Olen elänyt avioliitossa kolme vuotta muslimin kanssa, olen itse kirstitty. Meillä on yhteinen aivan ihana lapsi, joka on päivieni pelastus. Suhteemme on ollut jo kauan aikaa oikeanlaista vuoristorataa ja välillä olen niin väsynyt että tekisi melkein mieli päättää päiväni, vain lapsen vuoksi olen kestänyt kaiken. Mies on ollut petollinen ja valehdellut minulle päin naamaa asioita jotka ovat jättäneet syvät jäljet sydämeeni. Vielä vuosien jälkeenkin pienetkin asiat saattaavat palauttaa nuo muistot ja en voi estää itseäni itkemästä ja säälimästä itseäni. Toisinaan kaikki menee niin hyvin, mies on ystävällinen ja tuntuu kohtelevan minua hyvin. Sitten taas räjähtää kuin tyhjästä, haukkuu minut kaikin mahdollisin tavoin ja on lyönytkin, suuttuessaan nostaa kätensä ja saattaa tuuppia, on suorastaan pelottava suuttuessaan. Tänään tuli illalla myöhään kotiin, pitkän työpäivän jälkeen jaksoin silti kokata hänelle kun edellisenä päivänä ravosi kun jääkaapissa oli vain tähteitä, nyt ei sitten ruokaan koskenutkaan vaikka sen varta vasten 23.00 hänelle väsyneenä valmistin. Meni nukkumaan kiukkuisena ja jäin katsomaan elokuvaa, kun nukahdin sohvalle tuli räyhäten herättämään minut ja aloitti vuosi sadan sodan kello kaksi yöllä kun en häntä tyydytä haukkuen minut äpäräksi.
Kaikkeni olen yrittänyt, liikaakin kestänyt ja hyväksynyt, yrittänyt ymmärtää häntä.Joka kerta suuttuessaan mollaa minut, sanoo että hakee vaimon omasta maastaan. Olen ihan voimaton, hyväksyykö islam tämän että mies henkisesti riepottelee naistaan koko ajan? Tuntuu ettei hän koskaan osaa tukea minua, tai ymmärrä. Minäkin olen joskus väsynyt ja toivoisn että hän osaisi silloin ymmärtää ja antaa minun levätä eikä aina vain ajatella omia tarpeitaan ja omaa napaansa...
Olen aina ollut avarakatseinen ihmisten suhteen, minulla on paljon ystäviä monista erillaisista kulttuureista. hyväksyin miehenikin sellaisena kuin hän oli tavatessamme, miksi hän ei voi hyväksyä minua tälläisenä...
Onko tämä riidan hakuisuus vain hänen persoonaansa vai mitä mutta en enää kestä.
Kaikkeni olen yrittänyt, liikaakin kestänyt ja hyväksynyt, yrittänyt ymmärtää häntä.Joka kerta suuttuessaan mollaa minut, sanoo että hakee vaimon omasta maastaan. Olen ihan voimaton, hyväksyykö islam tämän että mies henkisesti riepottelee naistaan koko ajan? Tuntuu ettei hän koskaan osaa tukea minua, tai ymmärrä. Minäkin olen joskus väsynyt ja toivoisn että hän osaisi silloin ymmärtää ja antaa minun levätä eikä aina vain ajatella omia tarpeitaan ja omaa napaansa...
Olen aina ollut avarakatseinen ihmisten suhteen, minulla on paljon ystäviä monista erillaisista kulttuureista. hyväksyin miehenikin sellaisena kuin hän oli tavatessamme, miksi hän ei voi hyväksyä minua tälläisenä...
Onko tämä riidan hakuisuus vain hänen persoonaansa vai mitä mutta en enää kestä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pistä stoppi sille. Hänellä on itsellään ongelmia eikä hän pysty niitä käsittelemään, vaan purkaa kaiken sinuun. Pitää sinua palvelijanaan. Mieti mitä itse haluat avioliitostasi, tuskin halusit miehesi kaikkien oikkujen ja vaatimusten täyttäjäksi.
Itsellle puhuminen! Se on vaarallista. Mitä sinä sisimmässäsi tunnet kirjoittelet kauniisti, selkeästi. Se ei riitä. Puhu hänellekin tai menette yhdessä terapiaan. Paljon onneaa!
puhuminen ei auta.
Terapiaan et häntä saa.
Muslimimiehet on kasvatettu siihen, että nainen on
omaisuutta, jota saa kohdella miten vain.
Ota ero vaikka hän uhkaakin sinua ja lastasi, mutta
tuo helvetti ei muuten lopu.
Ennen kuin kiihdytät ohitukseen, katso peileihin!:)
...
http://www.youtube.com/watch?v=x-zRBLhgjfA
huivia!
Oletko saanut tukea seurakunnasta?
Toivon mukaan miehesi tulee kristityksi ja alkaa noudattamaan Herran apostolien kautta tullutta Jumalan opetusta:
'Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,' (Ef. 5:25)
kuuntele tota, joka pyysi hakemaan apua kristillisestä seurakunnasta... Ei tule koskaan toimimaan. Muslimi ei kauhean helposti kuuntele kristittyjä. Mieluummin olisi pitänyt patistaa sut ja miehesi keskustelemaan moskeijaan. Mä kehotan sua lähtemään lätkimään ...ja lujaa. Mulla on kokemus samanlaisesta suhteesta ja menetin sen mukana kaiken, koska en ajoissa uskaltanut lähteä siitä pois. Ole rohkea ja lähde. Ilman, että ilmoitat miehellesi (jottei mitään pahaa tapahdu teille kummallekaan). Ota yhteys sossuun tai jonnekin kriisityöryhmään, hommaa asunto ja vasta kun olet saanut sen, lähde... Älä puhu miehellesi mitään aikeistasi.. Tässä on oikeasti paljon kyseessä..mä tiedän ja olen kokenut sen...
Jollei tämä ole provo, niin sitten kirjoittaja olet tosi ... mitä sä saat siitä, että tuollaista apinaa pidät puolisona, potku persuuksille ja vielä kunnon selkäsauna sille paskiaiselle...