Kuinka kieroon työnantajat katsovat pitkäksi venähtänyttä opiskeluaikaa IT-alalla?
Joillakin aloilla työnantajat tuntuvat suhtautuvan tosi nuivasti työnhakijoihin, joilla tutkinnon suoritus on aikanaan venynyt. Onko näin IT-alalla?
Joillakin aloilla työnantajat tuntuvat suhtautuvan tosi nuivasti työnhakijoihin, joilla tutkinnon suoritus on aikanaan venynyt. Onko näin IT-alalla?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos löytyy perusteet opiskeluajan venymiselle, esimerkiksi (osa-aikaisen)työ opiskelun ohessa tms, niin tuskin on ongelmaa.
nimim. 6v insinööriopintoja
Riippuu aika paljon rekrytoivan esimiehen omasta asenteesta ja arvomaailmasta, sillä hekin ovat yksilöitä. Jos esimiehen omat opinnot ovat aikanaan venyneet, niin hän saattaa pitää sitä aivan luonnollisena. Toisaalta joku saattaa pitää sitä merkkinä boheemista elämänasenteesta.
Monilla IT-alalla opinnot ovat keskeytyneet kokonaan, joten yleensä opintojen etenemiseen ei suhtauduta kovin tiukkapipoisesti edellyttäen, että hakija on siirtynyt työelämään kesken opintojen. Jos olet vuosikausia vain bailannut ja matkustellut ilman työkokemusta ja opintoviikkoja, niin saattaa olla vaikeata löytää duunia.
It alalla on töissä valtavasti ikuisia opiskeijoita, keskyttäneitä, yms.
Etenkin 90 luvun lopussa moni pääsi hyviin töihin ja kohtuu palkalla vaikka opintoja oli takana vasta muutama vuosi. Moni jäi sille tielle.
Nyt näillä ihmisillä puhuu kokemus puolestaan ja tutkinnon puute ei niin valtavasti haittaa.
It alasta pitää ymmärtää se, että koulu antaa parhaimillaankin vain jonkinlaiset perustiedot ja keinot selviytyä työtehtävistä. Työssä ne asiat todella opitaan. It alalla työkokemus merkitsee kaikista eniten, kun töitä hakee.
Sanomattakin on selvää, että onhan se parempi jos on valmistunut ja sitten omaa vielä vuosien työkokemuksen :)
"Sanomattakin on selvää, että onhan se parempi jos on valmistunut ja sitten omaa vielä vuosien työkokemuksen"
Erityisesti, jos olet alle kolmekymppinen ja puhut sujuvasti vähintään viittä kieltä. Edellyttäen teitenkin, että olet jo väitellyt. Toki sinut edelleen ohittaa se hakija, joka on lisäksi suorittanut vielä toisenkin akateemisen tutkinnon, eli omaa myös toimialaosaamista.
mutta se tapahtui jo 80-luvun alussa.
Matematiikan laudatur jäi kesken stokastiikan linjalla, mutta vähäisillä yliopiston tietojenkäsittelyopin (nyk. -tiede) sain töitä.
Tutkinnoksi jäi LuK.
Akateeminen tutkinto takaa vain hyvän ulkolukutaidon ja kyvyn tuottaa alle satasivuisen kirjan, jonka kaupallinen menestys jää "kovin vaatimattomaksi".
Joten sisälukutaitoiset jo ymmärsivätkin edellisestä miten asia on.
Muille tiedoksi, että riippuu oppiaineesta, mikä merkitys loppututkinnolla on. Ymmärrettävästi esimerkiksi hallintobyrokratian alalla kyky tuottaa ja niellä helvetinmoisia tylsiä paperivuoria on oleellista.
Vammautuneista tai äkkikuoleman kohdanneista potilaista päätellen lääkäriopinnoista yli neljän vuoden opinnot olisi hyvä olla takana ennen kuin aletaan leikkimään (leikkelemään?) ihan oikeilla ihmisillä.
Ei ole mikään ihme kohdata DI, jonka älykkyysosamäärä on 90. Matematiikan tohtoriksi on näköjään päässyt älykkyysosamäärällä 100. Tutustumatta hänen väikkäriinsä voin suoralta kädeltä sanoa, että siinä ei voi olla väikkäriltä vaadittavaa sisältöä.
ei ainakaan Helsingin yliopistosta sellaisia voinut päästä läpi 60- ja 70-luvuilla!
Siellä todellakin pidettin matematiikan laudatur-kursseilla tasoa. Riippui tietysti opettajastakin. Sieltä löytyy vieläkin tosi tiukkoja opettajia, jotka eivät ole tiputtaneet vaatimuksiaan yhtään 80-luvusta. Nimiä en viitsi kertoa, mutta joku tuttu siellä minullakin on.
Nämä saattavat olla 1970-luvulle kämähtäneitä vaativia opettajia.
Muistakaa: v. 1995 alettiin maksaa tulospalkkioita oppilaitoksille. Tulosta oli mm. suoritettujen tutkintojen määrä. Luuletteko todella että oppilasaines parantui tai opetus parani, kun tutkintoja tuli aina vaan enmmän vuosittain?
Nuo mainitsemasi tyypit ovat luultavasti nykyajan vaatimusten mukaan opiskelleita.
Hgin yliopiston mat.luonnon tieteellinen on täys floppi. Etenkin tiet.käs.tdk. "Opettajina" henkilöitä joilla ei ole edes oikeeta työkokemusta. Ja opetuksen tasohan on sitä, että lätkytetään PowerPoint.. ai niin, OpenOffice-kalvoja keskimäärin 6 kappaletta per luento.
Siinä varsinainen huippuyliopisto.