Ylen Prisma studio -ohjelmassa selitettiin, miksi suljetun virtapiirin sääntö ei päde salamaniskussa.
Minua selitys jäi kuitenkin askarruttamaan.
Lainaus ylen sivulta http://www.yle.fi/teema/tiede/prisma_studio/id13190.html
-------------------------------
"Ensiksi täytyy kerrata virtapiirin toimintaperiaate esimerkiksi sähkölaitteissa. Virtapiirihän on tosiaan suljettu piiri, jossa virta kiertää niin kauan kuin jännitettä riittää. Sitä ylläpitää vastakkaisten sähkövarausten jännite. Myös ukkospilvessä on samanlainen mekanismi, joka toimii ikään kuin paristona", Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi kertoo.
Sähkölaitteessa virta kulkee tasaisesti reittiään. Ukkosen salamoidessa virta ei etene yhtä suoraviivaisesti kuin ihmisten valmistamissa laitteissa, koska ilma johtaa heikosti sähköä. Luonnossa salama välähtää ainoastaan, kun ukkospilveen on kertynyt riittävästi vastakkaisia sähkövarauksia, jotka aiheuttavat ilmassa läpilyönnin. "Niinpä voi sanoa, että luonnon omassa virtapiirissä sähköä liikkuu sykäyksittäin", Tuomi sanoo.
Lainaus päättyy------------------------
Eikös virtapiirissä kulje virta yhtäaikaa koko piirin matkalla (kuitenkin valon nopeus huomioon ottaen).
Vastaus tuntuisi löytyvän paremminkin virtapiirin ja sähköjännitteen potentiaalin määritelmästä.
Huomasin itseltänikin (elektroniikkaasentajana) jääneen tarkempi ymmärrys hankkimatta tästä asiasta.
Kuitenkin luulisin olevani enemmän hajulla selityksestä kuin mitä ohjelman vastauksessa saavutettiin.
Joku asiaa opiskellut voisi ehkä ymmärrettävästikin asiaa valottaa.
salamanisku
21
1496
Vastaukset
- voisi ottaa seuraavan
On kaksi palloa, joissa varaukset Q ja -Q.
Pallot tuodaan lähemmäksi toisiaan, kunnes sähkökentän arvo nousee riittäväksi kipinään.
Sähkövirta kulkee määritelmän mukaan Q -> -Q.
Missä suljettu piiri on?- vielä asiaa
Jos ajatellaan pariston muodostuvan navoista Q ja -Q, niin virtapiiri muodostuu, mikäli tämän pariston sisäisen virtapiirin osa ajatellaan olevan virtuaalisesti. Sama kuin paristo sulkee virapiirin sisäisellä virtapiirillä. Sitähän ei näe, kulkeeko pariston sisällä virtaa.
Jos salaman aiheuttavan varauksen ajatellaan olevan paristo, ongelma häviää, mikäli ei välitetä pariston sisäisestä virrasta.
Menenkö vain syvemmälle metsään?
PS. mutta edelleenkään virtapiirissä ei ole väliä, onko virta pulssimaista, siniaaltoa vai tasavirtaa. Eikä suljetussa virtapiirissä virta voi jäädä piileksimään minnekään, edes reaktansseihin. - myös pariston läpi
vielä asiaa kirjoitti:
Jos ajatellaan pariston muodostuvan navoista Q ja -Q, niin virtapiiri muodostuu, mikäli tämän pariston sisäisen virtapiirin osa ajatellaan olevan virtuaalisesti. Sama kuin paristo sulkee virapiirin sisäisellä virtapiirillä. Sitähän ei näe, kulkeeko pariston sisällä virtaa.
Jos salaman aiheuttavan varauksen ajatellaan olevan paristo, ongelma häviää, mikäli ei välitetä pariston sisäisestä virrasta.
Menenkö vain syvemmälle metsään?
PS. mutta edelleenkään virtapiirissä ei ole väliä, onko virta pulssimaista, siniaaltoa vai tasavirtaa. Eikä suljetussa virtapiirissä virta voi jäädä piileksimään minnekään, edes reaktansseihin.suljetussa virtapiirissä paristo on sisäisine vastuksineen suljetun virtapiirin osa, jonka läpi virta kulkee jatkuvasti.
Varatuissa palloissa kuten myös pilvessä ha maassa tai toisessa vastakkaismerkkisessä pilvessä purkautuu varaus yhtenä sykäyksenä.
Voisi verrata;
Suljetussa vesipiirissä vuorille satanut vesi laskee jokia pitkin mereen pyörittän myllyja matkallaan ja edelleen haihtumall nousee merestä sataen vuorille jne. jne.
Aboimessa vesipiirissä tyhjennetään yläsäiliö vesimyllyn kautta alasäiliöön ja that's it - testattavaksi
myös pariston läpi kirjoitti:
suljetussa virtapiirissä paristo on sisäisine vastuksineen suljetun virtapiirin osa, jonka läpi virta kulkee jatkuvasti.
Varatuissa palloissa kuten myös pilvessä ha maassa tai toisessa vastakkaismerkkisessä pilvessä purkautuu varaus yhtenä sykäyksenä.
Voisi verrata;
Suljetussa vesipiirissä vuorille satanut vesi laskee jokia pitkin mereen pyörittän myllyja matkallaan ja edelleen haihtumall nousee merestä sataen vuorille jne. jne.
Aboimessa vesipiirissä tyhjennetään yläsäiliö vesimyllyn kautta alasäiliöön ja that's it1. suljettua virtapiiriä ei tarvita sähkövirran aikaansaamiseksi.
2.Suljettu virtapiiri on ajatusmalli, jota käytetään laskiessa virtapiirejä.
3.Virtapiiri voi olla myös suljettu.
4.Suljettu virtapiiri myös saadaan ajattelemalla jännitelähteen läpi kulkevaksi sisäisen virran.
Jännitelähteen läpi voi myös todellisuudessa kulkea sama virta kuin ulkopuolella.
5.Salaman iskiessä ei synny suljettua virtapiiriä mikäli ei oleteta salaman synnyttävää varausta jännitelähteeksi ja samalla oleta sille sisäistä virtaa
6.Voitaisiin luoda virtapiiri, jossa on kipinävälejä.
Tällöin virta virtapiirin kaikissa kohdissa ei olisi yhtäsuuri, toisin kuin kaikissa virtapiirilaskuissa oletetaan.
- Jonsson.
nimenomaa salamaniskussa sulkeutuu ja virta kulkee.
Jos nyt tietyssä mielessä virran kulkeminen on hyvinkin sykäyksittäistä, niin vastaava esimerkki sähkölaitteesta löytyy vaikka kameran salamavalosta. En näe mitään syytä pitää salamaa mitenkään kauhean erikoisena virtapiirinä, joskin varsin isona ja suuritehoisena (?) - kerron vertauksen
Maa ja taivas ovat kuin ilmaeristeisen kondensaattorin levyt. Molempiin voi varata jännitteen ja se purkautuu kun edellytykset läpilyönnille täyttyvät (jännite ylittää läpilyötikestoisuuden). Jatkuvaa suljettua virtapiiriä ei tarvita.
Minustakin ylessä esitetty vastaus oli ontuva.
Terveisin vanha teknikko, jolle tälläiset asiat ovat itsestäänselvyyksiäItse asiassa ilman läpilyöntikestoisuus (kymmeniä kV/mm) ei ylity pilven ja maan välillä missään vaiheessa. (ainakaan koko matkalla) Syytä siihen, miten salama saa alkunsa ei tunneta vieläkään kunnolla. Mutta alkunsa saatuaan se alkaa etsiä kohtia joissa ilman läpilyöntikestoisuus paikallisesti ylittyy. Purkauskanava muodostuu siis paloittain, ja viimeinen vaihe maasta ylöspäin. Kun purkauskanava on muodostunut, pääpurkaus/kset tapahtuvat sitä pitkin.
Jos jollakin on parempaa tietoa, korjatkoon vapaasti...
- virroittaja
on koko ajan suljettu virtapiiri:
Ukkospilvet syntyvät, kun Aurinko alkaa aamulla
lämmittää maanpintaa. Syntyvästä vesihöyrystä
muodostuu aluksi Cumulus-pilviä, ja jos ne
kasvavat riittävän tiheiksi, niin tuloksena
on Cumulonimbus eli ukkospilvi. Kun maasta
nousevan höyryn mukana seuraava varaus on
influenssi-ilmiön avulla synnyttänyt pilven ja
maanpinnan välille riittävän suuren potentiaalieron,
niin varaus purkautuu salaman muodossa.- eri merkitys
suljetulla virtapiirillä.
Sähköopissa (teoreettinen sähkötekniikka) suljetulla virtapiirillä ei tarkoiteta mitään suljettua energian tai aineen kiertoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virtapiiri - virroittaja
eri merkitys kirjoitti:
suljetulla virtapiirillä.
Sähköopissa (teoreettinen sähkötekniikka) suljetulla virtapiirillä ei tarkoiteta mitään suljettua energian tai aineen kiertoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/VirtapiiriEn jaksa mitään vikisoopaa lukea. On tullut
teoreettista sähkötekniikkaa ihan riittävästi
luetuksi.
Mitä väliä sillä on, onko varauksenkuljettajana
elektroni, atomi, vai molekyyli? Tai onko
virtajohtimena kuparilanka, vesijohto vai
höyryputki? Sähkövirta kuitenkin määritellään
varauksen liikkeeksi.
Ei salamassakaan ole mitään kuparilankaa sillä
osin, kuin se ilmassa liikkuu. - virroittaja
virroittaja kirjoitti:
En jaksa mitään vikisoopaa lukea. On tullut
teoreettista sähkötekniikkaa ihan riittävästi
luetuksi.
Mitä väliä sillä on, onko varauksenkuljettajana
elektroni, atomi, vai molekyyli? Tai onko
virtajohtimena kuparilanka, vesijohto vai
höyryputki? Sähkövirta kuitenkin määritellään
varauksen liikkeeksi.
Ei salamassakaan ole mitään kuparilankaa sillä
osin, kuin se ilmassa liikkuu.Missä on sähköhitsauslaitteen virtapiiri?
Sähkö kiertää kuparissa aikansa, kunnes tulee
valokaareen, jossa se siirtyy ihan ilman
kiinteätä väliainetta pätkän matkaa eteenpäin.
Aivan samanlaisia ilmiöitä löytyy ilmakehässä. Tai
sitten kemiallisessa paristossa tai akussa.
- varauksia
"Sähkölaitteessa virta kulkee tasaisesti reittiään. Ukkosen salamoidessa virta ei etene yhtä suoraviivaisesti kuin ihmisten valmistamissa laitteissa, koska ilma johtaa heikosti sähköä."
Virta ei etene suoraviivaisesti koska matkalla on varauksia. Ei ole vain maa ja pilvi joiden välillä varaus. Salama hyppii varauksesta toiseen -ja aina lyhyintä reittiä.- sähkömies.
Sähköopissa on kaksi toisistaan perusteellisesti poikkeavaa peruslinjaa
Sähkövarauksia käsittelevä staattinen sähköoppi, jossa ei ole virtapiirejä. Ei aivoimia eikä suljettyja. Salamat kuuluvat tähän.
Sähkönagneettisia sähkövirtoja käsittelevä dynaaminen sähköoppi, jossa on avoimia ja suljettuja virtapiirejä. - käsittelytapaero
sähkömies. kirjoitti:
Sähköopissa on kaksi toisistaan perusteellisesti poikkeavaa peruslinjaa
Sähkövarauksia käsittelevä staattinen sähköoppi, jossa ei ole virtapiirejä. Ei aivoimia eikä suljettyja. Salamat kuuluvat tähän.
Sähkönagneettisia sähkövirtoja käsittelevä dynaaminen sähköoppi, jossa on avoimia ja suljettuja virtapiirejä.Tulee mieleen filmi, jossa helikopterilla mentiin korjaamaan suurjännitelijaa (vaihto vai tasa?).
Helikopterissa oli tanko, joka edellä lennettiin johtimen lähelle, jolloin muodostui valokaari.
Sitten kytkettiin johdin pysyvästi (korjauksen ajaksi) johtimeen ja "foliopukuinen" ukkeli kiipesi langalle. Hän siirtyi lankaa pitkin mastolle korjaustöihin. (Ei siis käyttänyt mastoa langalle langalle nousuun.)
Tässähän lagassa energian siirtoa laskettaessa varmaankin käytetään suljettuja virtapiirejä.
Kuitenkin valokaari helikopteriin voitaneen selittää paremmin käyttäen sähköstatistiikan kaavoja.
Hemetti kun ajatus pyörii. Vaatisi enemmän keskittymistä tai älyä sitten. - ölkjöhgf
sähkömies. kirjoitti:
Sähköopissa on kaksi toisistaan perusteellisesti poikkeavaa peruslinjaa
Sähkövarauksia käsittelevä staattinen sähköoppi, jossa ei ole virtapiirejä. Ei aivoimia eikä suljettyja. Salamat kuuluvat tähän.
Sähkönagneettisia sähkövirtoja käsittelevä dynaaminen sähköoppi, jossa on avoimia ja suljettuja virtapiirejä.riippumatta siitä kuinka se on muodostunut, koska siihen voidaan käyttää samoja kaavoja ja teorioita.
Näin ollen on täysin tarpeetonta erottaa jotain yksittäistä ilmiötä ja väittää sen muka olevan jotain muuta kuin virtapiiri. Salamasta syntyvä virta ja jännite noudattaa täysin sähkön normaaleja fysikaalisia lakeja ja salaman voi synnyttää vaikkapa laboratoriossa ilman mitään ongelmia.
Esitetyt perustelut ovat jokseenkin teennäisiä. - Sähkömies.
ölkjöhgf kirjoitti:
riippumatta siitä kuinka se on muodostunut, koska siihen voidaan käyttää samoja kaavoja ja teorioita.
Näin ollen on täysin tarpeetonta erottaa jotain yksittäistä ilmiötä ja väittää sen muka olevan jotain muuta kuin virtapiiri. Salamasta syntyvä virta ja jännite noudattaa täysin sähkön normaaleja fysikaalisia lakeja ja salaman voi synnyttää vaikkapa laboratoriossa ilman mitään ongelmia.
Esitetyt perustelut ovat jokseenkin teennäisiä.Esim salamaniskulaskennat suoritat yksinkertaisimmin ja ja luotettavammin energiaperiaatteella kuin jos alkaisit niitä virtapiireinä käsittelemään.
Suljettuna virtapiirinä et salamaa voi mitenkään laskennallisesti käsitellä. - sähköoppia
Sähkömies. kirjoitti:
Esim salamaniskulaskennat suoritat yksinkertaisimmin ja ja luotettavammin energiaperiaatteella kuin jos alkaisit niitä virtapiireinä käsittelemään.
Suljettuna virtapiirinä et salamaa voi mitenkään laskennallisesti käsitellä.Sähkömiehethän käsittelevät salamaa useimmiten kun se iskenyt johonkin virtapiirin osaan. Tällöin laskennallisesti salaman käsittely on helpointa jos salamalle oletetaan jokin tehollinen jännitten ja virran arvo sekä salaman pulssin ajallinen kesto. Vaikka salama onkin monimutkainen transientti-ilmiö, käytännössä kaapelien mitoitukset ym. tehdään näiden tehollisarvojen perusteella.
Kuten jokainen esim. räjähdysherkkien tilojen sähkölaitteita suunnitellut tietää, kipinää pitäisi käsitellä energiaperiaatteela. Kuitenkin usein mitoitukset tehdään tehollisarvojen perusteella.
- jartsa58756
virtapiirissä on kondensaattori niin virtapiirissä on sähkösäiliö. eli ei ole
pelkkä putki rengas
siis virtapiiri on avoin virtapiiri kun siinä on konkka
mikäs se virtapiirilaki on ?- näin..
jos mainitemasi konkan navat kytketään ulkopuolisella johtimella yhteen, muodostuu suljettu virtapiiri, mitä kautta konkka purkautuu.
Entäs jos konkan eristys pettää ja se purkautuu sisäisesti?
Kondensaattorin läpi ei kuitenkaan kulje virtaa kun se oikosuljetaan ulkoisella johtimella.
Eihän se ole silloin suljettu virtapiiri siinä mielessä, että ei synny yhtenäistä, koko piirissä tapahtuvaa virtaa, vaan kondensaattorin levyn varaus tasaantuu vain ulkoisen virran avulla.
Kondensaattirin (optimaalisen sellaisen) eristeen läpi ei kulje varauksenkuljettajia, eli sähkövirtaa. Sähkökentän kautta kuitenkin vaikutus siirtyy levyltä toiselle valon nopeudella.
Suljettu virtapiiri katkeaa kondensattorin kohdalla ja jatkuu taas sen jälkeen!? - jartsa9875498754
näin.. kirjoitti:
jos mainitemasi konkan navat kytketään ulkopuolisella johtimella yhteen, muodostuu suljettu virtapiiri, mitä kautta konkka purkautuu.
Entäs jos konkan eristys pettää ja se purkautuu sisäisesti?
Kondensaattorin läpi ei kuitenkaan kulje virtaa kun se oikosuljetaan ulkoisella johtimella.
Eihän se ole silloin suljettu virtapiiri siinä mielessä, että ei synny yhtenäistä, koko piirissä tapahtuvaa virtaa, vaan kondensaattorin levyn varaus tasaantuu vain ulkoisen virran avulla.
Kondensaattirin (optimaalisen sellaisen) eristeen läpi ei kulje varauksenkuljettajia, eli sähkövirtaa. Sähkökentän kautta kuitenkin vaikutus siirtyy levyltä toiselle valon nopeudella.
Suljettu virtapiiri katkeaa kondensattorin kohdalla ja jatkuu taas sen jälkeen!?konkan levy purkautuu toiseen levyyn
eiks se niin kannata ajatella
siis yksi konkka on kaksi sähkösäiliötä - kaksi varauskeskittymää
jartsa9875498754 kirjoitti:
konkan levy purkautuu toiseen levyyn
eiks se niin kannata ajatella
siis yksi konkka on kaksi sähkösäiliötäsitä ladattaessa kuljetetaan varauksenkuljettajia puolelta toiselle, purkaessa päinvastaiseen suuntaan. Kysessä on dipoli.
Voitaisiin myös tuoda tai viedä varauksenkuljettajia toiseen levyyn jostain ulkopuolelta. Silloin kondensaattori ei olisi neutraali sen ulkopuoliseen maailmaan nähden.
Normaalisti kondensaattoria ladatessa se säilyy neutraalina ulkopuoleen verrattuna. Varaus tosin on jakautunut ja läheltä tarkastellessa kodensaattorin ympäristöä havaitaan sähkökenttä.
Mitä tapahtuu kondensaattorin jännitteelle sen toiselle navalle (levylle) tuotaessa varausta ulkopuolelta?
ps. akussa kulkee virta myös akun läpi, samoin tavallisessa paristossa ja vaikkapa dynamossa.
Konkassa ei.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku655320Povipommi, ex-Playboy-malli Susanna Penttilä avoimena - Paljastaa suhteestaan miehiin: "Olen..."
No nyt! Susanna Penttilä on OnlyFans-vaikuttaja ja yrittäjä sekä yksi uuden Petolliset-kauden kisaajista. Onpa 53-vuoti732606- 2702463
Katu täyttyy...
Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt362379Korjaa toki jos...
Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä191804Ympäristötuhoministeri Multala: "Olin humalassa"
Ruisrockin rokkimimmi myöntää: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011407835.html Nämä ministerikuvatukset saavat ilm2281547Taas joku junan alle
Piltolan tasoristeyksessä: https://www.tilannehuone.fi/ Uutinen Iltalehdessä, Iltasanomissa, MTV:llä, Ylellä jne. Jossai541151- 901076
Harmittaa...Lampsiinjoen sillat
Tulva vei toisen ja toinenkin hajosi. Mielellään korjaisin molemmat, mutta ei ole resursseja siihen hommaan. Ikää jo 72v131073- 851060