Millä elämänalueilla olet tehnyt suurimmat tyhmyytesi, ja vieläkö maksat siitä seurannutta laskua?
Minäkö tyhmä..
Pirre*
231213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mutta eipä niitä oikein viitsi täällä palstalla ruveta kertoilemaan, ei edes nimettömänä.
Nainen
helppo vastata. Jättäisin syntymättä, jos nyt saisin valita. On toki tullut tehtyä muitakin pöljyyksiä, mutta minkäpä niille jälkikäteen voi.
Oletkos itse tehnyt tyhmyyksiä, joita haluaisit tällä palstalla kaikille kertoilla? Kun Sinut täällä niin hyvin tunnetaankin.
Ei millään pahalla, kunhan utelen minäkin.
Nooh, itse ehkä jättäisin menemättä naimisiin X-mieheni kanssa, mutta sitten ei olisi olemassa kolmea kivaa tytärtäni.Siispä en jätäisi sitäkään "tyhmyyttä" tekemättä.
Nainen50
kyllä on tyhmyyksiä tullu tehtyä ja kaduttaa niin maan pirusti,enkä vielä ole oppinut varoa aina vaan uusia ;( mukuloitani en kadu,he ovat parhaat mitä ikinä olen saanut aikaan...
Tyhymä,että ei tuu edes mieleen mitään isompia tyhmyyksiä.
Täällä tunnustaa ?
oikein, ei ainakaan sellaisia "tuhmia" tyhmiä :(
Kun jätin joskus iltaoppikoulun kesken, sitä pidän melkoisena tyhmyyteni osoituksena :(
Tyhmä olin myös kun jäin nuorokkona asumaan mieheni kotiin yhteistaloutta, - tunsin ettei minua arvostettu siellä.
En ollut tottunut kortinpeluuseen, ja sellaiseen remuavaan ajanvietteeseen kotonani.
tein heti avioeroni jälkeen, pari suhdetta olis saanut jäädä elämättä, vaikka ei ne minuun mitään jälkiä oo jättänyt ja kai nuo lapset ymmärtää, että silloinen tilanne oli vähän poikkeustapaus.
Tuleeko laskua,ainakin tyhmäksi ja tuhmaksi haukuttiin kun
jatkoin sähköpostiketjua joka oli*pikkusen* vaan pornahtava.
Systerin porukka poltti päreensä ihan täysin.
avioliitossani(olisi pitänyt erota vuotta aikaisemmin - katkera jälkiviisaus)!
Kyllä maksan riihikuivalla vieläkin yli kaksi vuotta..:(((((
tänne syntymisestä. Ei siinä omaa tahtoa kysytty, pakko oli tulla halusi tai ei.
Suurin tyhmyys oli naimisiin meno. Siitä vieläkin maksan. Ties miten kauan...?
Minä olen valinnut väärän alan, väärän hetken astuessani firman palvelukseen, väärät tuttavat työpaikalla, väärät nuoleskeltavat tai väärän tavan nuoleskella, väärän naisen puolisoksi, väärän asuinpaikan, väärän ruokavalion ... vain yhdestä kärsimästäni väärästä en ole vastuussa: siitä että synnyin väärään perheeseen ja väärään aikaan.
Nyt kyllä jos olet ihan tosissasikin, on kai syytä otta peili käteen ??
Ei millään pahalla olleenkaan.....mutta etsitkö vikaa vain muista ? Itsessäkö ei moitteen sijaa sitten?
Nainen uteleepi täältä pusikosta
etsi vikoja, kun itsessäni niitä on kyllin. Jo tällä palstalla olen moitteita saanut ja mikäli kertoisin postilaatikko-osoitteen, en joutaisi varmaan muuta kuin lukemaan minulle lähetettyjä haukkuja.
En nyt kadu mitenkään koulutusta, halusin oppia miten maailma (aine, ei ihmiset) toimii.
Mutta joku käytännöllisempi ja tavallisempi ammatti olis saanut kelvata.
Työpaikkoja on vähän. Suomessa melkein olematon ala, Ruotsissa ja Saksassa löytyisi.
Alaani voi kyllä opettaa kouluaineena, jos ihan kyllästyy teollisuuteen.
mallisen vihreän baskerini aikoinaan Shannon- jokeen. Se harmittaa vieläkin vietävästi!
Vietnamissa, erikoisjoukoissa?
... tyhmyyksiä. Juu, kyllä ne on kaikki vaikuttaneet nykyiseen elämään.
Mutta täytyy elämä hyväksyä tälläisenään kuiteskin, ei auta rimpuilu mitään.
kuinka toinen ihminen välttyy elämässään melkein kaikilta "tyhmyyksiltä", ja toinen taas rypee kaikki mahdolliset mokat läpi.
Mitä ajattelet onko, jos tarkastelet omaa elämääsi taaksepäin, - löytyykö valintoihisi syy sieltä lapsuudestasi, kasvatuksestasi tai muista olosuhteista siellä, vai ovatko töppäilysi vain omaa syytäsi, mitä arvelet?
P.s. toivottavasti en loukannut kysymykselläni, elä vastaa jos et tykkää selvitellä asiaa sen kummemmin. :)
Vanhempien esimerkki puuttui. Kotiäiti, iso perhe, köyhät olot, keskimmäinen lapsi ...
onkohan nuo mitään syitä. Suurin osa mokista on vaan kaaoksen jatkamista, kun se oli alkuun päässyt.
18v..Retkahdin semmoseen monen helman ukkoon..:( Olin niin käsittämättömän lapsellinen ja tuhmä,kun annoin sen rutjakkeen tehä melkein mitä vaan..Onneks ei ole tarvinnut jälkikäteen siitä mitään seurauksia ottaa..
Hyvä,että se joka paikan höylä otti sitten toisen höynäytettävän..
Nuorena kun maalta muutti tänne isoon kaupunkiin,oli tansseissa tarjontaa liikaakin.
TYhmä kun oli,sitä aina "luuli"rakkaudeksi,kun joku halusi tutustua jne.
Monet sydänsurut olisi jäänyt kokematta....
Rakastua rakkauteen,se tunne että joku haluaa sinun seuraasi,oli kuin huumetta.
Toisaalta,ompahan vanhana mitä muistella...
Olet elänyt ja kokenut kaikenlaista, sen rakkauden tunteen ja sydänsurunkin! Olen minäkin avioeroni jälkeen ollut eräänlainen aikuisiän "discohile", joista jotkut jutut olisi voinut jättää väliinkin:)). Mutta nyt edelleenkin itseksein asuvana ei ole mitään harha- eikä haavekuvaa tulevaisuudesta elämättömän elämän takia.
Mottoni:
Jos pää ja sydän sua harhaan vie,
niin tyynenä tuota siedä.
Ken enää lemmi, erehdy ei,
hänet hautaan saapi jo viedä.