi koskaan edes tajuta.
bisse ei ole epätietoinen tai epävarma. hän voi sitoutua koko sydämellään. onko tarkoituksesi tahallaan olla loukkaava? ymmärrätkö eron siinä, että otat joukon, joka määrittyy seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja sekoitat sen tietyllä tavalla käyttäytyviin ihmisiin?
bissenä olo ei ole mikään "onpahan enemmän valinnanvaraa" tilanne. millä perusteella se olisi? siunaus? ihan yhtälailla voisi sitä kuvata, että "onpahan enemmän mahdollisuuksia saada emotionaalisesti turpaan".
"Voidaan me sanoa että bi on ultimaalisen paras ratkaisu ihmisenä olemiselle, ja leikkiä ettei se tuo mukanaan mitään ongelmia ja että jos rakkaus kaatuu niin se on aina kahden persoonan välinen kohtalo, eikä esim se että toisen osapuolen mieli ei pysty elämään naisen kanssa."
jopas mennään ja lujaa oletuksesta toiseen ja loogikalla ei niin väliä, vai? kuka on sanonut että bisseys on paras ratkaisu? mitä tekemistä sillä on sen kanssa, miksi suhteet kariutuu? on varmasti totta, etteivät jotkut pysty tai halua elää parisuhteessa naisen kanssa, mutta se ei ole ominaisuus joka seuraa bisseydestä.
se, että tuntee olevansa jotenkin perustavalla tavalla erilainen kuin kumppaninsa, on kai se yleisin syy, miksi suhteet kariutuu. ei bisseys ole itsessään mikään syy tuntea perustavaa erilaisuutta; kyllä sitä löytyy ihan riittävästi muutenkin ihmisten välisistä suhteista.
Mutta itselläni on tapana analysoida asiat aina teoreettisella tasolla. Kun jäsentää asiat omassa päässään, niin käytännön poikeamiinkin on helpompi suhtautua. Kun tiedostaa omat tarpeensa ja rehellisesti nimeää ne (eli esim. samankaltaisen seksuaalisen suuntautumisen), voi uusiin tilanteisiin(eli esim. bisseen rakastumiseen) liittyviä epävarmuuksia helpommin käsitellä omassa päässään. Silloin tietää paremmin, mistä ne omat epävarmuudet ja pelot syntyvät.
sano enempää, tässä on jonkun bissen itsensä vastaus siihen mistä minua tuomitsit.
"mielestäni
Kirjoittanut: bisset 20.4.2007 klo 16.03
(siis ne jotka asian myöntävät) ovat hyväsä asemassa juuri sen vuoksi etteivät heidän mieltymyksensä ihmisessä rajoitu sukupuoleen. itse olen bi-nainen ja olen aina ihastunut ihmiseen, ihmisenä. alkuaikoina voi tietysti olla hankalaa ja sekavaa kun ei pystykkään jaotteluun miesten ja naisten kohdalla."
Mielipuoli kiittää ja kuittaa, mutta mielipuoltani en ole silti vaihtanut.
Ja kyllä minä sanon että on ihan erilaista olla lesbo, hetero tai bi elämässään. Ja elämäntyylejä on monia, mutta se tietty totuus on olemassa. Ja lesbon arki ei ole lähelläkään heteron tai bi:n arkea. Oli kyse minkälaisista persoonista tai yms tahansa kyse. Yksilönäkin sen ymmärtää. Paitsi jos on hetero tai pintabi eli joka vain haaveilee naisesta mutta joka koskaan ei ole esim elänyt arkea naisen kanssa. Silloin ei voi tietää että eroja on, ja yksilöstä riippumattomia.
Varautunut bisse ja Mielipuolinen lesbo kohtaavat baarissa. Heillä synkkaa aluksi, seksi sujuu. Ero tulee. Mikä syynä?
Mielipuolisen lesbon mielestä se, että toinen on bisse.
Varautuneen bissen mielestä se, että toinen ei ole aivan yhtä analyyttinen kuin hän ja keskustelu tuppaa olemaan rautalangasta vääntöä.
Tällasta tänään.
miten? se, että bissen voi olla alkuaikoina hankalaa, kun ei tee eroa sukupuolen välille, ei mitenkään tarkoita, ettei hän voisi sitoutua tai rakastaa toista. hyvästä asemasta voidaan olla montaa mieltä, vaikka joku bisse pitää asiaa hyvänä. jos uskoisin sinun edustavan tänne kirjoitetun perusteella "pyhää lesbototuutta", niin hiukan yksinkertainen olisin...
on erilaista olla ihan kuka vain, mutta on ilmiselvää, että seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaa marginalisoivasti lesbojen ja naissuhteissa elävien bissejen kohdalla aivan toisin kuin heterojen ja miessuhteissa olevien bissejen kohdalla. tietysti.
Ero tulisi luultavasti siksi että Varautunut ei kestäisi minun näkökulmia ja asennetta elämään. Luultavammin emme edes päätyisi sänkyyn vaan puhuisimme drinkin ääressä sopuisasti siitä että oli kyseessä kaksi mitä ihmistä tahansa, rakkaus ei koskaan ole helppoa ja sujuisi hyvin ilman panostusta. Ja itsensä hyvin tunteminen on aika a ja o tässäkin asiassa.
Ja tietysti lisäisin siihen että bisset on tietysti asia erikseen=)
mielipuolisuudellani kun ei ole rajaa, että jos bissen on vaikea tehdä eroa miehen ja naisen välillä edes suhteen alkuaikana, niin,,,
Lesbo kun alkaa olemaan naisen kanssa, hän ei ajattele toisen sukupuolta, mutta bi kun alkaa suhteeseen naisen kanssa hän kelailee enemmän sitä sukupuolta juurikin.
Siksi ja juuri siksi moni suhde kaatuu siihen että bi ei pystykkään rakastamaan naista vaikka sänkyyn uskaltautuukin.
sinulla, kun kerran kuvittelet, ettei suhteeseen ryhtyvä osaa tehdä eroa sukupuolen välillä. mitä se edes tarkoittaa? kyllä bisse ryhtyy suhteeseen naisen kanssa, jos siihen ryhtyy. samoin hän tekee miehen kanssa.
se, ettei osaa tehdä eroa sukupuolen välille, kehen kiinnostuksensa suuntaa, ei tarkoita, ettei suhteeseen mennessään tietäisi tai osaisi. höh.
loukkaat oikeasti aivan käsittämättömän paljon typerillä yleistyksilläsi.
osuvahko "analyysi", mutta tosielämässä "ero" tulisi todennäköisesti jo ennen kuin mitään olisikaan, ja samaa mieltä olen mielipuolen kanssa sängystä: sinne ei päädyttäisi, ei.
yhden illan verran kun kuuntelisin täällä kirjoitetun tasoista juttua, niin tuskin samaan pöytään eksyisin toiste.
vaan, en mä tarkoitakkaan että bi ei tiedä että onko se nyt mies vai nainen jonka kanssa alkaa olemaan.
Ehkä tässä nyt ollaan umpikujassa, niin että kuten olen snaonut en ole tarkoituksella halunnut loukata ja jos nämä vain jatkuvasti sitä tekevät niin pyydän anteeksi ja minun puolesta tämän asian puiminen voidaan jättää tähän.
Loppupelissähän me voidaan puhua vaikka mitä ja olla mitä mielipuolta tahansa, elämässä mikään ei mene niin kuin ollaan ajateltu ja aina tulee hyviä ja huonoja yllätyksiä.
Hyvää viikonloppua kaikille, säätyyn ja sukupuoleen katsomatta.
keskenään erilaisia, ja rakkaus on nimenomaan toisen kunnioittamista erilaisuudestaan huolimatta ja sen vuoksi. Viestistäsi voisi joku minua ilkeämpi sanoa, että sinun tapauksessasi lesbous on oman narsismisi ilmentymä.
Sitten siitä, että biitä viehättävät sekä miehet että naiset. Näin on, mutta ei siinä ole syytä mihinkään kipuiluun. Sinkkuna on kivaa, kun on hyvät mahdollisuudet löytää kumppani, mutta varattuna rakastaa ja kunnioittaa sitä toista. Kauniita & fiksuja naisia ja miehiä tapaa päivittäin, mutta niiden kanssa ei aleta mihinkään kun syvät tunteet kohdistuvat omaan kultaan.
noin suurin piirtein minäkin näen ne bisset. Bisseen yllättäen rakastuneena kylläkin hetkeksi romuttui se vanha näkemys ainakin sitä yhtä yksilöä kohtaan. Uskoin ja toivoin hartaasti ettei kuvio menis perinteisen bi-naisen kokeilu-/seikkailu- kaavion mukaisesti, tai rehellisesti sanottuna se ei edes käynyt mielessäni. Ikävä kyllä aika pian merkit alkoivat viittamaan juuri siihen. Olin kuvitllut että kohtaamisemme olisi ollut jotain täysin poikkeuksellista jonka jälkeen meidän molempien elämä muuttuu. Olen kävellyt ilmeisesti laput silmillä. En osannut edes ajatella että rakkaani haluaisi miehiä tai ei olisikaan valmis rakastamaan naista. Pidin kaikkea itsestään selvyytenä mutta vain sen takia että kaikki tuntui niin luonnolliselta.
Eiköhän tämän jälkeen taas jatku bi-naisten karttelu vanhan hyvän tavan mukaan.
mutta onko mahdollista, että vain sinä olit rakastunut? Jos se nainen todella olisi rakastanut sinua yhtä paljon, niin olisiko hän ihan oikeasti halunnut miehiä?
Rakkaus on ahdistavaa, kun aina tuntuu, että jompikumpi rakastaa enemmän kuin toinen!
Jos kerran koko homma kaatui siihen, että toinen on bisse ja haikaili miesten perään. Teidän suhteessahan ei voinut olla mitään muuta vikaa, eihän eihän eihän...
En kyl sanonutkaan että hän ois haikaillut miesten perään.
Kaatui siihen että bisset vaan yksinkertaisesti suhtautuvat näihin suteisiin eri tavalla -ei sydämellä.
se ei vaan rakastanut sua... Vaikeetahan se on varmaan tajuta, mutta siitä siinä oli kyse.
mutta rakastaa ei pysty, kuulostaa kyllä bi:lle.
mutta olet siis sitä mieltä, että bisset ovat naisista vain seksin perässä. *sarkastisesti* kaunista. fiksua. *sarkasmi loppuu*
sanoin kuvata kuinka surulliseksi tämän ketjun lukeminen bi-naisena minut tekee.
Tähän ketjuun on kirjoittanut vain muutama nainen. Oman kokemukseni mukaan bissejä ei käytännön elämässä torjuta näin jyrkästi pelkkien ennakkoluulojen perusteella.
Minä olen bi ja rakastan naista. Olemme koko sydämestämme sitoutuneet toisiimme kumpikin.
hiljaa mielipuolisen ajatukseni, että minä en missään nimessä aattele että bisset ovat kyvyttömiä rakkauteen tai sitoutumaan naiseen. Mutta asiat lipsahtaa helposti yleistyksen puolelle kun ei voi puhua asiosta ja henkilöistä ja tapahtumista täällä suoraan.
Minä olen aina iloinen kun ihmiset löytää rakkauden oli se sitten hetero, bi, lesbo, homo, transu yms.
Koska jos mitä, tässä maailmassa tarvitaan on enemmän rakkautta ja onneliisia ihmisiä.
Joo. Olisit ollu sit hiljaa. Tämä ketju teki mutkin surulliseksi, vaikka olenkin vaan lepe, joka rakastaa bi-naista.
todellakin herkkä ihminen masentuu helposti. Jätänpäs palstan rauhaan vähäksi aikaa.
mennä sänkyyn ennenkuin on rakkautta. Onko typeryydellä rajoja! Lesbotko muka menevät sänkyyn kenen tahansa naisen kanssa, ja rakastavat tätä sitten loppuikänsä? Salli mun nauraa...
joka olen ex-hetero, joka rakastui lesboon, ja nyt miettii olenko bi, mutta ei todellakaan ole kiinnostunut seksikokeilusta vaan tästä yhdestä ihmeellisestä ihmisestä...
itsetunnostasi eikä täällä käyvistä keskusteluista. Joskus on hyvä suhteuttaa asioita, niin kuin palstan kirjoitukset vs IRL.
En siis todellakaan tajua, miksi rakkauteni naista kohtaan olisi jokin suuri synti ja loukkaus lesboja kohtaan. Platonista on tähän asti (kauan!) ollut, enkä ole salannut sitä miten nämä tunteet ovat minut yllättäneet. En voi vannoa etten olisi hetero, mutta kokeilua tämä ei missään nimessä ole.
ihan kuin sanoilla ei olisi mitään merkitystä. Ainahan voi sanoa sanoista loukkaantuneelle, että älä ota itseesi. Sairaan hyvä asenne.
niin kuin enemmistö tahtoo niin varmaan sopisinkin tähänkin yhteiskuntaan paremmin. Valitettavasti näin en halua tehdä enkä edes voisi. Miten minun pitäisi mennä itseeni siitä että jotkut on eri mieltä minun kanssani? Alkaa olemaan samaa mieltä ettei kenkään mieli vain pahastu? Niinkö se menisi jos tehtäisiin sinun mukaan? Minusta aina kirjoittajalla ja lukijalla on oma vastuunsa. Jos minä haluaisin loukata tai väheksyä, niin uskoisitko että voisin sen tehdä ihan oikeastikkin jos minusta siltä tuntuisi. Mutta minusta ei edelleenkään tunnu siltä että väheksyn ketään. Olen vain omaa mieltä asioista.
että kun sulle sanotaan, että _loukkaat_, niin normaali ihminen alkaa pohtia, että miksiköhän... Sen sijaan sinä menet puolustuskannalle ja toistat samaa mantraa ja jatkat loukkaamista. Erimielisyys on eri asia kuin loukkaaminen. Luuletko, että asia menee paremmin perille, jos vaan jatkat juttujasi? Oletko oppinut mitään lukemastasi? Tuskin.
Tuo kommentti tuolla yllä siitä, että vaikuttaa siltä, että suhteesi ovat vain narsistisia oman egosi jatkeita vaikuttaa jotenkin tosi osuvalta. Et vaikuta kovin kauniilta tyypiltä henkisesti.
että se ettet tajua edes silloin kun sulle sanotaan suoraan, että loukkaat toisia yleistyksilläsi, niin ei ole kovin mairitteleva juttu. Lesbona mua loukkaa sun jutut. Ne loukkaa varmasti bi-naisia vielä enemmän. Onneksi tiedän, ettei suurin osa lesboista ole tyhmiä ja yksinkertaisia.
etten tee yleistyksiä, puhun siitä mitä minä tiedän. Paha homma jos otat sen yleistyksenä. Olen iloinen että sinä tiedät että on olemassa fiksuja lesbojakin. Niitä on todella harvassa, eli olet onnekas.
Selväksi jo, ettet tajua, että yleistät, loukkaat tai muutenkaan, mitä kirjoitat. Eipä hätää.
aikas ihmeellisiä vastauksia on tullut!
Jos mua Lebettää niin meen mimmeihin...jos ei niin sitten en mee..vedä siittä!
KRITEERIT ON SIINÄ ETTÄ JOS ET OO LEPA ,,me ei vaivauduta ees jutteleen..katotaan vaan muualle ko leikit ..