Heips.
Olen taistellut syömishäiriöiden kanssa kohta kymmenen vuotta, välillä on mennyt pidempiä ajanjaksoja hyvin. Kuitenkin sairaus nostaa aina välillä päätään, niin tälläkin hetkellä.
Olin jonkin aikaa hoidossa päiväosastolla Lapinlahden sairaalassa. Sieltä sain todella hyvää keskusteluapua.
Oireilin hoidon aikana ahmimisella, mutta en oksentanut, joten painoni oli normaali. Minua ahdisti suunnattomasti nähdä joka päivä alipainoisia ihmisiä. Olin jollain sairaalla tavalla kateellinen heille. En tahtonut millään uskoa, että olin paremmassa asemassa kuin he.
Paranemiseni ja vaikeiden aikoijen ylipääsemisen kannalta olisi todella unelmallista, jos löytäisin ihmisen / ihmisiä, jotka kokevat samaa.
Tilanteeni tällä hetkellä on se, että syön ajoittain ahdistukseeni paljon ja se lisää painoa. 160/56 näyttää peilissä normaalilta, muttei hoikalta. Muuten en ole kovinkaan masentunut, joten siinä mielessä oloni on huomattavasti parempi kuin mitä se on aikanaan ollut.
Löytyykö pk-seutulaisia, jotka haluaisivat jakaa kokemuksia? Vertaistuki on todella tärkeää!
Anna
Olen taistellut syömishäiriöiden kanssa kohta kymmenen vuotta, välillä on mennyt pidempiä ajanjaksoja hyvin. Kuitenkin sairaus nostaa aina välillä päätään, niin tälläkin hetkellä.
Olin jonkin aikaa hoidossa päiväosastolla Lapinlahden sairaalassa. Sieltä sain todella hyvää keskusteluapua.
Oireilin hoidon aikana ahmimisella, mutta en oksentanut, joten painoni oli normaali. Minua ahdisti suunnattomasti nähdä joka päivä alipainoisia ihmisiä. Olin jollain sairaalla tavalla kateellinen heille. En tahtonut millään uskoa, että olin paremmassa asemassa kuin he.
Paranemiseni ja vaikeiden aikoijen ylipääsemisen kannalta olisi todella unelmallista, jos löytäisin ihmisen / ihmisiä, jotka kokevat samaa.
Tilanteeni tällä hetkellä on se, että syön ajoittain ahdistukseeni paljon ja se lisää painoa. 160/56 näyttää peilissä normaalilta, muttei hoikalta. Muuten en ole kovinkaan masentunut, joten siinä mielessä oloni on huomattavasti parempi kuin mitä se on aikanaan ollut.
Löytyykö pk-seutulaisia, jotka haluaisivat jakaa kokemuksia? Vertaistuki on todella tärkeää!
Anna
Vastaukset 2
Vanhimmat
moikka.
Oon samassa tilanteessa, vaikka mulla on ollut ongelmia syömisen kanssa vasta 3vuotta.olen pian 17vuotias, mutta en ole ollut missään hoidoissa, koska en halua kertoa vanhemmilleni mitään.. Luulen pärjääväni asian kanssa itsekseni..Lopetin oksentamisen koska pelkäsin kuolevani, Joten kaikki on suht hyvin..Paitsi lihon koko ajan enemmän..Olen joskus ollut alipainoinen mutta nykyään suht samoissa mitoissa kun sinä..
moikka anna !
samassa tilanteessa olen. viestisi tuntui kuin omalta.
oon 18v pk-seutulainen tyttö. ja vertaistuki olis tosi kaivattua ! ilmoittele jos haluat kirjoitella yms.voin laittaa sitten mailiossan.