lueskelen tässä kasvatustieteen ja erityispadagogiikan pääsykokeisiin. oiskohan ketään samojen aiheiden kanssa painiskelevia? entä minkälaisia kokemuksia kyseisiä aloja (tai jompaa kumpaa) opiskelleilla on itse opiskelusta? Tiedän vaan kauheesti ihmisiä jotka pyrkii esim. lääkikseen, oikikseen tai kauppakorkeeseen mutta en ketään joka kasvatustieteelliseen. Mielipiteitä kasvatustieteistä!!!
kasvatustiedettä Turkuun...
poikanen
8733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Tiedän vaan kauheesti ihmisiä jotka pyrkii esim. lääkikseen, oikikseen tai kauppakorkeeseen mutta en ketään joka kasvatustieteelliseen. Mielipiteitä kasvatustieteistä!!!"
No.. Mä olen pienestä pitäen vierastanut koko ajatusta kasvatustieteellisestä, koska se tuntuu suorimmalta tieltä opettajan ammattiin... Siitäkin huolimatta, että tiedän, ettei se sitä ole. Silti, itse kasvatustieteissä ei ole mitään pahaa, hienoa ala ja näyttää aina vain enemmän siltä, että tarpeellinenkin vielä. Ja kuitenkin sen tuntuu olevan "vähemmän arvostettu"...
Mutta kun on "opettajakammoinen" (Opettajaperheen tyttärenä, kuinkas muutenkaan :) ) niin valinnat on aika lailla rajoittuneet. Joten, täältä tullaan, kauppakorkeakoulu. (Tai ainakin yritetään...)
ymmärrän hyvin tilannettas, kun oot "opettajaperheen" tytär =) ei oo helppoa saada puolueetonta/objektiivista kuvaa kasvatustieteistä.
Siitä vielä, että se on kyllä totta että kasvatustiede mielletään usein opettajan ammattiin johtavaksi. Täytyy kuiteskin muistaa että KASVATUSTIETEEN alla on erikseen esim. OKL (opettajankoulutuslaitos), kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatustiede jne. eli kaikki KASVATUSTIETEEN alla ei siis suoraan johda opettajaksi =) luultavasti tiesitkin tämän...
Mielestäni erittäin laaja tiede! Ottaa kantaa moniin asioihin.
Olen itse aikaisemmin päntännyt ja hakenut kauppakorkeaan keskinkertaisella menestyksellä (en päässyt). Se vaan sitten tuntui siltä ettei kauppatieteiden opiskelu ehkä soveltunut minulle, ei täysin täyttänyt odotuksia. toisin sanoen tarjonta ei kohdannut kysyntää =) Eipä silti, kyllä osa asioista oli ihan mielenkiintoista. Onnea sinne kauppakorkean pääsykokeeseen ja toivottavasti pääset sisälle!!!
Onnea kai tässä eniten tarvitaankin...:)
Minäkään niin varma ole, että onko tuo kauppatiede nyt juuri se "juttu", mutta parempaakaan ole tähän mennessä keksinyt. Ja näihin mun näkökulmiini kuulosti riittävän laaja-alaiselta.
Ja kasvatustieteistä...kyllähän mä nuo jutut tavallaan tiedän, mutta on se silti askelee lähempänä opettajan ammattia. :) Objektiivisuuden puutetta, kyllä. Mutta ellei tuo Kauppakorkea onnista, niin pitänee ajatella muitakin vaihtoehtoja.
Kauppiksessahan johtaminen on aika lähellä kasvatustieteellisiä jutskia. Esim. Vaasan yo:n johtamisen laitoksella (joka muuten sai huippuyksikköstatuksen tänä vuonna)tehdään aika paljon sen tyyppistä tutkimusta mitä voisi hyvinkin tehdä kasvatustieteessäkin: mm. pitkittäistutkimuksen seurataan kauppistieteilijöiden opintoja ja niiden vaikutusta uralla etenemiseen jne. Niin ja sitten pohdiskellaan mm. sitä mitä on 'johtajana kasvaminen' yms. Lisäksi monet johtamisen opiskelijat suorittelevat juuri kasvatustieteitä sivuaineena. Lisäksi mm. viestintätieteet ovat osiltaan erittäin lähellä kasvatustieteitä ja ko. oppiaineet tukevatkin minusta loistavasti toisiaan.
Itse en kuitenkaan ole kauppistieteilijä (enkä kyllä pääaineeltani viestijäkään), joten tuon tarkemmin en heidän tekemisistään osaa kertoilla. Sen sijaan kasvatustieteitä olen suorittanut ja aion suorittaa lisää, sen verran kiinnostavaa oli. Hienoisena kritiikinpoikasena sanoisin, että kasvatustieteitä voisi ehkä luonnehtia jonkinlaiseksi 'köyhän miehen' psykologian opiskeluksi jota on höystetty omaleimaisuudella ja tavallaan psykologiaa hieman tiukemmin tai eri tavalla rajatulla tutkimuskohteella (kasvatustilanteet). Tällä en silti suoranaisesti tarkoita, että kasvatustiede olisi 'hömppää' kuten joskus voi kuulla mm. luonnontieteilijöiden tai vaikkapa matemataatikkojen suusta väitettävän.
Kasvatustieteessähän on paljon muitakin osa-alueita, kuin kasvatus- ja kehityspsykologia (joihin siis kuuluvat kehitysvaiheet, oppiminen jne.). Tämä tuntuu usein unohtuvan niiltä, jotka pitävät kasvatustiedettä "köyhän miehen psykologiana". Itseäni kasvatustieteessä on paljon enemmän kiinnostanut esim. koulutussosiologia (mikä merkitys koulutuksella on yheiskunnassa) ja koulutuksen vaikuttavuus (henkilökohtaisella tasolla tai sitten ihan kansantaloudellisella tasolla).
Kasvatustiedehän on todella monipuolinen tieteenala. Jos esim. historia kiinnostaa, voi keskittyä tutkimaan kasvatuksen historiaa, koulujärjestelmän kehittymistä tai kasvatuskäsityksien muuttumista ajan myötä. Jos taas yhteiskunta eri toimijoineen ja toimintoineen kiinnostaa, voi keskittyä kasvatus- ja koulutussosiologiaan. Sitten on vielä kasvatusfilosofiaa niille, jotka haluavat miettiä esim. sitä miten jollain voi olla oikeus kasvattaa jotain toista. Jos kasvatus- tai kehityspsykologiasta on kiinnostunut, saa kasvatustieteistä hyvän pohjan asioille, joita todella aiheesta kiinnostunut ehkä opiskelee lisää myös psykologian sivuaineen puitteissa. Tässä nyt muutama mieleen tullut kasvatustieteen osa-alue. Lisääkin löytyy kyllä.
Ilman muuta olen kanssasi samaa mieltä. Kasvatustiede on todella monipuolinen oppiaine ja siksi esim. varsin hyvä sivuaine monen muun aineen kylkeen.
Nuo luettelemasi osa-alueethan tulevat kaikki muuten vastaan jo kasvatustieteen perusopinnoissa.
Täällä yksi kasvatustieteestä valmistunut (Turusta). Sivuaineista riippuu paljon se, minne päätyy töihin. Itse suunnittelen tällä hetkellä aikuiskoulutusta, enkä siis ole millään tavalla opetustyössä. Mitään varsinaisesti siihen liittyvää ei edes opintoihin kuulunut lukuunottamatta paria opetuksen teoriakurssia. Tietysti saa valita myös pedagogiset opinnot, mutta sitten ei pääse valtionhallinnon harjoitteluun, jota itse pidin tärkeänä työllistymisen kannalta (kun en opettajaksi halunnut). Opinnoissa pystyy tosi paljon päättämään mihin alueeseen suuntautuu. Itselläni oli yksi sivuaine kauppakorkeakoulustakin. Mun mielestä kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ovat pääaineina tosi huonosti tunnettuja, vaikka niistä on hyötyä tosi monenlaisissa töissä. Pääsykokeissa on usein paljon porukkaa, mutta siellä on osa niitä kokeilijoita, jotka luulee, että kasvatustieteeseen pääsee helpolla. No, itse pääsin aika helpolla, mutta kyllä se opiskelu töitäkin vaatii.
mielenkiintoista kuulla "asiantuntijan" kommenttia =) kiitos!
Mulle oli kasvatustiede tieteenä aika hämärän peitossa ennen kun sitten tutustuin siihen vähän paremmin. Onhan kasvatukselliset asiat toki kuitenkin kiinnostaneet mua jo pidemmän aikaa, mutta nyt viime aikoina olen vasta alkanut tuntea suurempaa mielenkiintoa. Mä oon samaa mieltä että kasvatustiede pääaineena on aika huonosti tunnettu. Mun pyrkimykseni ei Välttämättä oo suuntautua opettajan uralle, vaikka sekin on yks vaihtoehto. Haen myös OKL:een tänä keväänä. Mä oonkin tällä hetkellä keskittänyt mun ajatukset lähinnä vaan noihin pääsykoekirjojen mielenkiintoisiin teksteihin ja yritän vielä olla liiemmin päästämättä mitään valmiita urasuunnitelmia pääkoppaani!!=)
joo, siis kyllä mä aion panostaa tohon pääsykokeeseen nimenomaan. Mulla ei toi YO-todistus kuitenkaan oo mikään huippuhyvä niin täytyy sen takia tsempata tossa kokeessa vähän enemmän. Enpä usko että se sisäänpääseminen kaatuu mihinkään "asennevammaan", jos nyt noin voi sanoa. "Sekopäisenä" tässä kuitenkin lueskelen ja yritän pitää yllä hyvää motivaatiota!